Kuva: Kiara Worth

Kiara Worth

Kysymme kuukausittain ajankohtaisista EU-asioista päättäjiltä ja asiantuntijoilta.

Kuukauden kysymys 13.7.2021

Kuukauden kysymys: mitä EU:n ilmastotavoitteiden ohjelma ”Fit for 55” tuo mukanaan?

Euroopan komissio julkaisee 14. heinäkuuta laajan ”Fit for 55” -lakialoitepaketin EU:n ilmastotavoitteiden kiristämiseksi. Paketin nimi viittaa 55 %:n päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä, kun vertailukohtana on vuoden 1990 taso. Kysyimme komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päälliköltä Ismo Ulvilalta, mitä toimia ilmastopakettiin sisältyy ja miksi EU:n ilmastotoimet ovat tärkeitä.

Miksi EU:n ilmastotavoitteita halutaan kiristää?

Viime aikoina jotkut tiedeyhteisön jäsenet ovat käyneet keskustelua siitä, onko ilmastotiede ollut ikävä kyllä väärässä viime vuosikymmenet. Tieteen viesti meille on ollut se, että peruuttamattomaan muutokseen olisi vielä joitakin vuosia aikaa, mutta nyt kysytään, onko tämä niin sanottu kriittinen piste jo saavutettu? Tuoreessa muistissa ovat viime vuoden hirvittävät metsäpalot Australiassa sekä helteet Siperiassa, puhumattakaan tämän kesän ennätyshelteistä Kanadassa ja Suomessa.

Ilmastonmuutos ei ole jäänyt EU:ssa ihmisiltä huomaamatta – viime viikolla julkaistun Eurobarometrin mukaan 93 % EU:n kansalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana ja 90 % haluaa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä minimiin ja tehdä EU:sta ilmastoneutraalin vuoteen 2050 mennessä. Kyse ei enää ole siitä, kuinka paljon vähennämme päästöjä, vaan siitä, kuinka sen teemme.

Kyse ei enää ole siitä, kuinka paljon vähennämme päästöjä, vaan siitä, kuinka sen teemme.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, englanniksi European Green Deal, on Euroopan vastaus tieteen antamaan näyttöön ilmastonmuutoksen kiihtymisestä, ja vaadittavista toimenpiteistä. Parin vuosikymmenen aikana globaalit päästöt ovat kasvaneet huomattavasti, ja kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) on mallintanut sen seurauksia yhä luotettavammin. Vuoden 2015 Pariisin sopimuksen viesti on selvä: tarvitsemme globaalia ponnistusta päästöjen rajaamiseen, jotta maapallon lämpötila nousisi vain 1,5–2 astetta. Nykytoimilla suunta on hiukan alle 3 asteen lämpenemiseen, millä olisi Suomen ilmastopaneelin arvioiden mukaan kattavia vaikutuksia Suomellekin.

Pian julkaistava laaja ilmastolainsäädännön 55-valmiuspaketti eli ”Fit for 55”, on siis paljon vartijana. Lainsäädäntökokonaisuus toteuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja on rohkea ja ennennäkemätön etenemissuunnitelma kohti yhteiskunnan murrosta ja tulevaisuutta vuoteen 2050 ulottuvalla aikajaksolla. Jotkut ovat osuvasti verranneet sitä yhtä perustavanlaatuiseen muutokseen kuin mitä oli EU:n sisämarkkinoiden luominen 1980-luvun puolivälistä alkaen. Myös juuri hyväksytty EU:n ilmastolaki antaa erinomaista selkänojaa prosessille, koska ilmastotavoitteet on nyt kirjattu sitovasti lakiin.

Mitä EU:n Fit for 55 -ilmastolakipaketti sisältää?

Fit for 55 -lakipaketti on ensimmäinen iso lakipaketti osana vielä suurempaa kokonaisuutta eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Lakipaketilla nostetaan EU:n ilmastotoimien tavoitetasoa nopealla aikataululla ja vastataan suoraan EU:n kansalaisten toiveisiin, jotka Eurobarometrikin toi esille. Ensiaskeleena – matkalla vuoden 2050 nettonollapäästöihin – EU:n päästöjen tulee vuonna 2030 olla 55 % vähemmän vuoden 1990 vertailuajankohtaan nähden (vanha tavoitteemme oli -40 %). Jatkamme siis työtämme jo nyt saavutetusta 25 %:n vähennyksen tasosta. On huomattava, että samaan aikaan EU:n talous on kasvanut 65 % ja olemme ensimmäinen suuri talous, joka on pystynyt irrottamaan päästönsä talouskasvusta.

Kuvassa vanha mies ja tuulivoimala merellä.
Osana Fit for 55 -lainsäädäntöpakettia EU haluaa edistää esimerkiksi energiatehokkuutta ja uusiutuvia energiamuotoja. Kuva: Patricia De Melo Moreira/ Euroopan komissio

Kiihtyvä muutos kohti nollapäästöjä kattaa miltei kaikki yhteiskunnan alat. EU:n päästökauppaa laajennetaan ja tiukennetaan. Saastuttaja maksaa, ja suunta on puhtaaseen ja kestävään energiaan – kaikille. Kiertotalous vähentää energian ja resurssien käyttöä. Liikenne ja maatalous joutuvat omalta osaltaan osallistumaan talkoisiin sähköistymällä, ottamalla käyttöön uusia hiilensidontatekniikoita ja tehostamalla arvoketjujaan. Polttomoottoriautoja ei olla kieltämässä, mutta niiden myynti uusina loppunee EU:ssa ensi vuosikymmenellä. Energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen laitetaan lisää resursseja. Ympäristölle haitallisten myrkkyjen käyttöä rajoitetaan ja luonnon monimuotoisuutta pyritään kasvattamaan.

EU pyrkii myös ohjaamaan rahoitusvirtoja kestäviksi edistämällä vihreiden joukkovelkakirjojen käyttöä sekä niin sanotun taksonomian avulla. Taksonomialla tarkoitetaan luokittelujärjestelmää, joka määrittelee, millaiset investoinnit ovat kestäviä. Nämä toimet vastaavat suoraan Pariisin sopimuksen päämäärään saada kaikki rahoitusvirrat kestävälle pohjalle.

Digitalisaatio tarjoaa lukuisia tehostamisen mahdollisuuksia esimerkiksi älykkäiden siirtoverkkojen tai tehokkaampien kuljetusten avulla. Komissio ehdottaa myös uutuutena joillekin tuotteille EU:n ulkorajoille hiilitulleja, joilla pyritään tasaamaan globaalia kilpailuasetelmaa. Suomelle tärkeällä metsäsektorilla pyritään kasvattamaan EU:n nettohiilinielua ja ottamaan yhä enemmän huomioon metsiin liittyvät biodiversiteettikysymykset.

Kun lakialoitteita aletaan viedä eteenpäin, lukuisten yksityiskohtien hiomiseen ja kompromissien tekemiseen jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja komission kesken tulee toki menemään huomattavasti aikaa, ja kaikkien osapuolten kantoja tullaan varmasti testaamaan äärirajoille.

Millaisia taloudellisia vaikutuksia Fit for 55 -paketilla arvioidaan olevan?

Ilmastotavoitteiden toteuttaminen vaatii lisää rahaa, esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä noin 350 miljardia euroa lisäinvestointeja vuodessa, mikä on silti pieni osa EU:n vuosittaisesta bruttokansantuotteesta. Raha ei kuitenkaan ole suurin haaste, sillä rahoitusta on saatavilla alhaisella korolla. Paljon suurempi haaste on rahoituksen suuntaaminen ilmastokestäviin hankkeisiin oikean ohjauksen, hinnoittelun ja standardien kautta. Lisäksi vihreän kehityksen ohjelmasta saatavat hyödyt muun muassa lisääntyneen tehokkuuden, pienempien kustannusten, uusien työpaikkojen, lisääntyneen kilpailukyvyn ja parantuneen ympäristön myötä ovat arvioiden mukaan huomattavasti investointikustannuksia suuremmat, vuonna 2050 arviolta +2 % EU:n BKT:sta. Vihreän kehityksen ohjelman kautta tuetaan kymmenillä miljardeilla suoraan esimerkiksi vähähiilisiä investointeja Euroopassa tai uusien vähäpäästöisten tuotantotekniikoiden kehittämistä EU:n innovaatiorahaston kautta. Koko EU:n budjetista 30 % käytetään nyt ilmastotoimiin.

Kaikkien EU:ssa tulee voida osallistua ja hyötyä vihreän kehityksen ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista – siksi heikommassa asemassa olevia ryhmiä tuetaan erityisten tukimekanismien kautta. Kun vaikkapa lämmittämisen kustannukset tulevat lyhyellä aikavälillä kasvamaan, on tärkeää, että kohdennettu tuki luo esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kautta myös lisää mahdollisuuksia yrityksille. EU:ssa on jo nyt yli 4 miljoonaa vihreää työpaikkaa – usein maaseudulla – ja kasvu jatkuu.

Miksi EU:n ilmastotoimet ovat tärkeitä?

Suuntaamme EU:ssa kohti päästötöntä, kestävää ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa, joka tarjoaa kaikille parempaa elämänlaatua. Kyseessä on ylivoimaisesti kauaskantoisin ja kattavin paketti, mitä mikään teollisuusmaa tai kehittyvä talous on esittänyt – ja Euroopasta on tulossa ensimmäinen ilmastoneutraali iso talous. Lisäksi, mikä on erittäin tärkeää, tavoitteemme ja sääntelymme EU:ssa perustuvat tieteeseen.

Lapsi istuttaa puuntaimen.
Fit for 55 on ylivoimaisesti kattavin paketti, mitä mikään teollisuusmaa tai kehittyvä talous on esittänyt, ja EU:sta on tulossa ensimmäinen ilmastoneutraali iso talous. Kuva: Lukasz Kobus/ Euroopan komissio

Samalla kun itse näytämme esimerkkiä, kehitämme myös kansainvälisiä kumppanuuksia. Väitänkin, että EU on ilmastoasioiden tavoitetasoa nostamalla vaikuttanut ratkaisevasti siihen, että eri teollisuusmaat ja kehittyvät maat ovat viime aikoina terävöittäneet ilmastopolitiikkaansa ja asettaneet uusia tavoitteita. EU:n budjetista annettava kehitysapu on myös ratkaisevasti muuttunut kumppanuuksien tukemiseksi: tuemme eri maiden edistyksellistä ilmastotyötä ja kutsumme samalla yksityisen sektorin investoimaan kannattaviin hankkeisiin. Tässä Suomellakin on mahdollisuutensa.

Tämän päivän investointipäätökset ovat yhä kanssamme vuonna 2050. EU:n ilmastotoimien historia on osoittanut, että ilmastotoimet, talouskasvu ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä.

Tämän päivän investointipäätökset ovat yhä kanssamme vuonna 2050. EU:n ilmastotoimien historia on osoittanut, että ilmastotoimet, talouskasvu ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. Jo vuosikymmenen ajan on valmistettujen tavaroiden kauppatase ollut EU:ssa noin miljardi euroa päivässä ylijäämäinen, vaikka teemme maailman tiukinta ilmastopolitiikkaa, eikä mitään hiilivuotoa ole tapahtunut. Luomalla uutta ja kestävää luomme samalla myös kasvua ja hyvinvointia Eurooppaan. Siksi on yhteinen etumme – ja lastemme etu – että ilmastopolitiikkamme on tarpeeksi tavoitteellista ja etunojassa, että tuotteemme ovat arvoketjun yläpäässä ja kilpailukykyisiä ja että EU jatkaa vastuun ottamista globaalina ilmastojohtajana.

Komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila on tehnyt ilmastopolitiikkaa 20 vuoden ajan, josita 10 vuotta komission ilmastotoimien pääosastolla. Hän on neuvotellut EU:n puolesta lukuisia YK:n ilmastopuitesopimuksen (UNFCCC) asiakohtia. Ulvila on myös UNFCCC:n alaisen pysyvän rahoituskomitean (SCF) puheenjohtaja.