Kuukauden kysymys: Millaisia pelisääntöjä EU asettaa tekoälyn käytölle?
Tekoälyn hyödyntämiseen liittyy monia mahdollisuuksia mutta myös riskejä. EU:n uusi tekoälysäädös astui voimaan 1. elokuuta 2024. Kysyimme kognitiotieteen dosentti Anna-Mari Wallenbergiltä Helsingin yliopistosta, mitä pelisääntöjä EU asettaa tekoälyn käytölle.
Kuukauden kysymys: Millaisia vaikutuksia brexitillä on ollut nuorille?
Kun britit äänestivät vuonna 2016 maansa EU-erosta, nuorten äänestysaktiivisuus jäi vanhempia ikäluokkia matalammaksi. Myös vuoden 2019 EU-vaaleissa Suomessa 20–24-vuotiaista äänesti vain 23,3 prosenttia. Seuraavien EU-vaalien lähestyessä kysyimme, miten nuorten äänestäminen vaikutti kansanäänestyksen tulokseen Britanniassa, ja millaisia vaikutuksia brexitillä on ollut brittinuorten elämään. Kysymykseemme vastasi Art O’Mahony Britannian Eurooppaliikkeestä.
Kuukauden kysymys: Entä jos Suomi olisi vuonna 1994 valinnut toisin?
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Suomessa järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys EU-jäsenyydestä. Tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila komission Helsingin-edustustosta pohtii, miten asiat voisivat olla, jos Suomen valinta olisi ollut toisenlainen.
Kuukauden kysymys: Yritysvastuu muuttuu pakolliseksi – mitä se tarkoittaa?
EU valmistelee parhaillaan uutta yritysvastuudirektiiviä, jonka tavoitteena on, että yritykset kunnioittaisivat kansainvälisesti tunnistettuja ihmisoikeuksia ja solmittuja ympäristösopimuksia myös sellaisissa maissa, joiden oma lainsäädäntö ei tällaiseen velvoita. Kysyimme ulkoministeriön kestävän kaupan yksikön Linda Piirrolta, mitä yritysvastuu ja EU:n uusi yritysvastuudirektiivi merkitsevät.
Kuukauden kysymys: Miksi eduskuntavaalit ovat myös EU-vaalit?
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 22. maaliskuuta, ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 2. huhtikuuta. Moni ei tule ajatelleeksi, että äänestämällä eduskuntavaaleissa voi myös vaikuttaa EU-politiikkaan ja -päätöksentekoon. Miksi eduskuntavaalit ovat myös EU-vaalit? Kuukauden kysymykseemme vastaa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Laura Nordström.
Kuukauden kysymys: Miltä näyttää EU:n ja Ukrainan suhteiden tulevaisuus?
Helmikuun 24. päivä tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. EU on alusta asti tuominnut Venäjän toimet. Säilyykö EU yhtenäisenä jatkossakin? Entä miten Ukrainan EU-taival etenee? – Näihin kysymyksiin vastaa akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.
Kuukauden kysymys: Lisääkö laajentuva Schengen-alue turvallisuutta?
Kuukauden kysymykseemme vastaa ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri sisäministeriöstä.
Kuukauden kysymys: Mitä EU tekee, jotta energiaa riittää?
Kuukauden kysymykseemme vastaa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen.
Kuukauden kysymys: Miten hyödymme EU:n digisääntelystä?
Kuukauden kysymykseemme vastaa tällä kertaa teemajohtaja Kristo Lehtonen Sitrasta:
Kuukauden kysymys: Miten Ukrainasta voi tulla EU-jäsenmaa?
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaan jokainen Euroopan valtio, joka ”kunnioittaa ja sitoutuu edistämään” vapautta, kansanvaltaa, ihmisoikeuksia, perusvapauksia ja oikeusvaltiota koskevia periaatteita, voi hakea EU:n jäsenyyttä. Ukraina jätti EU-jäsenyyshakemuksensa 28. helmikuuta eli muutama päivä sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi maahan. Miten ja millaisella aikataululla Ukrainasta voi tulla EU-jäsenmaa? Kysyimme asiaa tutkija Saila Heinikoskelta.