Onko Euroopan unionilla valoisa vai synkkä tulevaisuus?
Euroopan unionin tulevaisuutta pohditaan Valkoisessa kirjassa ja EU:n roolia maailmassa globaalistrategiassa.
Euroopan unionin yksi perustamissopimuksista, Rooman sopimus täytti 60 vuotta maaliskuussa 2017. Juhlapäivän ja Ison-Britannian EU-eron myötä Euroopassa on ryhdytty pohtimaan myös unionin tulevaisuutta. Pohjaksi laajalla keskustelulle Euroopan komissio julkaisi Valkoisen kirjan, jossa EU:n tulevaisuusnäkökulmia pohditaan ja esitetään viisi eri skenaariota kehityskuluista.
Ison-Britannian lähdettyä sen tulevassa suhteessa EU:n kanssa oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava tasapainossa. Useat jäsenmaat ovat korostaneet, että EU 27:n tulevaisuus on EU:n ja Britannian välisen uuden suhteen sisältöä tärkeämpää. Olennaisinta on unionin yhtenäisyyden turvaaminen.
Rooman sopimuksen juhlapäivän kunniaksi tehdyssä julistuksessa jäsenmaat tuovat esiin EU:n arvoja, saavutuksia ja haasteita. Julistus korostaa unionin yhtenäisyyttä ja kansalaisten huoliin vastaamista. Siinä asetetaan seuraavan kymmenen vuoden tavoitteeksi unioni, joka on turvallinen, vauras ja kilpailukykyinen. Unionin päämääränä on myös olla sosiaalisesti vastuullinen sekä kyvykäs toimimaan merkittävässä roolissa maailmassa.
Valkoinen kirja
Valkoisessa kirjassa esitetään erilaisia kehityssuuntia 27 jäsenvaltion unionille. Siinä tarkastellaan uusien teknologioiden vaikutusta yhteiskuntaan ja työpaikkoihin, globalisaatiota ja turvallisuutta koskevia huolenaiheita sekä populismin nousua. Kirjassa esitellään viisi eri skenaariota, joista on tarkoitus käydä myös laajaa kansalaiskeskustelua. Skenaariot eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan osin myös päällekkäisiä.
Ensimmäisessä skenaariossa EU:n toimintaan ei tehdä suuria muutoksia ja jatketaan pitkälti entiseen tapaan. Toisessa skenaariossa keskitytään ainoastaan sisämarkkinoiden kehittämiseen. Kolmannessa skenaariossa EU27 jatkaa toimintaa nykyiseen tapaan, mutta halukkaat tekevät enemmän yhdessä. Neljännessä skenaariossa EU27 tekee joillakin aloilla enemmän ja toisilla aloilla vähentää toimintaansa. Viidennessä skenaariossa tehdään paljon nykyistä enemmän asioita yhdessä.
Edelleen vuoden 2017 aikana komissio julkaisee keskusteluasiakirjat myös EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisestä, talous- ja rahaliiton syventämisestä, globalisaation hallinnasta, EU:n puolustuksen tulevaisuudesta ja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta.
Globaalistrategia
EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini esitteli EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian ”Shared Vision, Common Action: A Stronger Europe” Eurooppa-neuvostolle kesäkuussa 2016. Jäsenmaat ovat sitoutuneet strategian toimeenpanoon yhdessä EU-instituutioiden kanssa.
Strategiassa linjataan EU:n yhteinen visio ja toimintasuunnitelma EU:n toimille maailmassa. Se linjaa yhteisen päämäärän ja yhtenäistä toimintaa kaikilla politiikan aloilla. Toimillaan EU tulee edistämään rauhaa ja turvallisuutta, vaurautta, demokratiaa ja sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä. Tähän EU pyrkii toimimalla yhtenäisesti, osallistumalla globaalisti, kantamalla vastuuta ja panostamalla kumppanuuksiin.
EU:lla on strategiassa viisi ensisijaista tavoitetta:
Unionin turvallisuus
EU:n globaalistrategia alkaa EU:n sisältä. EU vahvistaa toimiaan puolustuksen, kyberturvallisuuden, terrorismin torjunnan, energian ja strategisen viestinnän alalla.
Valtioiden ja yhteiskuntien kriisinsietokyky EU:n itäisessä ja eteläisessä naapurustossa
Valtioiden ja yhteiskuntien selviytymiskykyyn Keski-Aasiaan asti ulottuvassa itäisessä, ja Keski-Afrikkaan asti ulottuvassa eteläisessä naapurustossamme panostetaan. EU tukee erilaisia väyliä selviytymiskyvyn vahvistamiseksi ja kehittää tehokkaampaa muuttoliikepolitiikkaa Eurooppaa ja sen kumppaneita varten.
Tiukkoihin ja oikeudenmukaisiin ehtoihin perustuva EU-liittymisprosessi on Länsi-Balkanin maiden ja Turkin kriisinsietokyvyn vahvistamisen kannalta elintärkeä.
Yhdennetty lähestymistapa konflikteihin
EU osallistuu rauhanrakentamiseen ja edistää inhimillistä turvallisuutta. Se ehkäisee kriisejä viipymättä ja panostaa vakauttamiseen.
Yhteistyöhön perustuvat alueelliset järjestelmät
Maailmassa, johon kohdistuu samanaikaisesti globaaleja ja paikallisia paineita, on alueellinen dynamiikka erityisen tärkeää. EU tukee yhteistyöhön perustuvia alueellisia järjestelmiä kaikkialla maailmassa.
Kestävä rauha voidaan saavuttaa vain kokonaisvaltaisilla sopimuksilla, jotka perustuvat laajapohjaisiin, syviin ja kestäviin alueellisiin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin. EU edistää ja tukee näitä.
Globaalihallinta 2000-luvulla
EU on sitoutunut kansainväliseen oikeuteen perustuvaan maailmanjärjestykseen, jolla turvataan ihmisoikeudet, kestävä kehitys ja pääsy maapallon yhteisiin luonnonvaroihin. Tämä sitoumus merkitsee pyrkimystä pikemminkin muuttaa nykyistä järjestelmää kuin vain pitää se ennallaan.
EU tukee YK:ta ja pyrkii kehittämään maailmanlaajuisesti koordinoituja toimia kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen sekä valtioiden ja valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa.
