EU etätöissä: Euroopan komission kielenkääntäjä Tero Laurokari
Koronakriisi on muuttanut myös EU:n työtapoja ja merkinnyt etätyöarkeen siirtymistä monelle Euroopan unionissa työskentelevälle. Tero Laurokari työskentelee kielenkääntäjänä Euroopan komissiossa Brysselissä. Laurokarin työnkuva taipuu poikkeusajan etätyöoloihin, sillä käytössä on laajoja sähköisiä työvälineitä. Laurokari kertoi Eurooppatiedotukselle työstään komission kielenkääntäjänä muuttuneessa arjessa.
Missä tehtävässä työskentelet Euroopan komissiossa?
-Työskentelen suomen osastolla kielenkääntäjänä Euroopan komission käännöstoimen pääosastolla. Komissiossa olen työskennellyt lokakuusta 2019 alkaen. Työkieleni ovat englanti, ranska ja suomi.
Miten koronavirustilanne vaikuttaa tällä hetkellä kääntäjän työhön EU:ssa?
-Kuten monissa muissakin työpaikoissa, myös komissiossa on siirrytty laajasti etätöihin. Kääntäjän työ on luonteeltaan onneksi sellaista, että se taipuu etätyöhön varsin hyvin. Esimerkiksi asiakirjoista ja työvälineistä lähes kaikki ovat sähköisessä muodossa. Myös yhteydenpitoon kollegoiden kanssa on tarjolla laajasti sähköisiä työkaluja.
-Haasteet täälläkin tulevat pääosin poikkeusolojen muista vaikutuksista kuten siitä, miten sovittaa yhteen lasten hoitaminen ja etäkoulu sekä oma etätyö. Omassa etätyössä pohdinnan aiheita ovat esimerkiksi se, miten varmistaa kotitoimistoon työergonomian kannalta parhaat mahdolliset työolot ja miten sopeutua siihen, että työpaikan tarjoama sosiaalinen kanssakäyminen puuttuu tai on ainakin hyvin rajattua.
Vaikuttaako poikkeustilanne käännettävien tekstien määrään?
-Vaikka poikkeustoimien alkaessa olikin nähtävissä pientä laskua käännettävien tekstien määrässä, kun komission muut pääosastot totuttelivat myös uudenlaisiin työtapoihin, normalisoitui tilanne kuitenkin varsin pian.
-Tämän lisäksi komissiossa on koronakriisin alusta alkaen tehty paljon sen hoitoon liittyvää työtä, ja tuotettu nopealla aikataululla paljon lainsäädäntöä, mikä on näkynyt myös lukuisina ja usein varsin kiireellisinäkin käännöstöinä. Kiirettä on siis pitänyt, ja kriisitoimien jatkuessa komission ”normaalin” työjärjestyksen rinnalla, tulevat käännösmäärät todennäköisesti kasvamaan verrattuna tavalliseen.
EU-terminologia on oma viidakkonsa. Millaista siinä on kääntäjänä navigoida?
-Termikysymysten ja muidenkin käännösongelmien kanssa painiminen on tietenkin työn suola. Tässä apuna on kieliosastoilla puurtavat terminologit, jotka kartoittavat uusia termejä ja päivittävät termipankkeja. Heidän työnsä hedelmistä pääsee nauttimaan kuka tahansa EU:n toimielinten yhteisen termitietokannan IATEn kautta (https://iate.europa.eu/home). Lisäksi kääntäjien apuna on tietenkin vuosien aikana kerääntynyt valtava dokumenttiarkisto, josta löytyy suomen kielen osalta viimeisten 25 vuoden aikana tehdyt käännökset.
-Monet termit ja ilmaukset ovat onneksi vakiintuneita, joten useimmin käytetyt ilmaukset tulevat nopeasti tutuiksi. EU-termistö on kääntäjän näkökulmasta erikoisala siinä kuin mikä tahansa muukin. EU-termistön rinnalla on tietenkin useimmiten myös jonkin muun politiikanalan tai erikoisalan termistöä, joka taas on kinkkisempi haaste.
Kuinka monta virallista kieltä EU:lla on?
-Komissiossa käytetään kaikkia EU:n virallisia kieliä, jolloin työkieliä on 24. Käytännön syistä sisäisessä viestinnässä on käytössä kolme työkieltä eli englanti, ranska ja saksa. Kaikkien komission työntekijöiden on siis luonnollisesti osattava vähintään kahta EU:n virallista kieltä, joista toisen on oltava englanti, ranska tai saksa.
Kuinka paljon eri käännösyhdistelmiä työssäsi on?
-Teoriassa DGT:n kääntämiä kielipareja on huikea määrä, jos ajatellaan että käännetään kaikista 24 kielestä 24 kielelle. Käytännössä on kuitenkin niin, että englanniksi, ranskaksi ja saksaksi käännetään 24 kielestä, mutta esimerkiksi suomen kielelle lähinnä englannista ja vain hyvin satunnaisesti muista kielistä.
-Jokaisella kielellä on oma käännösyksikkönsä, ja lähtökohtaisesti kaikki kääntävät vieraasta kielestä omalle äidinkielelle. Poikkeustapauksissa voidaan kääntää myös vieraalle kielelle.
Kuinka paljon suomalaiskääntäjiä työskentelee Euroopan komissiossa tällä hetkellä?
-Suomen osastolla on kahdessa yksikössä töissä vajaat 70 työntekijää. Näistä työntekijöistä kääntäjiä on 53. Osa kääntäjistä työskentelee Brysselissä ja osa Luxemburgissa. Myös ruotsin osastolla on töissä lukuisia suomalaisia työntekijöitä.
