Töissä Brysselissä: ”Viestintä on yksi politiikanteon väline”
Töissä Brysselissä – kymmenen suomalaista tarinaa
Anna-Kaisa Itkonen, Euroopan komission energia- ja ilmastoasioista vastaava tiedottaja
Anna-Kaisa Itkonen on kotonaan Euroopan komission Berlaymont-rakennuksen käytävillä. Ennen nykyistä tiedottajan pestiään hän on työskennellyt komissiossa lehdistöavustajana sekä Suomen entisen komissaarin Olli Rehnin kabinetin jäsenenä.
Miten päädyit komission tiedottajaksi, onko sinulla toimittajatausta?
Minulla ei ole toimittajataustaa, vaan olen koko urani ajan työskennellyt virkamiesviestinnässä. Koulutukseltani olen tosin oikeustieteilijä.
Olin komissiossa töissä ensimmäisen kerran [entisen Euroopan komission puheenjohtaja] Barroson aikana. Toimin tiedottajapalvelussa lehdistöavustajana vastuullani laajentumisasiat sekä jonkin aikaa [entisen EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan] korkean edustajan Ashtonin pressitiimissä. Myöhemmin olin myös silloisen Suomen komissaarin Olli Rehnin kabinetin jäsen. Nuo vuodet olivat varmasti urallani kaikkein opettavaisimmat mitä tulee EU:hun ja viestintään.
Viime kesänä Euroopan parlamentin vaalien jälkeen aloin tutkia mahdollisuutta palata Brysseliin, sillä oli selvää, että uuteen komissioon palkattaisiin uusia ihmisiä töihin. Näitä paikkoja ei varsinaisesti laiteta hakuun, vaan sopivia ehdokkaita etsitään muita reittejä. Aikaisemmilta vuosilta minulla oli tietysti paljon kontakteja komissiossa, mikä osaltaan auttoi asiaa, ja tulin valituksi yhteen kahdestatoista tiedottajan paikasta.
Kuinka pitkiä työpäiväsi ovat?
Työpäivien pituus vaihtelee, mutta toimistolla vietän yleensä noin 11 tuntia päivässä. Työajan raja on kuitenkin hämärtynyt mobiililaitteiden myötä, ja oletus on, että esimerkiksi sähköpostia luetaan myös iltaisin ja viikonloppuisen.
Työmme on aamupainotteista, se alkaa viimeistään klo 8. Aamupäivä menee komission keskipäivän tiedotustilaisuuden valmistelussa. Iltapäivät kuluvat kokouksissa, sähköposteihin vastatessa, haastatteluja antaen ja toimittajia tavaten. Työpäivä jatkuu noin klo 19–20 saakka.
Mitä kieliä tarvitset työssäsi?
Työkielemme on pääasiassa englanti, mutta käytän myös ranskaa ja saksaa. Vähimmäiskielivaatimus tiedottajille on englanti ja ranska, jotka ovat lehdistösalin kielet – toimittajilla on oikeus kysyä kysymyksiä näillä kielillä ja tiedottajien on kyettävä niihin vastaamaan.
Miltä tuntuu seistä päivittäin koko Brysselin mediakentän edessä?
Siihen tottuu, sillä se on päivittäinen osa työtämme. Hyvin nopeasti oppii myös sopivan ”diplomaattiseksi” eli asettelemaan sanansa varovaisesti ja navigoimaan asioiden välillä niin, että välttää mahdolliset konfliktit.
Keskipäivän tiedotustilaisuus on lopulta pieni osa työtämme, vaikkakin ehkä näkyvin. Lehdistösalin ulkopuolella annan jatkuvasti haastatteluja televisioon, radiolle, sanomalehtiin…
Suuri osa tiedottajapalvelun kautta tapahtuvasta komission viestinnästä on kuitenkin niin kutsutusti ”off the record” eli epävirallisia keskusteluja toimittajien kanssa. Kun uutisissa viitataan ”EU-diplomaattiin” tai ”EU-lähteisiin”, kyseessä ovat yleensä komission tiedottajat, jotka ovat puhuneet toimittajan kanssa epävirallisesti.
Millainen on hankala kysymys?
Erityisesti podiumilla kysymykseen vastaaminen on hankalinta silloin, kun tiedän asiasta enemmän kuin voin julkisesti sanoa. Vaikea kysymys on yleensä ”ladattu”, ja sillä yritetään saada minut sanomaan asioita, joita en voi sanoa – minkä toimittajakin tietää. Tämähän on tietysti toimittajan työ. Silloin täytyy valita sanansa harkiten.
Mikä on työsi suola?
Se, että saan olla mukana politiikanteossa prosessin alusta loppuun. Komissiossa viestintään kiinnitetään erittäin paljon huomiota − kokoukset eivät usein ala ennen kuin viestinnästä on joku paikalla. Täällä on ymmärretty se, että ilman oikeanlaista viestintää asiat eivät saa julkisuudessa tarvitsemaansa huomiota eivätkä mene läpi. Viestintä on komissiolle yksi politiikanteon väline.
Vastuullesi kuuluvat energia- ja ilmastoasiat, mitä näillä aloilla on pinnalla juuri nyt?
Komissio julkaisi helmikuun lopulla strategiansa energiaunionista. Energiaunionin tavoitteena on muun muassa parantaa energiaturvallisuutta ja -tehokkuutta sekä edistää vähähiilisyyttä. Ajankohta strategian julkistamiselle oli otollinen, sillä energia-asiat ovat juuri nyt paljon esillä muun muassa geopoliittisista tapahtumista ja öljyn alhaisesta hinnasta johtuen. Energiaratkaisut liittyvät myös kiinteästi ilmastopolitiikkaan, jossa EU:lla on jopa moraalinen velvoite jatkaa edelläkävijän roolissa. EU:n ilmastopolitiikan kulmakivi on päästökauppajärjestelmä, johon tehdään tämän vuoden aikana täydellinen uudistus.
Vuoden lopulla Pariisissa järjestettävässä ilmastokokouksessa on tarkoitus päästä yhteisymmärrykseen globaalista sopimuksesta päästöjen vähentämiseksi. EU:n päämiehet sopivat viime lokakuussa EU:n kontribuutiosta tulevaan sopimukseen. EU:n tavoite on korkealla ja ainakin komissiossa tahto on kova sen suhteen, että syyskuun kokouksessa saavutetaan hyvä tulos. Paljon toki riippuu muista globaaleista toimijoista kuten Kiina ja Yhdysvallat.
TIETOLAATIKKO – Euroopan komission tiedottajapalvelu (”Spokesperson’s service”)
- Komission tiedottajapalvelu vastaa komission mediasuhteista.
- Tiedottajapalvelussa on 12 tiedottajaa (”Spokesperson”), joilla kullakin on omat politiikan vastuualueensa. Yksi tiedottaja saattaa vastata useamman komissaarin viestinnästä.
- Tiedottajien lisäksi viestinnässä työskentelee noin 30 lehdistöavustajaa (”Press Officer”), jotka pitävät teknisiä taustatilaisuuksia median edustajille.
- Komissiossa järjestetään joka päivä keskipäivän lehdistötilaisuus (”Midday briefing”), jossa tiedottajat vastaavat median kysymyksiin.
- Komission päätiedottaja on kreikkalainen Margaritis Schinas
Lisätietoja:
Komission tiedottajapalvelu (englanniksi)
Energiaunioni (englanniksi)
Teksti ja kuva: Kaisa Amaral
Juttusarjassa haastatellaan EU-asioiden parissa työskenteleviä suomalaisia Brysselissä. Yksinään Euroopan unioni työllistää 40 000 henkilöä, joiden joukossa on runsaat tuhat suomalaista – johtajista vahtimestareihin.
