Kuva: European Union 2013 - European Parliament
Ajankohtaista 4.1.2021

Tietoa brexitistä

EU:n puolesta neuvotellut Euroopan komissio sekä Britannia ovat saaneet tulevaa suhdetta koskevat neuvottelut päätökseen 24.12.2020. Sopimuksen hyväksymisprosessi käynnistyi Suomessa ja muissa EU-maissa välittömästi. Sopimusta sovelletaan 1.1.2021 lähtien. Ajankohtaisinta tietoa sopimuksesta on Euroopan komission verkkosivuilla.

Lisätietoja päivitetään myöhemmin.

***

Jouluaattona 24.12. 2020 Euroopan komissio ja Britannia saivat viimein päätökseen pitkät neuvottelut kauppa-ja yhteistyösopimuksesta sekä sitä täydentävistä tietoturvaa ja ydinenergia-alan yhteistyöstä koskevista sopimuksista.

EU-maat päättivät 29.12.2020, että jouluksi valmistunutta kolmea sopimusta voidaan soveltaa väliaikaisesti 1.1.2021 alkaen.  Päätös tehtiin neuvoston kirjallisessa menettelyssä 29.12.2020. Näin vältettiin sopimukseton tila EU:n ja Britannian välillä, kun Britannian EU-eron siirtymäkausi päättyi 31.12.2020.

Väliaikainen soveltamisen on määrä jatkua enintään 30.4.2021 saakka. Tarkoituksena on, että siihen mennessä Euroopan parlamentti ehtii antaa sopimuksille hyväksyntänsä. Tämän jälkeen neuvosto eli jäsenmaat tekevät vielä erillisen päätöksen sopimusten hyväksymisestä ja ne tulevat lopullisesti voimaan.

Suomessa EU-ministerivaliokunta linjasi 28.12.2020, että Euroopan komission ja Britannian neuvottelemat sopimukset ovat kokonaisuutena arvioituna EU:n ja Suomen neuvottelutavoitteiden mukaisia. Eduskunnan suuri valiokunta määritteli eduskunnan kannan samana päivänä.

Siirtymäkausi

Britannian EU-eron (31.1.2020) myötä alkoi vuoden 2020 loppuun asti kestävä siirtymäkausi, jonka aikana Britannia noudatti EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia sekä osallistui sisämarkkinoille ja tulliunioniin entiseen tapaan. Britannia ei kuitenkaan osallistunut enää EU-päätöksentekoon eikä EU-toimielinten toimintaan.

EU ja Britannia neuvottelivat vuoden 2020 aikana tulevasta suhteesta. Kesäkuussa 2020 Britannia päätti olla hakematta jatkoaikaa siirtymäkaudelle, joten neuvottelut oli saatava päätökseen siirtymäkauden aikana 31.12.2020 mennessä.

EU:n ja Britannian välisen kauppasopimuksen neuvottelut osoittautuivat hyvin haastaviksi ja ne saatiin lopulta valmiiksi 24.12.2020.

Iso-Britannian lähtö tulee muuttamaan unionia.
 Ison-Britannian lähtö muuttaa unionia. Kuva: Pixabay

Eroprosessi

Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Britit äänestivät siitä, tulisiko Ison-Britannian pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai irtautua siitä. Äänestäjistä 52 % äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta ja 48 % EU-jäsenyyden puolesta.

Britannia jätti virallisen eroilmoituksensa pääministeri Theresa Mayn johdolla 29.3.2017, jolloin artikla 50:n toimeenpano käynnistyi. Eroneuvottelut aloitettiin kesäkuussa 2017.

Eroneuvottelujen alkaessa lähtökohtana oli, että ne kestävät kaksi vuotta eroilmoituksen jättöpäivästä, mutta neuvotteluaikaa oli mahdollista pidentää kaikkien jäsenmaiden suostumuksella yhteisymmärryksessä Britannian kanssa. Neuvosto teki unionin puolesta erosopimuksen Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan, eikä kansallisia ratifiointeja tarvittu. Tietoa eroon johtaneesta neuvotteluprosessista löytyy neuvoston pääsihteeristön verkkosivuilta. Eron jälkeinen uusi kauppasopimus vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.

Euroopan komissio vetää neuvotteluja EU:n puolelta. Pääneuvottelijana toimii Michel Barnier. Hän käy neuvotteluja 27 jäsenmaan puolesta. Komissio raportoi jäsenmaiden johtajille ja neuvostolle neuvottelujen kaikissa vaiheissa ja tiedottaa myös Euroopan parlamentille tiivisti koko prosessin ajan. Neuvosto ja sen valmisteluelimet varmistavat, että neuvottelut käydään EU27:n antamien suuntaviivojen ja neuvotteluohjeiden mukaisesti. Tietoa EU:n ja Ison-Britannian tulevaa suhdetta koskevista neuvotteluista  löytyy neuvoston pääsihteeristön verkkosivuilta.

Suomen kannat linjaa hallituksen EU-ministerivaliokunta ja eduskunta osallistuu niiden muodostamiseen.

 

From left to right: Mr Donald TUSK, President of the European Council; Mr Boris JOHNSON, UK Prime Minister. Kuva: Euroopan unioni.
Vasemmalta oikealle. Donald Tusk, silloinen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Boris Johnson, Ison-Britannian pääministeri lokakuussa 2017. Kuva: Euroopan unioni.

Euroopan unioni brexitin jälkeen

Virastot

EU27-ministerit valitsivat marraskuussa 2017 kahden Isossa-Britanniassa nyt sijaitsevan, mutta brexitin vuoksi muualle siirrettävän EU-viraston uudet kotipaikat. Amsterdam valittiin Euroopan lääkeviraston (EMA) uudeksi kotipaikaksi ja Pariisi Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) uudeksi kotipaikaksi.

Meppien määrä

Euroopan parlamentin jäsenmäärä laski Britannian eron myötä ja on tällä hetkellä 705. Euroopan unionin neuvoston päätöksen mukaisesti Britannian lähtiessä sen 73:sta parlamenttipaikasta 27 jaettiinmuille jäsenmaille.

Muutoksen seurauksena myös Suomen edustajien määrä Euroopan parlamentissa nousi 13:sta 14 edustajaan.

Brexitin vaikutukset Suomelle

Britannian EU-eron suurimmat vaikutukset Suomelle ja suomalaisille liittyvät todennäköisesti talouteen ja kauppaan sekä ihmisten arkeen Britanniassa.

Neuvotteluissa Suomen ensisijaisena tavoitteena on Suomen etujen turvaaminen ja EU27 yhtenäisyyden varmistaminen. Suomelle on lisäksi tärkeää turvata vastavuoroisesti kansalaisten asema sekä varmistaa, että Britannia vastaa taloudellisista sitoumuksista, jotka se on unionin jäsenenä tehnyt.

Talous, kauppa ja vienti

Britannia on Suomen seitsemänneksi tärkein vientimaa ja kahdeksanneksi tärkein tuontimaa. Noin 4,5 prosenttia Suomen tavaraviennistä suuntautui vuonna 2017 Brittein saarille. Tuonnista noin kolme prosenttia tulee Britanniasta. Brexitin taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida tässä vaiheessa, koska uuden kauppasopimuksen sisältöä ei tässä vaiheessa vielä tiedetä.

Lisätietoa Suomen ja Britannian välisestä kaupasta on saatavissa valtioneuvoston kanslian teettämästä selvityksestä. Lisäksi arvion brexitin vaikutuksesta Suomen talouteen on julkaissut muun muassa ETLA.

Vapaakauppasopimukset

Britannia on ilmoittanut haluavansa neuvotella EU:n kanssa vapaakauppasopimuksen. Tämän lisäksi maa haluaa neuvotella vapaasti omat kauppasopimuksensa Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa.

Britannia tavoittelee vapaakauppasopimusta tai kumppanuussopimusta, johon sisältyisivät sisämarkkinoiden ja tulliliiton parhaat elementit valikoiduille sektoreille, ilman EU-jäsenyydestä aiheutuvia velvollisuuksia. Tarkkaa arviota muutoksista on hankala antaa, koska neuvottelujen lopputulosta ei voida tässä vaiheessa vielä ennustaa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Suomen tavoitteena on vahva Euroopan ulkosuhdehallinto ja kansainvälisesti vaikutusvaltainen Euroopan unioni. Suomen lähtökohdat EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa määritellään hallitusohjelmassa.

EU:n globaalistrategiassa asetetaan suuntaviivat yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle yhä epävakaammassa maailmassa. Strategiaan on kirjattu kunnianhimoisia tavoitteita: unionin puolustuksen kehittäminen, naapuruston vakauttaminen, kriisien ehkäiseminen ja kansainvälisen oikeuden vahvistaminen.

Globaalistrategia esittää paljon mahdollisuuksia puolustusyhteistyön syventämiseen. Tahtoa edetä tähän suuntaan osoittavat myös Suomen, Ranskan, Saksan ja Italian tekemät kunnianhimoiset ehdotukset. Britannia on korostanut, että Euroopan turvallisuuden vahvistaminen on sen intressissä EU-eron jälkeenkin.

Storbritanniens EU-ambassadör Tim Barrow överlämnade avskedsbrevet till Donald Tusk.
Ison-Britannian EU-suurlähettiläs Tim Barrow jätti Britannian eroilmoituksen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille 29.3.2017.

Brexitin vaikutukset kansalaisiin

Erosopimuksella myös muun muassa turvataan Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien Britannian kansalaisten saavuttamat EU-oikeuteen perustuvat oleskelu-, työnteko- ja sosiaaliturvaoikeudet elinikäisesti, mikäli he ovat asettuneet asumaan Britanniaan/EU-maahan ennen 1.1.2021.

Heidän asemansa ja oikeutensa turvataan sellaisina kuin ne ovat 31.12.2020 keskeisen EU-lainsäädännön mukaan. Toistensa alueelle 31.12.2020 jälkeen muuttavien EU-kansalaisten ja Britannian kansalaisten vapaa liikkuvuus päättyy ja heidän maahantuloon ja oikeuksiinsa tulee rajoitteita.

Matkustaminen

Britannia pyrkii siihen, että se voi itse määritellä ketkä maahan pääsevät tulevaisuudessa asumaan, töihin tai esimerkiksi opiskelemaan.

Britannian hallitus on todennut, ettei se aio vaatia viisumia Britanniaan lyhyeksi ajaksi matkustavilta EU-kansalaisilta.

Matkustusasiakirjana hyväksytään jatkossakin voimassa oleva passi. Lue lisää Britannian maahantulosäännöksistä EU-eron jälkeen (eng).

Liikkuvuus

Toistensa alueelle 31.12.2020 jälkeen muuttavien EU-kansalaisten ja Britannian kansalaisten vapaa liikkuvuus päättyy ja heidän maahantuloon ja oikeuksiinsa tulee rajoitteita.

Britannian maahantulosäänöistä löydät tietoa:

Britanniassa asuvien EU-kansalaisten oikeuksiin, velvollisuuksiin tai vapaaseen liikkumiseen ei tule muutoksia siirtymäajan aikana.

Tietoa Britanniaan matkustamisesta: 

Opiskelu

Britanniassa opiskelee tällä hetkellä satojatuhansia EU:n ulkopuolisista maista lähtöisin olevia opiskelijoita. Opiskelun kustannuksissa voi tapahtua muutoksia eron jälkeen, sillä tällä hetkellä yliopistot perivät EU:n ulkopuolisilta opiskelijoita usein korkeampia lukukausimaksuja kuin EU-maista tulevilta.

Britanniaan opiskelemaan saapuvilta vaaditaan viisumia siirtymäajan päätyttyä. Muutokset tulevat todennäköisesti koskemaan uusia tutkinto-opiskelijoita, jotka aloittavat opintonsa siirtymäajan päättymisen jälkeen. Lisätietoja ajankohtaisesta tilanteesta päivitetään muun muassa Universities UK -verkkopalveluun (eng).

Lisätietoa mm. brexitin vaikutuksista Erasmus-opiskelijoihin löytyy opetuministeriön verkkosivuilta.

 

Olemme koonneet yhteen infopakettiin Ison-Britannian EU-erosta yhdessä Suomen Lontoo- suurlähetystön kanssa. Tästä osiosta löytyy vastauksia kysymyksiin muutoksista EU:hun ja Suomeen sekä perustietoa brexitin etenemisestä. Suurlähetystön sivuilta löytyy kysymyksiä ja vastauksia ihmisten arkeen liittyviin aiheisiin.

Täydennämme infopakettia koko eroprosessin ajan.