Kuva: EUE
Töissä EU:ssa 21.4.2021

Töissä EU:ssa: erityisasiantuntija Mikael Kekkonen

Euroopan unionissa työskentelee yli 40 000 henkilöä, joista reilu tuhat suomalaista. Eläköityminen vähentää suomalaisten määrää ja lisää tarvetta uusille EU-rekrytoinneille. Mikael Kekkonen työskentelee erityisasiantuntijana Suomen EU-edustustossa ja vastaa muun muassa suomalaisten EU-rekrytointien edistämisestä. Eurooppatiedotus kysyi Kekkoselta miten hän päätyi töihin Euroopan unioniin ja millaisia vinkkejä hän antaisi EU-urasta haaveileville.

Mitä työtehtäviisi kuuluu?

– Pääasiassa vastaan suomalaisten EU-rekrytointien edistämisestä ja tietyistä EU:n toimielimien kehittämisiin liittyvistä kysymyksistä. Ensimmäinen pitää sisällään esimerkiksi neuvontaa EU-uralle pääsemiseksi, mutta toisaalta myös vaikuttamistyön organisointia, kun suomalaiset hakevat korkean tason tehtäviä EU:n toimielimissä.

– Tehtävää riittää, sillä suomalaisia on EU:n toimielimissä nykyisellään kohtuullisen hyvin, mutta määrä on vähenemässä eläköitymisten myötä eikä uusia tulokkaita ei ole tarpeeksi. Suomalaiset EU-virkamiehet eivät tietenkään edusta omaa maataan toimielimissä, vaan EU:ta, mutta Suomelle, esimerkiksi valtionhallinnolle ja liike-elämälle, on tärkeää että toimielimissä on jatkossakin ihmisiä, jotka tuntevat suomalaisen yhteiskunnan ja sen tarpeet.

– Toimielimien kehittämisessä isoimmat kysymykset liittyvät siihen, miten eri toimielimet työskentelevät keskenään. EU:n perussopimuksissa ei voida kaikkia käytännön järjestelyitä sopia yksityiskohtaisesti, vaan niistä pitää erikseen neuvotella. Varsinaisten vastuualueitteni lisäksi toimin johdon koordinaatiotiimissä jonkinlaisena joka paikan höylänä, järjestän esimerkiksi yleisötilaisuuksia EU-virkamiehille, jotta he pysyvät kärryillä Suomen EU-prioriteeteista.

Miten päädyit töihin Euroopan unioniin?

– Urapolkuni Brysseliin on ehkä hieman poikkeuksellinen, sillä en parisen kymmentä vuotta sitten valtiotieteellisessä opiskellut oikeastaan ollenkaan EU-asioita. Aloitin valmistumisen jälkeen kaupunkitutkijana, mutta ihan uteliaisuudesta hain ja sainkin viiden kuukauden harjoittelupaikan Euroopan komissiosta.

– Palattuani Suomeen, osallistuin EU-rahoitettuihin kaupunkikehityshankkeisiin. Sen myötä vuonna 2005 avautui mahdollisuus ottaa virkavapaata ja palata Brysseliin vuodeksi komission aluekehityspääosastolle hallinnoimaan EU:n kaupunkikehitysohjelmia. Tehtävästä kuulin sattumalta joillakin kokkareilla. Bryssel vei mennessään, sillä komission hommien loputtua irtisanouduin Suomen työpaikasta, lähetin tukuittain työhakemuksia ja päädyin Euroopan parlamenttiin pariksi vuodeksi meppiavustajan hommiin.

Bryssel vei mennessään; irtisanouduin Suomen työpaikasta ja lähetin tukuittain työhakemuksia.

– Meppiavustajan hommien jälkeen ehdin olla vuoden verran lobbarinakin tutkimusorganisaatioille ennen kuin pääsin EU-edustustoon (EUE) vuonna 2009. En olisi osannut tehtävää edes hakea, mutta EUE:n silloinen tutkimusdeski vinkkasi ja kehotti hakemaan. Vastuualueina olivat tutkimus- ja kehityspolitiikka, EU:n avaruus- ja satelliittiohjelmat sekä ydinenergia (eli jonkinlainen EUE:n propellihattudeski!).

– Viisi vuotta EUE:lla meni nopeasti. Euroopan parlamentissa työskentelevän tuttavan kautta kuulin, että parlamentin tutkimusvaliokunta etsi jonkin jäsenmaan valtionhallinnosta lähetettyä työntekijää apuriksi valiokunnan sihteeristöön. Minulla oli aika täydellinen profiili tehtävään, koska kyseessä oli sama valiokunta, jota olin jo meppiavustajana seurannut. Parlamentin ja Helsingin kanssa käytyjen lyhyiden keskustelujen jälkeen palasin takaisin taloon, tällä kertaa virkamieheksi.

– Kolmen vuoden sopimuksen lopulla ryhdyin taas katselemaan uusia hommia. Tiesin että nykyinen EUE-tehtäväni oli silloin auki, mutta en jostain syystä innostunut ja jätin hakematta. Ensimmäisellä hakukierroksella ei kuitenkaan löytynyt sopivaa ihmistä, jonka jälkeen minulle vihjattiin, että saattaisin olla oikea henkilö tehtävään. Reilu kolme vuotta on mennyt nopeasti, varsinkin puheenjohtajuuskausi vuonna 2019 ja siihen liittyvät valmistelut.

Mitä vinkkejä antaisit EU-urasta kiinnostuneille?

– EU:n perusrakenne on hyvä tuntea. Jos ei ole opintoja taustalla, niin itseopiskelulla voi korjata asian. Myös kielitaidosta on aina hyötyä. Ranskan asema työkielenä on heikentynyt pitkään, mutta joissakin toimielimissä, esimerkiksi ulkosuhdehallinnossa ja tuomioistuimissa, ranskalla on vielä tärkeä asema.

– Euroopan henkilövalintatoimiston sivuilta löytyy nykyään oikein kattavasti tietoa erilaista työmahdollisuuksista. Hakuprosessit saattavat alkujaan vaikuttaa monimutkaisilta, mutta ovat loppujen lopuksi vain monivaiheisia, eivät vaikeita.

Verkostoilla on oikeasti merkitystä. Kun hommansa hoitaa kuta kuinkin hyvin ja tutustuu ihmisiin, niin eteen tulee yllättäviäkin tarjouksia.

– Ei kannata myöskään rajoittua katsomaan vain toimielinten työpaikkoja. Brysselissä on valtavasti erilaisia julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoita, joilta löytyy mielenkiintoisia EU-tehtäviä. EU-asioista oppii muuallakin kuin EU:n toimielimissä ja moni on aloittanut EU-uransa vaikkapa teollisuuden lobbarina tai kansalaisjärjestöissä ja sitä kautta päätynyt vakituiseksi EU-virkamieheksi.

– Niin kuin omastakin urapolustani näkee, verkostoilla on oikeasti merkitystä. Kun hommansa hoitaa kuta kuinkin hyvin ja tutustuu ihmisiin, niin eteen tulee yllättäviäkin tarjouksia.

Mitä työpöydälläsi on tänä keväänä?

– Rekrytointien edistäminen jatkuu tavalliseen tapaan, mutta erityishuomiota tarvitsee komission kesällä julkaistava henkilöstöstrategia. Yhdessä monen muun jäsenmaan kanssa pyrimme varmistamaan, että strategiaan kirjataan selkeät linjaukset siitä, että jokaisella jäsenmaalla täytyy olla riittävästi sen oman maan kansalaisia töissä komissiossa.

– Institutionaalisten kysymysten osalta suurimman osan ajasta tulee viemään Euroopan tulevaisuuskonferenssi. Toimielimet hiovat parhaillaan yksityiskohtia kasaan ja kohta ympäri Eurooppa, myös Suomessa, alkaa ilmaantua erilaisia tilaisuuksia, joissa kansalaisilta pyritään saamaan palautetta siitä, mitä ja miten paljon EU:n pitäisi tulevaisuudessa tehdä.

 

Haastattelu on osa Töissä EU:ssa -juttusarjaa, joka kevään aikana esittelee erilaisia EU-uratarinoita. Eurooppatiedotus järjestää aiheesta keskustelutilaisuuden ”Ura EU:ssa – miten ja miksi?” Eurooppa-päivän yhteydessä 7.5. klo 13.