Mikä EU:n elpymispaketti?
Brysselissä kokoontunut ylimääräinen Eurooppa-neuvosto pääsi 21. heinäkuuta sopuun EU:n elpymispaketista. Sen tarkoituksena on vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista. EU:n elpymispaketti sisältää monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021-2027 sekä elpymisvälineen (Next Generation EU).
EU:n pitkän aikavälin budjetti tunnetaan myös nimellä monivuotinen rahoituskehys, eli MRK. Se asettaa rajat sille, kuinka paljon rahaa EU voi käyttää eri politiikan aloilla tietyn ajanjakson (vähintään viiden vuoden) aikana. Viime aikoina pitkän aikavälin budjetti on tehty yleensä seitsemäksi vuodeksi.
Toisin kuin kansalliset budjetit EU-budjetti on ennen kaikkea investointibudjetti. Siitä ei rahoiteta esimerkiksi peruskoulutusta tai puolustusta, vaan se keskittyy ennen kaikkea eurooppalaisen lisäarvon tuomiseen kasvun ja kilpailukyvyn kautta sekä käytännön solidaarisuuteen, esimerkiksi tukemalla koronaviruksesta pahiten kärsiviä maita.
Mistä EU-budjetin rahoitus tulee?
EU:n pitkän aikavälin budjetilla on useita tulonlähteitä, ja se on melko monimutkainen järjestelmä. Tuloja saadaan muun muassa:
- EU-maiden jäsenmaksuista
- tuontitulleista EU:n ulkopuolelta tuoduista tuotteista
- EU:n kilpailusääntöjä rikkoneilta yrityksiltä perittävistä sakoista
Miten EU:n pitkän aikavälin budjetista päätetään?
Ennen kuin budjettikausi päättyy Euroopan komissio ehdottaa uutta budjettia. Komissio esittelee niin kutsutun rahoituskehyspaketin. Paketti sisältää erityisesti seuraavat säädökset: monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen, jossa vahvistetaan, miten paljon EU voi käyttää varoja sekä omia varoja koskevan päätös, jossa määritetään, mistä EU saa tuloja. Komissio ehdottaa myös alakohtaisia ohjelmia uudelle ohjelmakaudelle.
Yleisten asioiden neuvosto vastaa rahoituskehyspaketin käsittelystä ja valmistelee niin kutsutun neuvottelupaketin. Ehdotettuun neuvottelupakettiin on koottu aiheet, joissa todennäköisimmin tarvitaan poliittista ohjausta EU-johtajilta. Tavoitteena on helpottaa monivuotista rahoituskehystä koskevien Eurooppa-neuvoston päätelmien valmistelua. Päätelmäehdotuksen esittää Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. Sen avulla neuvosto voi muodostaa kantansa, päätökseen vaaditaan yksimielisyys.
Päätöksenteko vaatii vielä Euroopan parlamentin hyväksynnän. Parlamentti voi hyväksyä tai hylätä neuvoston kannan, mutta ei saa tehdä siihen tarkistuksia
EU:n omia varoja koskevat päätökset vaativat lisäksi kaikkien jäsenmaiden ratifiointia eli hyväksymistä ja voimaansaattamista.
Rahoituskehys vuosille 2021-2027
Brysselissä kokoontuneet EU-johtajat pääsivät 21. heinäkuuta sopuun 1 074,3 mrd. €:n suuruisesta EU:n pitkän aikavälin budjetista vuosiksi 2021–2027. He sopivat myös 750 mrd. €:n elpymistoimista, joilla autetaan EU:ta selviytymään koronapandemian aiheuttamasta kriisistä. Tästä summasta jaetaan jäsenmaille 390 mrd. € avustuksina ja 360 mrd. € lainoina.
Monivuotinen rahoituskehys kattaa seuraavat menoalat:
- sisämarkkinat, innovointi ja digitaalisuus: 132,8 mrd. €
- koheesio, palautumiskyky ja arvot: 377,8 mrd. €
- luonnonvarat ja ympäristö: 356,4 mrd. €
- muuttoliike ja rajaturvallisuus: 22,7 mrd. €
- turvallisuus ja puolustus: 13,2 mrd. €
- naapurusto ja muu maailma: 98,4 mrd. €
- EU:n yleinen hallinto: 73,1 mrd. €
Elpymisrahasto
Sopimuksen mukaan komissio voi lainata markkinoilta enintään 750 mrd. €. Nämä varat voidaan käyttää back-to-back-lainoihin ja monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien kautta kanavoituihin menoihin. Rahoitusmarkkinoilta hankittu pääoma maksetaan takaisin vuoteen 2058 mennessä.
Elpymisrahaston puitteissa käytettävissä olevat varat kohdennetaan 7 yksittäiseen ohjelmaan:
- Elpymis- ja palautumistukiväline: 672,5 mrd. € (lainat: 360 mrd. €, avustukset: 312,5 mrd. €)
- REACT-EU-väline: 47,5 mrd. €
- Horisontti Eurooppa -puiteohjelma: 5 mrd. €
- InvestEU-ohjelma: 5,6 mrd. €
- Maaseudun kehittäminen: 7,5 mrd. €
- Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF): 10 mrd. €
- RescEU-valmiusvarasto: 1,9 mrd. €
Oikeusvaltioperiaate ja ilmastotavoitteet paketissa mukana
Elpymispakettiin sisältyy kaksi keskeistä ehdollisuutta oikeusvaltioperiaatteeseen ja ilmastotavoitteisiin liittyen. EU-rahojen käyttöön kytketään oikeusvaltiomekanismi. Siitä tulee työkalu, jolla suojataan EU:n varojen käyttöä tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuisi puutteita.
Rahoituskehyksestä sekä elpymisvälineestä vähintään 30% on tuettava ilmastotavoitteita. Lisäksi kaiken rahoituksen tulee tukea Pariisin sopimuksen tavoitteita.
Parlamentti kritisoi budjettileikkauksia
Parlamentti kokoontui heinäkuun Eurooppa-neuvoston jälkeen ylimääräiseen täysistuntoon keskustellakseen Eurooppa-neuvoston saavuttamasta sovusta liittyen elvytyspakettiin ja EU:n tulevaan pitkän aikavälin budjettiin vuosille 2021-2027.
Päätöslauselmassaan mepit suhtautuivat positiivisesti EU-maiden johtajien saavuttamaan yhteisymmärrykseen elvytysrahastosta. Parlamentin jäsenet eivät sen sijaan hyväksy pitkän aikavälin budjettiin ehdotettuja leikkauksia tulevaisuuteen suuntautuneisiin ohjelmiin.
Parlamentti ei siis hyväksy Eurooppa-neuvoston poliittista sopimusta vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä sen nykymuodossa. EU:n neuvosto viimeistelee kaikki säädökset EU-johtajien poliittisen ohjauksen pohjalta asiaankuuluvan oikeusperustan mukaisesti ja Euroopan parlamentin suunnitellun osallistumisen mukaisesti.
Neuvoston ja parlamentin pitää saada aikaan yhteisymmärrys, jotta rahoituskehyspäätökset saadaan voimaan.
Lisätietoa:
Euroopan unionin neuvoston verkkosivuilla
