Paljonko Suomi saa EU:n aluerahoitusta ja minne se kohdistuu?
Tämä artikkeli kuuluu kolmiosaiseen EU:n rakennerahastoista kertovaan sarjaan. Tämä ensimmäinen osa kertoo miten EU-rakennerahastot toimivat ja miten Suomi niistä hyötyy.
Paljonko Suomi saa EU-rahoitusta?
Suomi saa EU-rahoituskehyskaudella 2014–2020 aluerahoitusta Suomen kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmalle 1,3 miljardia euroa. Ahvenanmaalla on oma ohjelmansa, jonka suuruus on 10 miljoonaa euroa. Vuositasolla Manner-Suomen ohjelmassa se tarkoittaa laskennallisesti noin 185 miljoonan euron pottia. Rahoitus kuitenkin hieman vaihtelee vuosittain, ja esimerkiksi vuonna 2017 aluerahoituksen osuus koko EU:n rahoituksesta Suomelle oli 17,16 % eli 258 miljoonaa, kun koko EU:n tuki Suomelle oli samana vuonna noin 1,5 miljardia euroa. Eniten rahaa upposi tuona vuonna maataloustukiin (873 miljoonaa eli 58,19 %) sekä tutkimukseen ja kehitykseen (303 miljoonaa, 20,22 %). Loppuosuus syntyi hallinnosta (35,7 miljoonaa, 2,38 %) sekä perusoikeuksien tukemisesta (30,75 miljoonaa, 2,05%).
EU:n Suomelle antama tukimäärä 1,3 miljardia muodostuu kahden rakennerahaston tuesta. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Se keskittyy erityisesti tutkimuksen ja innovaatioiden, pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyyn ja vähähiiliseen talouteen.
Euroopan sosiaalirahasto (ESF) taas tukee työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia. Se tukee etenkin hankkeita, jotka liittyvät kestävään ja laadukkaaseen työllisyyteen, koulutukseen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Yleisesti EU-aluepolitiikassa keskitytään vahvuuksien tukemiseen. Ennen painoarvoa on ollut enemmän heikkouksien poistamisessa.
EU:n rakennerahastojen osuus hankkeiden julkisesta rahoituksesta voi olla enintään puolet hankkeen kaikesta julkisesta rahoituksesta. Loppuosa on kansallista niin sanottua vastinrahoitusta, joka täytyy tulla kansallisilta julkisilta rahoittajilta kuten valtiolta tai kunnilta. Valtio antaa koko rakennerahasto-ohjelman kaikesta vastinrahoituksesta 75 % ja loput 25 % on kuntien ja muun julkisen rahoituksen vastuulla. Tämä ei kuitenkaan toteudu hankekohtaisesti. Jossain hankkeessa kansallinen vastinrahoitus voi tulla esimerkiksi kokonaan kunnalta. Kansallisen vastinrahoituksen vuoksi rahoituksen kokonaismäärä nousee 2,6 miljardiin euroon koko EU-rakennekehyskaudella.
Miten tuet käytännössä jakautuvat Suomeen?
Nykyisellä EU-rahoituskehyskaudella 2014–2020 rakennerahastojen (EAKR ja ESF) alueellisesta rahoituksesta noin 70% kohdistuu Itä- ja Pohjois-Suomeen ja 30% Etelä- ja Länsi-Suomeen. Osa rahoituksesta on myös maakuntakohdentamatonta, eikä kuulu tähän jakoon. Päätökset alueellista jakautumisesta tehdään kansallisesti, mutta EU antaa tietyt raamit, miten rahoitusta jaetaan. Esimerkiksi pohjoisen harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus voidaan käyttää vain Pohjois- ja Itä-Suomessa. Pohjois- ja Itä-Suomi ovat myös jäljessä EU:n keskimääräisestä kilpailukyvystä, joten ne saavat siksi enemmän rahoitusta. Kansallinen päätöksenteko mahdollistaisi kuitenkin alueellisen rahoituksen kohdentamisen kuitenkin pääosin esimerkiksi Etelä- ja Länsi-Suomeen.
Yhteensä tukia oli varattu hankkeisiin 31.12.2018 mennessä 1 775,8 miljoonaa euroa Manner-Suomeen.
Miten tukia ohjataan haluttuihin tavoitteisiin?
Suomen kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelmassa on mukana EU:n määrittelemiä Euroopan tason tavoitteita ja kansallisia tavoitteita. Kansallisella päätöksenteolla on suuri merkitys. Kansallisesti päätetään esimerkiksi paljonko kukin alue saa Suomessa rahoitusta. Maakunnissa on lisäksi omat yksilölliset suunnitelmansa ja tavoitteensa siitä, minkälaisiin hankkeisiin rahoitusta kohdennetaan.
EU ohjaa rahoitusta jakamalla rahoitusta tietyille teemoille tai toimintalinjoille, joilla on eri tavoitteita. Toimintalinjoja on Suomessa viisi kappaletta sekä lisäksi kaksi niin sanottua teknisen tuen linjaa:
- Pk-yritystoiminnan tukeminen
- Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
- Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuus
- Koulutus ja elinikäinen oppiminen
- Sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunta
- Tekninen tuki (EAKR)
- Tekninen tuki (ESF)
Alla olevasta esityksestä näet kuinka paljon milläkin toimintalinjalla on ollut hankkeita ja paljonko ne ovat keskimäärin saaneet EU:n ja valtion yhteisrahoitusta rahoitusta 18.11.2019. Yhteisrahoitukseen lisätään vielä muu julkinen rahoitus.
Molemmilla rakennerahastoilla on myös toimintalinja tekniselle tuelle. EAKR:lla on ollut 15 teknisen tuen projektia ja ESF:llä 3. Ne ovat saaneet tukea yhteensä 78 miljoonaa euroa. Teknisen tuen projektit mahdollistavat ja tukevat muiden toimintalinjojen toteuttamista.
Suurimmat hankkeet ovat saaneet EU:n ja valtion yhteisrahoitusta lähes 8 miljoonaa euroa kun pienimmät vain muutamia tuhansia.
Mitä tapahtuu, kun uusi rahoituskehyskausi alkaa 2021?
Tällä hetkellä näyttää siltä, että EU:lta saatavan rakennerahastorahoituksen eli aluetukien kokonaismäärä saattaa nousta Suomessa. Tulevalla rahoituskehyskaudella 2021–2027 hankkeiden raportointia myös kehitetään. Edellisellä kaudella joitakin hankkeiden aikaansaamia vaikutuksia on ollut hankala seurata. Osa hankkeiden investoinneista ei myöskään ehdi valmistua toteutus- ja raportointiaikana, jolloin niiden vaikutuksista ei saada tietoa. Jos tuettu hanke mahdollistaa esimerkiksi yritykselle työntekijän palkkaamisen, yritys ei välttämättä rekrytoi hankkeen aikana, jolloin tulosta ei raportoida. Tämä hankaloittaa rahoituksen kohdistamista mahdollisimman tehokkaasti. Jälkiseurantaa tullaan siis kehittämään uudella kaudella.
Älykäs erikoistuminen tulee myös nousemaan merkittävämpään asemaan. Alueiden odotetaan uudistavan ja monipuolistavan talouttaan omien tavoitteidensa pohjalta aiempaa vahvemmin eli huomioiden paremmin alueiden vahvuudet. ”EU-rahoituksen tulee toimia aina vipuvartena, jolla luodaan lisäarvoa uusien innovaatioiden, tuottavuuden ja yrittäjyyden kautta”, toteaa eurooppalaiseen aluepolitiikkaan perehtynyt tutkijatohtori ja Hämeen liiton maakunnan kehittämispäällikkö Marko Mälly.
”Lisäksi suuret globaalit megatrendit kuten ilmastonmuutos vähähiilisyystavoitteineen, digitalisaatio ja väestön liikkeet asettavat haasteita, joihin uudella rakennerahastokaudella tulee pystyä vastaamaan.” Mälly jatkaa.
Lisätietoja rakennerahastoista ja aluerahoituksesta löytyy työ- ja elinkeinoministeriön rakennerahastot.fi -verkkopalvelusta.
