Kuukauden kysymys: Mikä on Euroopan tulevaisuuskonferenssi?
Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi (Conference on the Future of Europe) starttaa Eurooppa-päivänä 9.5. Konferenssin tarkoituksena on kuulla kansalaisten näkemyksiä EU:n tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. Kysyimme ulkoministeriön Eurooppa-osaston virkamiessihteeri Leo Svahnbäckiltä mikä Euroopan tulevaisuuskonferenssi oikein on ja miten suomalaiset pääsevät vaikuttamaan siinä.
Mitä sinä haluat Euroopan tulevaisuudelta? – Tätä kysyy Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta alkava, vuoden mittainen Euroopan tulevaisuuskonferenssi. Kysymys esitetään kaikille Euroopan kansalaisille ja aivan erityisesti nuorille. Me voimme kaikki tuoda esille toiveitamme, tarpeitamme ja unelmiamme – ilman rajoituksia.
Mitä sinä haluat Euroopan tulevaisuudelta? – Tätä kysyy Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta starttaava, vuoden mittainen Euroopan tulevaisuuskonferenssi.
Konferenssi on jaettu ajankohtaisiin aiheisiin kuten terveys, ilmasto ja ympäristö, koulutus, talous, digitaalisuus, turvallisuus tai vaikkapa EU:n arvot ja rooli maailmassa. Temaattisuus on erinomainen lähestymistapa, koska se helpottaa asioihin tarttumista ja kannanottoa. Tämä sääntö pätee varmasti kaikkeen yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta aivan erityisesti hieman etäiseksi jäävään EU-päätöksentekoon.
Keskusteluun osallistuakseen kaikesta ei todellakaan tarvitse tietää kaikkea. Valitse sinua kiinnostava teema ja esitä siihen kantasi, yksityiskohtainen tai isoa kuvaa käsittelevä. Keskustelemalla saamme viestimme kuuluviin, opimme muilta ja omatkin ajatukset jalostuvat. Vuorovaikutuksessa tulemme pois omasta kuplasta.
Rikotaan kuplat yhdessä
Kansalaisten yhteen tuominen koronakriisin aikakaudella vaatii uutta otetta. Paikalliset, alueelliset, kansalliset ja Euroopan laajuiset tapahtumat ovat väistämättä sekä perinteisiä että virtuaalisesti toteutettavia. Suomessa niistä vastaavat muun muassa valtioneuvosto, ulkoministeriön Eurooppatiedotus, oikeusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Tämä ei kuitenkaan ole vain valtionhallinnon harjoitus.
Toiminnalle on sovittu yhteiset periaatteet. Niitä ovat avoimuus, kattavuus ja läpinäkyvyys. Itse nostaisin esiin vielä toisten kunnioittamisen.
Mitä enemmän yliopistot, kansalaisjärjestöt tai edunvalvojat aktivoituvat, sitä parempi. Kaikkien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Esimerkiksi Eurooppalainen Suomi toteuttaa Eurooppatiedotuksen ja Euroopan parlamentin tuella konferenssiin kytkeytyvän keskustelukampanjan, johon kuuluu pyöreän pöydän keskusteluja, podcasteja, videoita, blogeja, tutkimuksia ja kansalaispalautetta.
Toiminnalle on sovittu yhteiset periaatteet. Niitä ovat avoimuus, kattavuus ja läpinäkyvyys. Itse nostaisin esiin vielä toisten kunnioittamisen.
Unohda byrokratia ja rakenteet
– Niitäkin on, usko pois. Mutta tällä kertaa ne ovat ansaitusti sivuosassa.
Keskustelusta halutaan elämänmakuista ja aitoa. Vuoden mittaisen ”tulevaisuusideoinnin” mielipiteitä kerätään innovatiivisella verkkofoorumilla, joka on keskeisessä asemassa kansalaisten osallistamisessa. Sen avulla kerätään tietoa kaikista konferenssiin liittyvistä tapahtumista ja niissä esitetyistä ideoista. Foorumin kautta kuka tahansa voi myös käydä avaamassa idea-arkkunsa.
Kynnys näkemysten esittämiselle ei ole korkea ja esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tapahtumat kytketään tätä kautta suoraan EU-tasolle. Myös erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien anti kerätään verkkofoorumiin, josta ne on mahdollista koostaa ja vetää yhteen johtopäätöksiä tehtäessä.
Vuoden mittaisen kansalaiskeskustelun tulokset vedetään yhteen keväällä 2022, jonka jälkeen tiedämme paremmin, mihin suuntaan yhteistä Euroopan unioniamme lähdetään kehittämään.
Jos et osallistu, voit valittaa
– Mutta et vaikuttaa. Vähän karrikoidusti sanottuna.
Toisaalta kun osallistut keskusteluun – millä tavalla tahansa – ja mietit tarkkaan viestisi, voit liikuttaa vuoria – ihan oikeasti. Hyviä argumentteja kuuntelevat kaikki. Tästä on minullakin paljon myönteistä kokemusta Brysselin pöydistä. Hyvät perustelut peittoavat usein yksinkertaisen ääntenlaskuharjoituksen.
Eurooppalaisessa tulevaisuuskeskustelussa on yhtä paljon näkökulmia kuin niiden esittäjiä, ja lopulta ne nivotaan yhteen tieksi, jota kulkea. Osallistumalla neuvottelet suunnasta, joka valitaan.
Nykyisessä sosiaalisen median paukutuksessa on helppoa jäädä omaan kuplaan ja olla yksin oikeassa. Tämä ei kuitenkaan sovi todellisuuteen eikä vie asioita eteenpäin. Eurooppalaisessa tulevaisuuskeskustelussa on yhtä paljon näkökulmia kuin niiden esittäjiä, ja lopulta ne nivotaan yhteen tieksi, jota kulkea. Osallistumalla neuvottelet suunnasta, joka valitaan.
Tulevaisuuskeskustelu kuulostaa filosofien liturgialta, mutta on vankasti kiinni arjessa – kunhan osaamme esittää asiat käytännön kautta. Meidän kaikkien mukaan saamisella EU-keskusteluun vaikutetaan siihen, että yhteinen eurooppalainen projektimme liikkuu suuntaan, jota siltä haluamme.
Seuraa Eurooppatiedotuksen sivuja ja lähde mukaan!
Kirjoittaja työskentelee Ulkoministeriössä yleisten EU-asioiden parissa. Sitä ennen työt veivät neljäksi vuodeksi Brysselin EU-edustustoon ja kolmeksi vuodeksi Suomen suurlähetystöön Pekingissä.
