Kuva:
Uutinen 26.11.2020

EU:n seitsemän vuoden budjetti ja elpymispaketti – missä mennään nyt?

Eurooppa-neuvosto pääsi sopuun heinäkuussa 2020 EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027. Rahoituskehyksen suuruus on 1 074 miljardia, ja se antaa raamit sille, kuinka paljon rahaa EU voi käyttää eri politiikan aloilla tällä aikajaksolla. Koronapandemia on lisännyt tarvetta EU:n taloudellisen elpymisen tukemiseen, ja normaalin rahoituskehyksen lisäksi heinäkuussa Eurooppa-neuvosto sopi myös 750 miljardin euron  elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Mistä EU-budjetin rahoitus tulee?

EU:n monivuotinen rahoituskehys rahoitetaan pääasiallisesti unionin tuloilla eli niin sanotuilla omilla varoilla. Näihin kuuluvat esimerkiksi bruttokansantuloon perustuvat EU-maiden jäsenmaksut. Osan unionin omista varoista muodostavat jäsenmaiden keräämät arvonlisäverot ja tullimaksut, joista osa tilitetään EU:n talousarvioon kansallisten budjettien kautta.

Tulevalla budjettikaudella unionin toimintaa rahoitetaan lisäksi uudella kansallisella maksuosuudella, joka määräytyy kierrättämättömän muovijätteen määrän mukaan. Tämän niin sanotun muovimaksun osuus EU:n talousarvion rahoituksesta tulee olemaan noin 4 prosenttia. Lisäksi unionin toimintaa rahoitetaan pieneltä osin myös niin sanotuilla muilla tuloilla, esimerkiksi  sakkomaksuilla, joita asetetaan EU:n kilpailusääntöjä rikkoneille yrityksille.

EU:n menot vuosille 2021-2027 koostuvat monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymispaketista. Infograafi: Euroopan unionin neuvosto

Mitä EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyy?

Toisin kuin kansalliset budjetit, EU-budjetti on ennen kaikkea investointibudjetti. Siitä ei rahoiteta esimerkiksi peruskoulutusta tai puolustusta, vaan se keskittyy ennen kaikkea eurooppalaisen lisäarvon tuomiseen kasvun ja kilpailukyvyn kautta sekä käytännön solidaarisuuteen, esimerkiksi tukemalla alue- ja rakennepolitiikkaa, maatalouspolitiikkaa sekä nyt koronaviruksesta pahiten kärsiviä maita.

Monivuotinen rahoituskehys vuosille 2021–2027 on suuruudeltaan 1 074 miljardia euroa (pl. ulkopuoliset erityisvälineet) ja se kattaa seuraavat menoalat:

  • sisämarkkinat, innovointi ja digitaalisuus: 132,8 mrd. €
  • koheesio, palautumiskyky ja arvot: 377,8 mrd. €
  • luonnonvarat ja ympäristö: 356,4 mrd. €
  • muuttoliike ja rajaturvallisuus: 22,7 mrd. €
  • turvallisuus ja puolustus: 13,2 mrd. €
  • naapurusto ja muu maailma: 98,4 mrd. €
  • EU:n yleinen hallinto 73,1 mrd. €

Lisäksi rahoituskehyskokonaisuuteen kuuluu erilaisia kehyksen ulkopuolisia erityis- ja joustovälineitä (yht. 25 mrd. euroa), joilla pyritään mm. varautumaan tiettyihin ennakoimattomiin tilanteisiin.

Koronapandemia lisäsi EU:n rahoitusta

Euroopan komissio ehdotti toukokuussa 2018 vuosien 2021–2027 rahoituskehyksen suuruudeksi 1 135 mrd. euroa.

Koronapandemian puhjettua keväällä 2020 komissio ehdotti uuden 750 mrd. euron elpymisvälineen (Next Generation EU) perustamista Euroopan talouden uudelleenkäynnistämiseksi ja kriisistä pahiten kärsineiden jäsenmaiden tukemiseksi. Samalla komissio tarkisti rahoituskehysehdotustaan ja ehdotti 1 100 mrd. euron rahoituskehystä vuosille 2021–2027.

Heinäkuussa 2020 EU-jäsenmaat pääsivät Eurooppa-neuvostossa sopimukseen elpymiskokonaisuudesta, joka sisältää tulevan monivuotisen rahoituskehyksen ja uuden elpymisvälineen. Sovun mukaan komissio voi ottaa unionin puolesta lainaa markkinoilta 750 mrd. € elpymisvälinettä varten. Tästä summasta käytetään 390 mrd. € avustuksina ja 360 mrd. € lainoina jäsenmaiden tukemiseen.

Elpymisvälineen varat kohdennetaan 7 yksittäiseen ohjelmaan:

  • Elpymis- ja palautumistukiväline: 672,5 mrd. € (lainat: 360 mrd.€, avustukset 312,5 mrd. €)
  • REACT-EU-väline: 47,5 mrd. €
  • Horisontti Eurooppa -puiteohjelma: 5 mrd. €
  • InvestEU-ohjelma: 5,6 mrd. €
  • Maaseudun kehittäminen: 7,5 mrd. €
  • Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF): 10 mrd. €
  • RescEU-valmiusvarasto: 1,9 mrd. €

Elpymiskokonaisuuteen sisältyy kaksi keskeistä ehdollisuutta, jotka liittyvät oikeusvaltioperiaatteeseen ja ilmastotavoitteisiin. Heinäkuisen Eurooppa-neuvoston sovun mukaan otetaan käyttöön oikeusvaltiomekanismi talousarvion ja elpymisvälineen suojaamiseksi. Mekanismilla suojattaisiin EU:n varojen käyttöä niissä tapauksissa, että oikeusvaltion periaatteita rikottaisiin jäsenvaltioissa.

Lisäksi rahoituskehyksen sekä elpymisvälineen rahoituksesta vähintään 30% on suunnattava ilmastotavoitteiden tukemiseen ja kaiken rahoituksen tulee olla linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa.

EU:n menojen esittely 2021-2027. Infograafi: Euroopan unionin neuvosto.

Euroopan parlamentti vaati muutoksia rahoituskehykseen

Parlamentti suhtautui positiivisesti elpymisväline-esitykseen, mutta on ollut kriittinen Eurooppa-neuvoston heinäkuussa sopimiin eri ohjelmien rahoitustasoihin. Erityisesti ilmastoon, digitalisaatioon, kulttuuriin, tutkimukseen ja rajaturvallisuuteen keskittyvien ohjelmien sovitut rahoitustasot eivät saaneet hyvää vastaanottoa parlamentissa.

Marraskuussa 2020 parlamentin sekä EU-puheenjohtajamaa Saksan käymissä neuvotteluissa saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys keskeisimmistä tulevaan budjettiin liittyvistä kysymyksistä. Eurooppa-neuvoston heinäkuussa sopiman budjetin puitteissa tullaan tiettyjen ohjelmien rahoitusta nostamaan yhteensä 15 mrd. eurolla tulevan kehyskauden aikana.

Lisärahoitus osoitetaan ohjelmiin, joilla esimerkiksi tuetaan koronapandemian vastaisia toimia ja tarjotaan mahdollisuuksia tuleville sukupolville. Lisätukea saavat muun muassa Erasmus+ -ohjelma, EU4Health-ohjelma sekä tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horisontti Eurooppa. Lisäksi rahoituskehyksen joustovaraa kasvatettiin tulevia kriisejä ja tarpeita varten. Lisärahoitus kerätään pääasiassa EU-kilpailusääntöjä rikkoneilta yrityksiltä kerätyistä sakkomaksuista.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Neuvoston ja parlamentin saavuttama yhteisymmärrys tulee vielä virallisesti vahvistaa sekä neuvostossa että parlamentissa. Neuvosto antaa asetuksen, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän. Lisäksi tulevaan rahoituskehykseen ja elpymisvälineeseen olennaisesti liittyvä omien varojen päätös tulee vielä hyväksyä yksimielisesti neuvostossa. Tämä päätös tulee voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

 

Lisätietoa EU:n pitkän aikavälin budjetista ja elpymissuunnitelmasta löydät Euroopan unionin neuvoston verkkosivuilta ja infograafista.