Kuukauden kysymys: Mitä verkkokäyttäjän olisi hyvä tietää tulevasta ePrivacy-asetuksesta?
Vuonna 2002 annettua ePrivacy-direktiiviä uudistetaan nyt Euroopan komission aloitteesta saman nimisellä asetuksella. Uudistetut säännöt selkeyttäisivät sähköisen viestinnän tietosuojaa digitaalisessa toimintaympäristössämme. Kysyimme televiestinnän erityisasiantuntija Maija Röngältä, mitä valmisteilla oleva ePivacy-asetus pitää sisällään ja mitä se muuttaa?
Kuukauden kysymys: Mikä on Euroopan tulevaisuuskonferenssi?
Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi (Conference on the Future of Europe) starttaa Eurooppa-päivänä 9.5. Konferenssin tarkoituksena on kuulla kansalaisten näkemyksiä EU:n tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. Kysyimme ulkoministeriön Eurooppa-osaston virkamiessihteeri Leo Svahnbäckiltä mikä Euroopan tulevaisuuskonferenssi oikein on ja miten suomalaiset pääsevät vaikuttamaan siinä.
Kuukauden kysymys: EU:n maatalouspolitiikka uudistuu – mikä muuttuu ja miten käy ilmastotoimien?
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuessa neuvottelupöydälle ovat nousseet aikaisempaa kunnianhimoisemmat ilmasto- ja ympäristötavoitteet. Ilmastotoimien saavuttaminen yhdistettynä maatalouden kilpailukyvyn ja viljelijöiden toimeentulon edistämiseen on poliittisesti vaikea kokonaisuus. Kysyimme maatalouspolitiikan tutkimusprofessori Jyrki Niemeltä, mikä EU:n maatalouspolitiikassa muuttuu ja miten ilmastotavoitteet siinä näkyvät.
Kuukauden kysymys: Mitä hyötyä meille on EU:sta?
Julkisessa keskustelussa on joskus pohdintaa, onko EU pelkkä käyrien kurkkujen tarkastaja vai tuoko unioniin kuuluminen Suomelle muutakin hyötyä. Esiin nostetaan usein myös Suomen ns. ”nettomaksajan” rooli, eli se, että vauraana maana olemme suurimman osan jäsenyydestämme maksaneet enemmän jäsenmaksua kuin saaneet suoraa rahoitusta. Kysyimme Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiselta mitä hyötyä meille on EU:sta ja miksi Suomi haluaa olla kehittämässä unionia.
Kuukauden kysymys: EU:n ulkosuhdehallinto täytti 10 vuotta – Mikä on EUH?
Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) aloitti toimintansa tammikuussa 2011. Ulkosuhdehallinnon keskeisenä perustamistavoitteena oli parantaa EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuutta ja tehokkuutta, sekä muodostaa EU:n ulkosuhteiden hoidolle pysyvä rakenne. Kysyimme yksikönpäällikkö Matti Nissiseltä millaiseksi 10 vuotta sitten perustettu ulkosuhdehallinto on olemassaolonsa aikana muodostunut.
Kuukauden kysymys: EU ja Euroopan ihmisoikeussopimus – missä mennään?
Vastikään 70 vuotta täyttänyt Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) on maanosamme ihmisoikeussuojan kulmakivi. Se turvaa sopimuksessa määrätyt ihmisoikeudet kaikille Euroopan neuvoston 47:ssä jäsenvaltiossa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin valvoo, että osapuolet noudattavat sopimusta käsittelemällä oikeuksien väitettyjä loukkauksia koskevia yksilö- ja valtiovalituksia. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolia, mutta itse Euroopan unioni ei ole, vielä. Kysyimme ihmisoikeusneuvonantaja Pilvi Rämältä, miten EU:n liittyminen ihmisoikeussopimukseen etenee.
Kuukauden kysymys: Mikä muuttuu EU:n turvapaikkapolitiikassa, vai muuttuuko?
Euroopan komissio julkaisi syyskuun 23. päivä ehdotuksensa Euroopan unionin yhteisen turvapaikkajärjestelmän ja muuttoliikepolitiikan uudistamiseksi. Maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksissa ollaan jo pitkään oltu vailla yhteistä ratkaisua. Kysyimme Ulkopoliittisen instituutin Anna-Kaisa Hiltuselta turvapaikkapolitiikan muutoksista.
Kuukauden kysymys: Mitä EU:n elpymispaketti merkitsee Suomelle ja Euroopalle?
EU-maiden johtajat sopivat heinäkuun lopulla 1824,3 miljardin euron suuruisesta paketista. Paketti käsittää 1074,3 miljardin suuruisen budjetin vuosille 2021-2027 ja 750 miljardin suuruisen koronakriisin vuoksi otetun yhteisvelan. Paketti pitää hyväksyä vielä loppuvuoden aikana EU-maiden parlamenteissa ja sen käsittely alkaa syyskuussa myös eduskunnassa. Kysyimme elpymispaketin merkityksestä tutkija Antti Ronkaiselta.
Kuukauden kysymys: Onko brexit lämpimän kesän jäätynyt konflikti?
Neuvottelut Euroopan unionin ja Britannian tulevasta kauppasuhteesta ovat edenneet hitaasti. Poikkeuksellisen lämpimästä kesäkuusta huolimatta tilanne muistuttaa jäätynyttä konfliktia, jossa osapuolten välillä on nähty hyvin vähän konkreettisia edistysaskelia. Ulkopuolisen silmin tilanne vaikuttaa jonkinlaiselta limbolta, jossa käsitteitä kuten kova brexit, sopimukseton ero ja no-deal näytetään pyörittävän hamaan loppuun saakka. Kysyimme brexitin tulevaisuudesta tutkija Timo Miettiseltä.
Kuukauden kysymys: Miten käy Schengenin?
Schengen-alueen vapaa liikkuvuus on ollut koetuksella koronakriisin aikana. Kaikki Schengen-maat ovat käytännössä sulkeneet ulkorajansa muulta kuin välttämättömältä liikenteeltä ja suurin osa maista rajoittaa liikkuvuutta myös sisärajoilla. Kysyimme Schengenin tulevaisuudesta tutkija Saila Heinikoskelta.