Kuva: Suvi Leinonen
Töissä EU:ssa 27.4.2021

Töissä EU:ssa: komissaarin avustaja Suvi Leinonen

EU toimii monilla eri politiikkasektoreilla ja työllistää yli 40 000 henkilöä. Joukossa on reilu tuhat suomalaista. Suvi Leinonen työskentelee komissaari Jutta Urpilaisen kabinetissa ja saa edistää kestävän kehityksen tavoitteita arvojensa mukaisesti. Eurooppatiedotus kysyi Leinoselta miten hän päätyi töihin Euroopan unioniin ja millaisia vinkkejä hän antaisi EU-urasta haaveileville.

Missä tehtävissä työskentelet EU:ssa?

– Työskentelen kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaari Jutta Urpilaisen kabinetissa, pääasiassa Green Dealin sekä EU-budjettiin liittyvien asioiden parissa.

– Green Deal on Ursula von der Leyenin komission lanseeraama Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja kärkihanke, jonka tavoitteena on tehdä unionista hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä ja turvata resurssien kestävä käyttö. Näitä tavoitteita edistämme myös maailmanlaajuisesti.

Miten päädyit töihin Euroopan unioniin?

– Olen asunut ja työskennellyt Brysselissä pysyvästi vuodesta 2009 alkaen. Hakeuduin ja pääsin europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen avustajaksi kokeilemalla kepillä jäätä eli lähettämällä avoimen hakemuksen. Avustin Jäätteenmäkeä parlamentin ulkoasiain- ja budjettivaliokunnissa, millä on ollut kauaskantoisia vaikutuksia EU-uralleni. Budjetti- ja lainsäädäntötyö, EU-politiikan keskeiset sisällöt ja poliittinen viestintä tulivat tutuiksi alkumetreiltä.

– Tämä kokemus on ollut pontimena moneen tehtävään sen jälkeen; parlamentin varapuhemiehen avustajana työskennellessä oli hyötyä budjettiosaamisesta. Myöhemmin työskentelin parlamentin liberaalidemokraattien eli ALDE-ryhmän neuvonantajana talousarvion valvonnan valiokunnassa ja monivuotisesta rahoituskehyksestä vastaavana erityisasiantuntijana EU-edustustossa Suomen puheenjohtajuuskaudella.

– Puheenjohtajuuskausi ja rahoituskehysneuvottelut olivat ainutlaatuinen näköalapaikka neuvoston päätöksentekoon, ja myönteistä on, että pääsin tämän kokemuksen myötä perehtymään myös Suomen EU-asioiden valmisteluun.

Opiskelin kansainvälisiä suhteita Lapin yliopistossa, ja tavoitteenani oli jo tuolloin työskentely EU-tehtävissä. Orientoiduin EU- ja kansainvälisiin asioihin varhain.

– Komissaari Urpilaisen kabinettiin siirryin välittömästi pj-kauden päätyttyä; jälleen kerran kokeilin kepillä jäätä ja lähetin avoimen hakemuksen. Olen tyytyväinen, että nykyisessä työssäni voin yhdistää ydinosaamisalueeni EU-budjetin ja pitkäaikaisen kiinnostuksenkohteeni ulkopolitiikan. Teen arvojeni mukaista työtä, kun saan edistää kestävän kehityksen tavoitteita globaalisti.

– Ennen EU-uraani opiskelin kansainvälisiä suhteita Lapin yliopistossa. Tavoitteenani oli jo tuolloin työskentely EU-tehtävissä, eli orientoiduin EU- ja kansainvälisiin asioihin varhain. Olin perustamassa Eurooppanuorten yhdistystä Lappiin ja tein gradun EU:n turvallisuuspolitiikasta. Vietin vuoden vaihdossa Ruotsissa ja yhden lukukauden Kanadassa, ja tein lisäksi harjoittelut Brysselissä, Washingtonissa ja Ankarassa.

Mitä vinkkejä antaisit EU-urasta kiinnostuneille?

– Jos mahdollista, kannattaa kartuttaa kokemusta EU:n eri toimielimistä. Pidän valttikorttinani sitä, että olen työskennellyt kaikissa kolmessa toimielimessä. Se on arvokasta pääomaa, sillä tunnen päätöksentekoprosessit, asioiden valmisteluun liittyvät nyanssit ja työskentelykulttuurin; siis paljon sellaista minkä oppii vain tekemällä ja kokemalla.

– Toimielinten välillä on eroja. Virkamieskoneistolla on merkittävä rooli paitsi komissiossa myös neuvostossa; asioita valmistellaan pitkään virkamiestasolla ennen varsinaista päätöksentekoa, joskin poliittinen johto antaa ohjausta säännöllisesti ja tarvittaessa. Parlamentti on taas huomattavan poliitikkovetoinen organisaatio jopa valmistelun osalta; asiat valmistellaan valiokunnissa raportöörien ja varjoraportöörien johdolla.

Kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta kaiken voi oppia. Utelias, myönteinen elämänasenne ja motivaatio ratkaisevat.

– Verkostot ovat tärkeitä EU-uralla etenemisessä. Verkostoituminen on ihmisten ja kollegojen arkista kohtaamista ja yhteistyötä. Pandemian aikana nämä kohtaamiset ovat olleet virtuaalisia. Kannustan kartuttamaan tieto- ja sosiaalista pääomaa keskustelemalla eri taustoja edustavien asiantuntijoiden ja virkamiesten kanssa.

– Kannattaa hakeutua reippaasti mukavuusalueen ulkopuolelle ja opetella nauttimaan siitä. Kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta kaiken voi oppia. Utelias, myönteinen elämänasenne ja motivaatio ratkaisevat.

Mitä työpöydälläsi on tänä keväänä?

– Nyt keväällä minua pitävät kiireisenä mm. kestävän rahoituksen kysymykset ja Green Deal -lainsäädäntö, joilla molemmilla on merkittäviä yhtymäkohtia komissaarimme portfolioon ja vaikutusta kumppanimaihin. Komissaari Urpilainen on vastuussa unionin ulkosuhderahoituksen ohjelmoinnista seuraavalle seitsenvuotiskaudelle, mikä on liki koko vuoden kestävä prosessi.

– Yksi ohjelmoinnin painopistealueista on Green Deal; suurin osa maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja luonnon monimuotoisuudesta on unionin rajojen ulkopuolella. On siis olennaista, että saamme kumppanimaat mukaan vihreään kehitykseen. Tästä syystä kuluvan vuoden aikana järjestettävät Glasgow’n ilmastokokous ja Kunmingin biodiversiteettikokous ovat niin ikään keskeisiä.

 

Haastattelu on osa Töissä EU:ssa -juttusarjaa, joka kevään aikana esittelee erilaisia EU-uratarinoita. Eurooppatiedotus järjestää aiheesta keskustelutilaisuuden ”Ura EU:ssa – miten ja miksi?” Eurooppa-päivän yhteydessä 7.5. klo 13.