Kuukauden kysymys: Mitä brexit merkitsee korkeakouluopiskelijoille, suurlähettiläs Tom Dodd?
Iso-Britannia jättää EU:n maaliskuussa 2019. Minulta on kysytty, mitä tämä merkitsee niille lukuisille suomalaisille opiskelijoille, jotka haluavat opiskella Britanniassa joka vuosi, ja Britannian ja Suomen väliselle tutkimukselle ja tieteelliselle yhteistyölle. Lyhyt vastaus on, että suomalaiset opiskelijat ja tutkijat ovat edelleen erittäin tervetulleita Britanniaan. Neuvottelut ovat vielä kesken, mutta on epätodennäköistä, että hakumenettelyt, rahoitus ja tutkimus muuttuisivat ennen vuodenvaihetta 2020/21, ja muutokset sen jälkeenkin saattavat olla vähäiset.
Ison-Britannian korkeakouluissa opiskelee parhaillaan noin 2 500 suomalaista opiskelijaa joko kokopäiväisen opinto-ohjelman tai suositun Erasmus-vaihto-ohjelman puitteissa. Tämän lisäksi muita suomalaisia opiskelijoita on noin 1 500. Vaikka Ison-Britannian kansanäänestyksen välitön tulos herätti ymmärrettävää huolta, ja suomalaisten hakijoiden määrä brittiläisissä oppilaitoksissa laski, kääntyi suunta taas pian nousuun. Hakemusten määrä vuonna 2017 oli korkein neljään vuoteen. EU-hakemukset lisääntyivät jälleen vuonna 2018.
Britanniassa toimii tietysti monia suomalaissyntyisiä luennoitsijoita, tutkijoita ja jatko-opiskelijoita. Sama pätee myös toisin päin. Minulla oli mainio tilaisuus tavata useita Britanniassa työskenteleviä suomalaisia tutkijoita ja opettajia seminaarissa, joka järjestettiin suomalaisen tieteen juhlistamiseksi Lontoon Imperial Collegessa marraskuussa 2017. Sittemmin olen matkustellut eri puolilla Suomea, ja minulla on ollut ilo tavata maassa työskenteleviä brittiläisiä opettajia ja tutkijoita. Nämä yhteydet eivät ole uusi asia. Sata vuotta sitten maineikas sosiologian isä Edvard Westermarck opetti sekä Helsingin yliopistossa että Åbo Akademissa, samoin kuin London School of Economics -koulussa, josta olen itse valmistunut.
Iso-Britannia on maailman johtavia maita tutkimuksen ja innovaation alalla. Vaikka Iso-Britannian osuus maailman väestöstä on alle 1 % ja osuus maailmanlaajuisista T&K-menoista 2,7 %, maa tuottaa 15,2 % maailman eniten referoiduista tutkimusjulkaisuista.
Ison-Britannian tutkijakunta on todella kansainvälistä: 17 % akateemisesta henkilöstöstä tulee muista EU-maista ja 12 % muualta maailmasta. Maan kyky hyödyntää lahjakkuuksia eri puolilta maailmaa vahvistaa osaltaan Britannian ja Euroopan tutkimus- ja innovaatiopohjaa. Erityisesti maailmassa, jossa taloudellinen kasvu perustuu entistä enemmän tietoon, Ison-Britannian hallitus on vakuuttunut, että Britannian akateemisen ja tutkimuksellisen perustan – joka on vertaansa vailla Euroopassa – on yhä lisättävä syvyyttään ja laatuaan niin Brexitin aikana kuin sen jälkeenkin. Aikana, jolloin julkista rahankäyttöä valvotaan tiukasti, Ison-Britannian hallitus jatkaa brittiläiseen tutkimukseen tehtyjen investointien suojelua. T&K on Britannian elinkeinostrategian ytimessä.
Ymmärrämme kuitenkin, että akateeminen edistys ei pohjimmiltaan riipu rahasta vaan ihmisistä. Siksi hallitus on taannut Britanniassa oleskelevien EU-kansalaisten ja uusien tulokkaiden oikeudet vuodenvaihteeseen 2020/21 saakka, jolloin Brexitin jälkeinen siirtymäaika päättyy. Britannian yliopistoissa opiskelevien tai vuosina 2018–19 alkaville kursseille hakevien EU:n ja EEA:n kansalaisten asema lukukausimaksujen suhteen ei muutu mitenkään. Tämä tarkoittaa sitä, että brittiläisissä yliopistoissa opiskelevat EU:n ja EEA:n kansalaiset suorittavat saman maksun kuin ”kotimaiset” opiskelijat koko opiskeluajaltaan silloinkin, kun he valmistuvat Britannian EU-eron jälkeen.
Siirtymäaikaneuvottelut ovat vielä kesken, mutta ennen vuodenvaihdetta 20/21 aloittavien opiskelijoiden maksut määräytyvät todennäköisesti edelleen olemassa olevien järjestelyjen mukaisesti.
Ison-Britannian ja EU:n vuonna 2017 solmiman sopimuksen mukaisesti Britannia osallistuu yhä Erasmus+ -ohjelmaan. Näin henkilöstöllä ja opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa liikkuvuusjaksoja ja saada rahoitusta Erasmus+ -ohjelman kautta lukuvuoden 20/21 loppuun asti.
Ison-Britannian hallitus on todennut toistuvasti, että se haluaa EU-maiden tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden jatkavan työntekoaan, opintojaan ja tutkimustyötään Britanniassa nyt ja sen jälkeen, kun uusi kumppanuussopimus EU:n kanssa astuu voimaan. Se haluaa myös jatkaa osallistumistaan alan tuleviin EU-ohjelmiin, kuten Erasmus- ja Horizon 2020 -ohjelmien seuraajaan, mikäli päästään sopuun asianmukaisista järjestelyistä, mm. maksuista.
Tämä halu yhteistyöhön on myös vahva EU:n jäsenvaltioissa, mukaan lukien Suomessa. Tämän vuoden maaliskuussa Ison-Britannian kaikkien aikojen ensimmäinen yliopistorehtorien valtuuskunta vieraili Helsingissä tapaamassa suomalaisia kollegojaan koulutuksen ja tutkimuksen alalta. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että koulutus- ja tutkimusyhteyksiä on ylläpidettävä ja jopa vahvistettava. Vastaavat näkemykset ovat vallalla kaikkialla EU:n akateemisessa yhteisössä ja ne heijastuvat EU:n viralliseen neuvotteluasemaan.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Iso-Britannia on ja tulee aina olemaan avoin Suomesta tuleville akateemisille lahjakkuuksille ja opiskelijoille, kuten se oli ennen kuin Suomesta tuli EU:n jäsen vuonna 1995. Suomesta ja muualta EU:sta tulevat tutkijat ja opettajat rikastuttavat Britannian akateemista yhteisöä ja päinvastoin. Itse asiassa Britannian korkeamman opetuksen ja tutkimuksen suurimpia vahvuuksia on sen avoin kansainvälisyys, samoin kuin monitieteisen tutkimustyön esteettömyys sekä osaamisen kunnioitus iästä tai oppiaineesta riippumatta. Aliarvioimatta akateemisen ja tutkimusalan merkitystä Suomessa voidaan todeta, että Britanniassa vastaavan alan mittasuhteet ja syvyys ovat vertaansa vailla Euroopassa.
Kun EU:ssa ja jopa koko maailmassa Britannian korkeakoulut ovat ainoita, jotka voivat kilpailla Yhdysvaltojen ylivaltaa vastaan arvostetuimpien yliopistojen joukossa, Britannian ja EU:n/Suomen on tarpeen jatkaa läheistä yhteistyötään tieteen ja koulutuksen alalla, niin kuin myös muilla aloilla. Kummankin osapuolen olisi harkitsematonta toimia toisin. Pyrkimykset ”EU:n linnakkeen” luomiseksi ainoastaan heikentäisivät eurooppalaisen tutkimuksen ja korkeamman opetuksen perustaa ja hyödyttäisivät globaaleja kilpailijoita Euroopan sivistyksen kustannuksella.
Tom Dodd
Ison-Britannian Suomen suurlähettiläs
