Euroopan unionin suunta: Kansalaisten osallistuminen EU-keskusteluun on tärkeää myös kriisien keskellä
Kriisit ovat toistuvasti koetelleet, mutta myös yhdistäneet Eurooopan unionia. Samalla kansalaiset kantavat huolta päätösvallan karkaamisesta kauemmas tavallisesta äänestäjästä.
Valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta kirjoittaa Eurooppatiedotuksen uudessa ”Moninaisuudessaan yhtenäinen? Euroopan unionin suunta” -kirjassa tehokkuuden ja osallistumisen vaikeasta yhdistämisestä EU:n päätöksenteossa. Eurooppatiedotus keskusteli Raunion kanssa kriisien vaikutuksesta ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksista.
Euroopan unioni on viime aikoina kohdannut monia isoja haasteita kuten talouskriisin, pakolaiskriisin, Brexitin ja koronapandemian. Kriisit ovat koetelleet unionin yhtenäisyyttä, mutta Raunion mukaan ne ovat myös tiivistäneet yhdentymistä eli integraatiota.
– Unionin asema on vahvistunut ja näin tapahtuu myös koronapandemian seurauksena. Kriisit ovat tavallaan pakottaneet jäsenvaltiot pohtimaan EU:n merkitystä.
Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, mutta nyt olisi tärkeää käydä perusteellista keskustelua unionin roolista.
Unioni ei voi välttyä kriiseiltä tulevaisuudessakaan. Raunio painottaa kuitenkin, että EU:lla ja nimenomaan komissiolla on monipuoliset keinot ohjata jäsenmaiden talouksia ja esimerkiksi torjua ilmastonmuutosta.
– Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, mutta nyt olisi tärkeää käydä perusteellista keskustelua unionin roolista, jotta esimerkiksi sisärajojen sulkemisilta jatkossa vältyttäisiin. Rajojen sulkeminen aiheutti kohtuutonta haittaa kansalaisille ja yrityksille, Raunio jatkaa.
Kansalaisilla on useita kanavia vaikuttaa EU:n päätöksentekoon
Kriisit ovat edellyttäneet unionilta ja sen jäsenvaltioilta nopeita reaktioita. Rajat ylittävien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan eurooppalaista ja globaalia yhteistyötä, mutta samalla päätösvalta tuntuu karkaavan yhä kaeummas tavallisesta kansalaisesta. Kansalaisista unionin päätöksenteko saattaa tuntua kaukaiselta ja omat vaikutusmahdollisuudet pieniltä.
– EU on lähes kolmenkymmenen valtion ja puolen miljardin kansalaisen yhteisö. On täysin ymmärrettävää, että osa kansalaisista kokee omat vaikutusmahdollisuutensa pieniksi. Eduskuntavaaleissa EU-asiat ovat jääneet valtaosin pimentoon, vaikka hallitus vastaa Suomen EU-politiikasta. Euroopan parlamentin vaalit ansaitsevat huomattavasti suurempaa näkyvyyttä, sillä europarlamentin valta on kasvanut olennaisesti, Raunio sanoo.
Vaalien ohella vähintään yhtä tärkeää vaikuttamista on EU-aiheista keskustelu verkossa tai ystävien kanssa.
EU:n poliittinen järjestelmä voi näyttää monimutkaiselta, mutta kansalaisilla on useita kanavia vaikuttaa päätöksiin. Kansalaiset valitsevat edustajat Euroopan parlamenttiin ja jäsenvaltioiden kansanedustuslaitoksiin, jotka valvovat hallitustensa toimintaa neuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa.
– Vaalien ohella vähintään yhtä tärkeää on muu vaikuttaminen: toiminta kansalais- ja etujärjestöissä sekä ylipäätään EU-tiedon levittäminen ja keskustelu verkossa tai ystävien kanssa, Raunio listaa.
– Entä kuinka moni tietää eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta? Eurooppalainen kansalaisaloite mahdollistaa sen, että kansalaiset voivat ehdottaa itselleen tärkeitä asioita EU:n asialistalle.
Euroopan tulevaisuuskonferenssi on kansalaisten keskustelufoorumi
Tutkijapiireissä nähdään, ettei EU muodosta mielekästä yhteistä julkisen keskustelun tilaa, jolloin kansalaisilla ei ole riittävästi mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa EU:n politiikkaan. Meneillään oleva Euroopan tulevaisuuskonferenssi yrittää vastata tähän haasteeseen: konferenssin verkkofoorumilla kansalaiset voivat osallistua EU:n tulevaisuudesta käytävään keskusteluun.
Tulevaisuuskonferenssi on aito yritys tavoittaa kansalaisia ja tuoda ihmisiä yhteen eri puolilta Eurooppaa keskustelemaan integraatiosta.
– Tulevaisuuskonferenssiin on helppoa suhtautua vähätellen. Se on kuitenkin aito yritys tavoittaa kansalaisia ja tuoda ihmisiä yhteen eri puolilta Eurooppaa keskustelemaan integraatiosta. Konferenssi tarjoaa mielenkiintoista tietoa kansalaisten toiveista ja sen päätelmät tulevat varmuudella heijastumaan EU:n kehitykseen.
– Suomen mediassa EU näyttäytyy edelleen liikaa jäsenvaltioiden valtapelinä. Toivottavasti kotimaiset tiedotusvälineet uutisoivat jatkossa laajemmin konferenssista, Raunio toivoo.
Eurooppatiedotus julkaisee uuden ”Moninaisuudessaan yhtenäinen? Euroopan unionin suunta” -kirjan 28.10. Helsingin kirjamessuilla. Kirja kartoittaa EU:n politiikan muodostumista ja muutoksia sekä pohtii unionin tulevia ratkaisuja. Euroopan unionin suunta -juttusarjassa tutustutaan kirjan teemoihin ja pohditaan unionin tulevaisuutta yhdessä kirjan kirjoittajien kanssa. Julkaisupäivästä lähtien kirja on myös tilattavissa maksutta kotiin Eurooppatiedotuksen verkkokaupasta.
