Puheenjohtajuuskulisseissa: oikeuspäällikkö Kaija Suvanto
Suomen EU-puheenjohtajakaudella Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana. Neuvoston puheenjohtajuus tarkoittaa myös sitä, että suomalaiset virkamiehet johtavat päätöksiä valmistelevien Euroopan unionin neuvoston työryhmien työtä. Tällä kertaa esittelemme kansainvälisen julkisoikeuden työryhmän (Cojur) puheenjohtajan Kaija Suvannon työkenttää. Kansainvälinen julkisoikeus säätelee valtioiden ja muiden kansainvälisen oikeuden toimijoiden välisiä suhteita.
Mitä Cojur-työryhmä tekee EU-puheenjohtajakaudella?
Työryhmän asialista on aika vakiintunut. Suomen puheenjohtajakaudella keskiössä on ennen kaikkea humanitaarinen oikeus. Työryhmämme seuraa myös kansainvälisen oikeuden kehitystä ja humanitaarisen oikeuden täytäntöönpanoa kansallisella tasolla.
Merkittävin humanitaarisen toiminnan tapahtuma vuonna 2019 on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen 33. kansainvälinen konferenssi joulukuussa Genevessä. Cojur-työryhmämme osallistuu konferenssin valmisteluun humanitaarisen oikeuden osalta. Valmistelemme parhaillaan EU:n sitoumuksia humanitaarisen oikeuden täytäntöönpanosta konferenssia varten. Sitoumukset tarkoittavat lupauksia konkreettisista toimista humanitaarisen oikeuden edistämiseksi, esim. koulututusta, julkaisutoimintaa ja sopimusten lopullista hyväksymistä.
EU-USA vuoropuhelu
Toinen tärkeä tapahtuma EU:n puheenjohtajakaudella Cojurin näkökulmasta on EU-USA dialogin valmistelu. Vuoropuhelua EU:n jäsenvaltioiden ja instituutioiden, sekä Yhdysvaltojen välillä käydään kaksi kertaa vuodessa.
Syksyn dialogi ajoittuu lokakuun YK:n kansainvälisen oikeuden viikolle. Silloin tehtävämme on valmistella yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa EU:n näkökulma sekä johtaa keskustelua koko EU:n puolesta. Vuoropuheluissa tullee nousemaan esiin ainakin sellaiset aiheet kuin kyberturvallisuus, kansainväliset tuomioistuimet ja pakotteet.
Cojur-työryhmää johdetaan Helsingistä
Cojur on yksi ulkoministeriön oikeuspalvelun vetämästä seitsemästä työryhmästä, joita johdetaan EU-puheenjohtajakaudella Helsingistä käsin. Lisäksi oikeuspalvelu vetää ilmastoneuvotteluissa EU:n juristiryhmää.
Paitsi, että valmistelen oman tiimini kanssa Cojuria, osallistun oikeuspäällikkönä erilaisiin aivoriihiin ja pohdintoihin myös muissa työryhmissä esiin nousevissa EU-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden kysymyksissä. Meillä on oikeuspalvelussa tiivis, mutta innostunut porukka hoitamassa tehtäviä. Samalta käytävältä saa tukea niin kansainväliseen oikeuteen, EU-oikeuteen, kuin ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tämä on iso etu.
Oikeuspalvelu avustaa myös muuta ministeriötä ja koko valtionhallintoa EU-menettelyllisissä kysymyksissä yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa.
- Kansainvälinen humanitaarinen oikeus:
Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sopimuksilla eli sodan oikeussäännöillä pyritään rajoittamaan aseellisten selkkausten vaikutuksia. Pääosin sopimukset suojaavat niitä, jotka eivät osallistu vihollisuuksiin: siviilejä sekä haavoittuneita ja antautuneita sotilaita. Ne myös rajoittavat sodankäyntitapoja ja aseiden käyttöä. - EU:n työryhmät:
Lainsäädäntöehdotuksen käsitteleminen alkaa neuvoston työryhmistä ja komiteoista, joita on kaikkiaan noin 200. Työryhmissä jäsenmaata edustaa joko pääkaupungista lähetetty tai pysyvässä edustustossa työskentelevä asiantuntija. Työryhmät kokoontuvat viikoittain. Puheenjohtajamaan edustaja toimii puheenjohtajana työryhmissä. Ulkoministeriöllä on edustaja noin 30 EU-työryhmässä.
