Puheenjohtajuuskulisseissa: Suomen johdolla tehokkaampaa avustustyötä kohti
Tässä sarjassa kurkistamme Suomen EU-puheenjohtajakauden kulisseihin ja tutustumme siellä työskenteleviin henkilöihin. Esittelyvuorossa on humanitaarisen avun ja ruoka-avun työryhmä COHAFA, jonka työstä kertoo ulkoministeriön Pilvi Taipale. Hän toimii työryhmän varapuheenjohtajana. Humanitaarisen avun tavoitteena on pelastaa ihmishenkiä, lievittää kärsimystä ja inhimillistä hätää sekä ylläpitää ihmisarvoa luonnonkatastrofien ja ihmissyntyisten kriisien keskellä.
Millaisessa tehtävässä toimit Suomen EU-puheenjohtajakaudella?
Kerran kuussa kokoontuvaa humanitaarisen avun ja ruoka-avun työryhmää johdetaan pääkaupungista käsin. EU-tiimiimme Helsingissä kuuluu työryhmän puheenjohtaja, yksikön päällikkö Claus Lindroos ja EU-avustaja Saara Ilmonen. Itse olen työryhmän varapuheenjohtaja.
EU on maailman suurin humanitaarisen avun antaja, joten puheenjohtajuus on meille ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa EU:n ja jäsenmaiden humanitaarisiin painopisteisiin ja työskentelytapoihin. Maailman humanitaariset tarpeet jatkavat kasvuaan, joten työn tehostamiselle on suuri tarve.
Puheenjohtajuus on ennen kaikkea tiimityötä. Brysselissä tukenamme ovat EU-edustuston Antti Kauttonen, neuvoston sihteeristön kollegat Frank Högemann ja Maristella Romani ja komission puolella EU:n humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosaston ECHOn Wolfgang Streiter ja Fabienne Bedechian.
Mitä on pinnalla juuri nyt?
Syksyn tärkein ja työläin saavutus on ollut neuvoston päätelmät humanitaarisesta avusta ja kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta. EU:n kehitysministerit hyväksyivät ne marraskuun kokouksessaan (25.11.). EU:lla on erityinen rooli kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vahvistamisessa, ja päätelmät ovat tärkeä viesti jäsenmaiden sitoutumisesta tähän työhön. Humanitaarisista tarpeista yli 80 % johtuu aseellisista konflikteista, joten sodan sääntöjen noudattaminen on aivan keskeistä myös hätäavun toimittamisen kannalta. Monilla konfliktialueilla hallitukset, paikallisviranomaiset tai aseelliset ryhmittymät vaikeuttavat tai kokonaan estävät humanitaarisen avun perille toimittamisen, ja avustustyöntekijöitä ja esimerkiksi sairaaloita kohtaan tehdään tarkoituksellisia iskuja.
EU:n kannanotto on erityisen ajankohtainen. Geneven sopimukset täyttävät tänä vuonna 70 vuotta, ja joulukuun alussa Genevessä järjestetään kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen konferenssi, joka on yksi tärkeimpiä kansainvälisiä humanitaariseen apuun ja humanitaariseen oikeuteen keskittyviä kokouksia.
Millaisia asioita Suomi haluaa edistää EU:n humanitaarisessa avustustyössä?
Vammaiset henkilöt jäävät kriisitilanteissa usein ilman tarvitsemaansa suojelua ja hätäapua eikä heitä yleensä oteta mukaan avun suunnitteluun tai toteutukseen. Suomella on ollut kansainvälisesti keskeinen rooli siinä, että asiaan on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Olemme puheenjohtajakaudella käyneet asiasta syvällistä keskustelua EU-jäsenmaiden, humanitaaristen järjestöjen ja vammaisjärjestöjen kanssa, ja kaikki EU-maat antoivat nyt päätelmissä vahvan tukensa vammaisinkluusion tuomiselle osaksi kaikkea humanitaarista avustustyötä.
Tasa-arvo on toinen kansallisesti tärkeä aihe, jota pidämme vahvasti esillä. Naiset ja tytöt ovat sukupuolensa takia erityisen haavoittuvassa asemassa. Jopa 60 % äitiyskuolemista tapahtuu humanitaarisissa kriisitilanteissa, ja seksuaalista väkivaltaa käytetään systemaattisesti sodankäynnin keinona.
Olemme pyrkineet myös lisäämään ymmärrystä ja sitoutumista katastrofiriskien ennaltaehkäisyyn, sillä ilmastonmuutoksen myötä luonnonkatastrofit yleistyvät ja niistä tulee aiempaa tuhoisampia. Lisäksi olemme puhuneet kouluruokailun puolesta: se on tärkeä keino suojella ja auttaa lapsia humanitaarisissa kriisitilanteissa.
Miten puheenjohtajakausi on sujunut?
Näin viimeisen kokouksemme alla voimme olla tyytyväisiä puheenjohtajakauden tuloksiin. Vaikka Suomi on melko pieni humanitaarinen avunantaja, osaamme käyttää tällaiset vaikuttamisen mahdollisuudet taitavasti hyväksemme. Olemme saaneet muilta EU-mailta ja kumppaneiltamme paljon kiitosta siitä, että olemme tuoneet useita keskeisiä ja vaikeitakin asioita perusteelliseen keskusteluun.
Toivomme, että työmme seurauksena EU:n ja jäsenmaiden humanitaarinen toiminta on entistä tehokkaampaa ja että se saavuttaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset entistä paremmin.
Pilvi Taipale, ulkoministeriö
