Töissä Brysselissä: Jaana Kokkonen – EU-vaikuttamistyö motivoi maailmanparantajaa
Haastattelu julkaistu alun perin Suomen pysyvän edustuston Euroopan unionissa verkkosivuilla 2.11.2018.
EU:n pohjoisimmasta pääkaupungista Brysseliin kotiutunut Jaana Kokkonen on työskennellyt Helsingin EU-toimistolla erityisasiantuntijana vuoden 2018 alusta alkaen. Digitalisaatioon erikoistuneen Kokkosen vastuulla on toimiston ylläpitäjien EU-edunvalvonta digitaalisiin yhteismarkkinoihin liittyen. Juuri nyt kalenteria rytmittävät muun muassa EU:n tulevaan rahoituskauteen ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan liittyvät vaikuttamistyöt.
Helsingin yliopistossa muun muassa ranskaa, EU-opintoja ja kansainvälistä oikeutta opiskelleen Kokkosen uraa on ohjannut kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja digitalisaation muokkaamaan maailmaan. Opintojen ohessa aktiivinen ja utelias Kokkonen työskenteli digitaalisektorilla muun muassa oman Helsingin Sanomain säätiön Uutisraivaaja-kilpailussa finaalisijoille yltäneen mobiilisovelluskehityksen sekä alusta- ja ekosysteemijärjestelmien kehitystehtävissä.
Tulevaan kotikaupunkiinsa Kokkonen sai ensikosketuksen suorittaessaan vaihto-opintoja Brysselin ranskankielisessä Université Libre de Bruxelles -yliopistossa. Samalla roihahti palava rakkaus EU:n pääkaupunkiin. Kymmenen kotimaassa vietetyn vuoden jälkeen Kokkonen palasi viime talvena Brysseliin paitsi huippukiinnostavan työtarjouksen myös samanhenkisten ihmisten, vehreiden puistojen ja monipuolisen kulttuuritarjonnan houkuttelemana.
”Brysseliin hakeutuu uteliaita ja sosiaalisia ihmisiä, jotka tahtovat tehdä työtä itselleen merkityksellisten asioiden puolesta. Kaupunkiin on helppo muuttaa, sillä ihmiset ovat lämpimiä ja avarakatseisia. Suomi-yhteisökin on aktiivinen – vähän kuin kotiin tulisi”, Kokkonen naurahtaa.
”Lisäksi Brysselin taidekenttä on aktiivista ja rohkeaa. Sitä ei ehkä ensimmäisenä osaa odottaa harmaaksi parjatulta EU-pääkaupungilta. Juuri nyt odotan erityisesti pian avautuvaa Kanal Centre Pompidou -nykytaidekeskusta.”
Tutut teemat, uusi näkökulma
Digitaalisaatio on työkenttänä Kokkoselle varsin tuttu jo Suomesta. Hän ehti työskennellä vastaavissa tehtävissä Helsingin kaupungilla lähes kuuden vuoden ajan. Monet työprojektit seurasivat luontevasti Kokkosen mukana Brysseliin.
”On ollut hienoa päästä tutustumaan tuttuihin teemoihin toiselta näkökantilta, sillä monet EU-direktiivit ja -asetukset vaikuttavat välittömästi digisektoriin Suomessa. Mikä parasta, en joutunut luopumaan yhteistyökumppaneistanikaan, vaan monen kanssa hommat jatkuvat täältä käsin.”
Helsingin EU-toimistolla on yhteensä 14 ylläpitäjää: Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liitot, Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Hanken ja Taideyliopisto, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut sekä Luonnonvarakeskus. Toimistolla on viisi vakituista työntekijää ja kaksi vaihtuvaa harjoittelijaa. Toimistossa tehdään paljon töitä tiimin kesken, sillä toimintakenttä on laaja ja monet kysymykset limittyvät sektorilta toiselle.
Laaja sopimuskumppanijoukko mahdollistaa Kokkosen mukaan merkityksellisen ja menestyksekkään Brysselin toiminnan ja yhteistyön myös toimijoiden kesken.
”Työkaveri saattaa esimerkiksi omassa tapaamisessaan kuulla lainsäädäntöehdotuksesta, joka vaikuttaisi myös omaan toimialaani. On tärkeää, että pystymme reagoimaan ehdotuksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa”, Kokkonen kertoo.
Kokkosen mukaan Bryssel on älykäs ja innostava työympäristö. EU-vaikuttamistyötä saa tehdä hartiavoimin, mutta se on myös valtavan palkitsevaa.
”Brysselissä on helppo tavata vaikuttajia ja muita alan asiantuntijoita. Kynnys on matala ja yhteistyötä tehdään mielellään”, Kokkonen kiittelee.
Kokkosta motivoi se, miten teknologiaa hyödyntämällä voidaan parantaa ihmisten elämänlaatua, yhteiskuntien kestävyyttä ja kilpailukykyä sekä tehdä arjesta sujuvampaa. Siitä digitaalisten sovellusten kehittämisessä ja edistämisessä on kyse. Brysselissä hän pääsee seuraamaan aitiopaikalta EU:n digitaalikehityksen suuntaa.
”Eri jäsenmaissa tehdään jatkuvasti digitaalisia innovaatiota, jotka vaikuttavat positiivisesti esimerkiksi ympäristöön ja ilmastoon. Niitä voisi kutsua jopa maailmaa parantaviksi keksinnöiksi.”
Lisää naisia EU-tehtäviin
Kokkonen on havainnut, että vaikka kollegajoukko Brysselissä on hyvin monikulttuurinen ja monipuolisella osaamisella varustettu, teknisellä alalla olisi tilaa erityisesti nuorille naisosaajille. Brysselin digipiireissä hänet on otettu lämpimästi vastaan.
”Digitaalisten ratkaisujen rakentamisessa kaivataan nimenomaan monimuotoisuutta, jotta ne ovat tasapuolisesti kaikkien saavutettavissa. EU-piireissä ymmärretään, että asiantuntijatehtäviin ja erilaisiin konsultaatioihin tarvitaan ennen kaikkea eri-ikäisten ja -taustaisten ihmisten näkemyksiä”, Kokkonen pohtii.
Hän kannustaakin naisia hakeutumaan rohkeasti digitaalisektorille ja EU-tehtäviin Brysseliin.
”Brysselin EU-vaikuttajista jo ilahduttavan iso osa on naisia, mutta aina mahtuu lisää. EU:ssa ja sen pääkaupungissa Brysselissä riittää koettavaa ja tärkeitä teemoja joiden parissa työskennellä!”
Eeva Laavakari
Tiedottaja
Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa
