Kuva: European Union 2019 - Source : EP
Uutinen 6.7.2019

Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät ja europuolueet

Tämä uutinen on julkaistu ensimmäisen kerran 6.7.2018, ja sitä on päivitetty vuoden 2019 europarlamenttivaalien jälkeen sekä 28.2.2024.

Euroopan parlamentti on unionin ainoa toimielin, johon kansalaiset saavat suoraan valita edustajansa.  Vaikka joka jäsenmaassa paikalliset puolueet asettavat ehdokkaansa vaaleihin, EU-parlamenttiin valitut edustajat toimivat Euroopan parlamentin omissa poliittisissa ryhmissä.

Parlamentin jäsenet eivät ole järjestäytyneet kansallisuuden, vaan poliittisten aatteiden ja kantojen mukaisesti. Suomalaiset mepit eivät siis istu parlamentissa yhtenä ryhmänä, vaan kukin oman Euroopan parlamentin poliittisen ryhmänsä kanssa. Mepin paikka EU-parlamentissa määrittyy sen mukaan, mitä puoluetta hän omassa maassaan edustaa, sillä poliittisten ryhmien taustalla toimivat niin kutsutut europuolueet. Europuolueiden jäseninä ei ole yksityishenkilöitä, vaan kansallisia puolueita.

Election of the Vice-Presidents of the Parliament- result of the elections of the first ballot
Heidi Hautala (vihr.) toimii vaalikaudella 2019–2024 yhtenä parlamentin varapuheenjohtajana, joita on yhteensä 14 (Kuva: European Union 2019)

Poliittiset ryhmät muodostuvat europuolueiden pohjalta

Parlamentin jäsenet muodostavat poliittiset ryhmät yleensä yhden tai useamman europuoleen pohjalta. Ryhmän muodostamiseen vaaditaan 23 meppiä vähintään neljäsosasta jäsenmaita. Yksittäinen meppi voi puolestaan toimia vain yhdessä poliittisessa ryhmässä, tai vaihtoehtoisesti hän voi olla myös sitoutumaton, jolloin hän ei toimi missään ryhmässä.

Europuolueet ovat pysyviä organisaatioita, kun taas varsinkin pienet Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät voivat muuttua jopa kesken vaalikauden. Tämä johtuu siitä, että yksittäiset europarlamentaarikot voivat vaihtaa kansallista puoluetta, jonka myötä myös heidän europuolueensa voi vaihtua. Myös Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän vaihtaminen kesken vaalikauden on mahdollista. Suurimmat Euroopan parlamentin poliittisista ryhmistä ovat kuitenkin varsin vakiintuneita.

Rekisteröityneitä europuolueita on tällä hetkellä 12. Euroopan parlamentissa puolestaan toimii tällä hetkellä seitsemän poliittista ryhmää:

  • Euroopan kansanpuolueen ryhmä (European People’s Party, EPP)
  • Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (Progressive Alliance of Socialists and Democrats in the European Parliament, S&D)
  • Renew Europe -ryhmä (Renew Europe, RE)
  • Vihreät / Euroopan vapaa allianssi (Greens/European Free Alliance Verts/ALE)
  • Identiteetti ja demokratia (Identity and Democracy, ID)
  • Euroopan konservatiivit ja reformistit (European Conservatives and Reformists, ECR)
  • Euroopan yhtynyt vasemmisto / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (European United Left–Nordic Green Left, GUE/NGL)

Lisäksi parlamentissa on sitoutumattomia jäseniä.

Euroopan kansanpuolueen ryhmä

Euroopan kansanpuolueen ryhmä muodostuu suoraan Euroopan kansanpuolueesta. Suomalaisista puolueista vuonna 1976 perustettuun Euroopan kansanpuolueeseen kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit. Euroopan kansanpuolue on ideologialtaan keskusta-oikeistolainen. Sen ajamia teemoja ovat muiden muassa vapaus, vastuu, EU:n laajentumisen jatkaminen ja toissijaisuusperiaatteen edistäminen.

 

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä

Tämä poliittinen ryhmä muodostuu Euroopan sosialidemokraattisesta puolueesta. Puolue ja sen myötä myös poliittinen ryhmä edustavat aatemaailmaltaan keskusta-vasemmistoa. Vuonna 1992 perustetun puolueen ideologian mukaan talouden tulisi palvella yhteiskuntaa, eikä toisinpäin. Puolue on linjannut, että sen tavoitteena on saada jokaiselle eurooppalaiselle tyydyttävän elämänlaadun takaava työpaikka, ja koulutuksella sekä erilaisilla sosiaalisilla ohjelmilla tulisi taata kaikille mahdollisuus hyvään elämään. Suomalaisista puolueista tähän ryhmään kuuluu sosialidemokraattinen puolue.

 

Renew Europe -ryhmä

Renew Europe -ryhmä (entinen Euroopan liberaalidemokraattien liitto, ALDE) muodostuu kahdesta eri europuolueesta, vuonna 1976 perustetusta Euroopan liberaalidemokraattisesta puolueesta sekä vuonna 2004 alkunsa saaneesta Euroopan demokraattisesta puolueesta. Euroopan liberaalidemokraattien liitto, josta käytetään lyhennettä ALDE, vaihtoi nimeään kesäkuussa 2019, jolloin uudeksi nimeksi valikoitui Renew Europe. Suomalaisista puolueista keskusta ja ruotsalainen kansanpuolue kuuluvat Euroopan liberaalidemokraattiseen puolueeseen, ja sitä kautta Euroopan liberaalidemokraattiseen liittoon. Aatemaailmaltaan liberaali-oikeistolaisen ryhmän avainteemoihin kuuluu demokratian ja ihmisoikeuksien tukeminen sekä avoimen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen edistäminen. Ryhmä tukee myös EU:n laajentumista ja toissijaisuusperiaatetta.

 

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi

Vihreiden ja Euroopan vapaan allianssin poliittiseen ryhmään kuuluvat Euroopan vihreä puolue sekä Euroopan vapaa allianssi. Näistä vuonna 2004 perustettu vihreä puolue on nimensä mukaisesti ympäristöarvoja, demokratiaa ja tasavertaisuutta kannattava puolue, kun taas vuodesta 1981 asti toiminut Euroopan vapaa allianssi muodostuu alueiden ja maakuntien laajempaa itsehallintoa ajavista puolueista. Suomalaisista puolueista vihreät kuuluu Euroopan vihreään puolueeseen.

 

Identiteetti ja demokratia -ryhmä

Identiteetti ja demokratia -ryhmä perustettiin kesäkuussa 2019 edellisellä vaalikaudella toimineen Kansakuntien ja vapauden Eurooppa –ryhmän (ENF) jatkajaksi. Perussuomalaiset kuuluivat tähän ryhmään vuonna 2019 alkaneella vaalikaudella. Puolue kuitenkin palasi vuonna 2023 Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR) -ryhmään, jonka jäsenenä puolue oli kaudella 2014–2019. Identiteetti-  ja demokratia -ryhmän muodostamisen tarkoituksena oli saada kaikki Euroopan laitaoikeistolaiset puolueet saman ryhmän jäseniksi. Ryhmään kuuluukin eurooppalaisia maahanmuuttokriittisiä ja kansallismielisiä puolueita, kuten ranskalainen Marine Le Penin johtama Rassemblement national -puolue.

 

Euroopan konservatiivit ja reformistit

Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän taustalla on samanniminen europuolue, mutta ryhmään kuuluu myös muita europuolueita edustavia ja sitoutumattomia europarlamentaarikkoja. Vuonna 2009 perustettu Euroopan konservatiivien ja reformistien puolue on ideologialtaan euroskeptinen ja konservatiivinen. Ryhmä ei aja EU:n lakkauttamista, vaan tahtoo uudistaa unionia kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeutta laajemmin kunnioittavaan suuntaan. Suomalaisista puolueista Perussuomalaiset kuuluvat tähän ryhmään.

 

Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä

Lyhenteellä target="_blank" rel="noopener">GUE/NGL tunnettu poliittinen ryhmä muodostettiin nykyisenlaisena vuonna 1994. Suomalaisista puolueista tähän ryhmään kuuluu vasemmistoliitto. GUE/NGL on Euroopan parlamentin poliittisista ryhmistä vasemmistolaisin. Ryhmä pyrkii ajamaan sosiaalisesti oikeudenmukaista ja kestävän kehityksen mukaista unionia.

 

Lue lisää: