Töissä EU:ssa – kemikaalivirastossa
Euroopan unionilla on noin 40 000 työntekijää, joista on reilu tuhat suomalaista. Yksi heistä työskentelee Euroopan kemikaalivirasto ECHAssa, vielä hetken aikaa. Varapääjohtaja Jukka Malm oli mukana perustamassa Suomeen uutta EU-virastoa. Kysyimme häneltä millaista työskentely EU:n erillisvirastossa sekä kemikaalilainsäädännön parissa on ollut.
Miten päädyit työhön yhteen EU:n virastoista eli kemikaalivirastoon?
”Olen lähes koko urani työskennellyt kemikaalilainsäädännön parissa, ennen kemikaalivirastoon siirtymistä Suomen ympäristökeskuksessa ja muutaman vuoden myös ympäristöministeriössä.
Kemikaalivirasto perustettiin vuonna 2007 toimeenpanemaan EU:n kemikaalilainsäädännön mittavaa kokonaisuudistusta, ja sen työhön osallistuminen tarjosi huiman ammatillisen haasteen ja kehittymismahdollisuuden. Tämä koski paitsi viraston toimialaa, kemikaalivalvontaa, myös esimiesroolia, jossa niin ikään olin työskennellyt pitkään ennen ECHA:an siirtymistä.
Viraston ensimmäisen toimintavuoden olin ECHA:n hallintoneuvostossa Suomen jäsenenä ja sen puheenjohtajana. Siirryin viraston palvelukseen syyskuussa 2008 johtamaan yhtä sen osastoista.”
Millaista oli olla mukana perustamassa Suomeen uutta EU-virastoa?
”Upea kokemus. Olin tosiaan mukana jo viraston valmisteluvaiheessa, kun neuvottelut EU:n REACH-asetuksesta, jolla virasto siis perustettiin, olivat vielä käynnissä. Suomihan oli jo pitkään tavoitellut EU-viraston sijoittamista maahamme, ja tavoitteena oli vuosia ollut EU:n elintarviketurvallisuusvirasto, EFSA. Se kuitenkin päätyi Italian Parmaan osana laajan, noin kymmentä EU-viraston sijaintia koskevan neuvottelupaketin tuloksena, ja ECHA päätyi Helsinkiin. Varmaan monet noilta ajoilta muistavatkin valtionpäämiestason kommentit suomalaisen ruuan laadusta.
Vaikka Suomeen tulevan viraston nimi ja toimiala vaihtuivat, poliittinen tuki viraston sijoittamiselle tänne ja sen toiminnan onnistuneelle käynnistämiselle oli vahva. Hyvinkin pian kävi selväksi, että Suomi ei ainakaan hävinnyt tuossa vaihtokaupassa. Toimin tuolloin valtioneuvoston kanslian tukena projektipäällikkönä koordinoimassa viraston valmistelua Suomen puolelta. Päävastuu viraston perustamisesta oli Euroopan komissiolla ja teimme tiivistä ja onnistunutta yhteistyötä, johon komissio myöhemmin viittasi hyvänä mallina viraston perustamisesta.
Valmisteluvaihe oli hyvin monipuolinen, se kattoi itse viraston käynnistymiseen liittyviä asioita, kuten toimitilan valinnan sekä tietojärjestelmien valmistelua, mutta hyvin laajasti myös tukea viraston tulevan henkilöstön Suomeen asettumiseksi. Ensimmäisen viiden vuoden aikana virasto rekrytoi noin 100 henkilöä vuodessa, ja heistä suurimman osan muista EU-maista. Tämän onnistuminen oli kriittisen tärkeää, jotta virasto selviytyisi sille annetuista vaativista tehtävistä määräajassa. Ja siinä onnistuttiin. Tänään virastossa työskentelee noin 600 korkeasti koulutettua asiantuntijaa Euroopan eri maista. Monet ovat muuttaneet Suomeen perheineen.”
Miten virastonne toiminta vaikuttaa yritysten työskentelyyn ja kansalaisten arkeen?
”Toimintamme päätavoite on kemikaalien turvallinen käyttö sekä työpaikoilla että kuluttajien arjessa.”
”Teollisessa käytössä on EU:n alueella noin 30 000 kemiallista ainetta.”
”Kaikki valmistava teollisuus, ja käytännössä myös kaikki palvelutoiminta, on tavalla tai toisella riippuvainen kemikaalien käytöstä. Usein ajatellaan, että kemikaalilainsäädäntö koskee vain kemianteollisuutta, siis kemikaalien valmistusta. Näin ei ole, vaan kaikki yritysten käyttämät raaka-aineet, niiden valmistamat tuotteet sekä niiden käyttämät koneet ja laitteet koostuvat kemikaaleista.”
Yritykset hyötyvät
Yritykset hyötyvät työstämme siten, että niiden käyttämien kemikaalien vaaraominaisuudet tunnetaan paremmin ja sitä kautta niiden käyttö ja yritysten valmistamat tuotteet ovat turvallisempia. Kaikkein vaarallisimpien aineiden käyttöä rajoitetaan, ja yritykset joutuvat silloin etsimään korvaavia aineita tilalle. Toimimme kuitenkin niin, että yritykset pystyvät mahdollisimman hyvin ennakoimaan tulevia rajoituksia, ja siten sopeutumaan muutoksiin hyvissä ajoin.
Mukana kansalaisten arjessa
”Niinikään kuluttajien arjessa kemikaalit ovat läsnä jatkuvasti. Kemikaaleiksi usein mielletään esimerkiksi pesuaineet, liuottimet, maalit ja torjunta-aineet, mutta kuluttajat altistuvat kemikaaleille myös paljon laajemmin, kuten tekstiilien, elektroniikan ja rakennusmateriaalien kautta.”
”Ajankohtainen esimerkki on ehdotus monien haitallisten aineiden kieltämiseksi tatuointimusteissa. Tämä on myös esimerkki siitä, että ajoittain työmme käynnistää hyvinkin aktiviisen ja kriittisen keskustelun ja palautteen, tässä tapauksessa tatuointiyrittäjiltä kautta koko EU:n.”
Miten kannustaisit suomalaisia hakeutumaan EU-työuralle?
”Suomi on EU:n jäsenmaa ja EU vaikuttaa elämäämme lukemattomin tavoin. EU ei ole siellä Brysselissä vaan täällä Suomessa ja jokaisessa jäsenmaassa.”
”Siksi on tärkeää, että myös suomalaisia on EU-tehtävissä tutustumassa ja vaikuttamassa sen toimintatapoihin. Suomalaista osaamista ja pragmaattisuutta arvostetaan, ja niiden avulla voi myös henkilökohtaisella tasolla saada paljon aikaan. Omaa työuraani EU-tehtävissä toimiminen on rikastuttanut monin tavoin, niin työn sisällön kuin työyhteisönkin kautta.
Tapoja EU-uralle hakeutumiseen on monia, ei pelkästään suuret hakukilpailut, vaan uralle voi edetä myös asteittain esimerkiksi EU-harjoittelujakson kautta. Myös ECHA tarjoaa harjoittelupaikkoja vastavalmistuneille, niihin kannattaa tutustua nettisivujemme kautta. Yhtä tärkeää kuin on saada suomalaisia EU-uralle on edistää aktiivista vaihtuvuutta EU-tason ja kansallisten tehtävien välillä: EU:ssa on ymmärrettävä kansallisen tason todellisuutta ja päinvastoin.”
Mitä vielä työpöydällä?
”Päivittäisjohtaminen pyörii vielä rutiinilla loppuun asti, samalla kun tehtävien siirto seuraajalleni on jo käynnissä. Sen ohella olen viimeisetkin työviikot aktiiviisesti valmistamassa ECHA:a seuraavaan EU:n kemikaalipolitiikan päivitykseen. EU:n uusi kemikaalistrategia on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, ja sen toimeenpano vaikuttaa myös ECHA:n tulevaan rooliin ja tehtäviin.”
Entä millaisia suunnitelmia keväällä alkavien eläkepäivien ohjelmaksi?
”Eläkepäiville ei ole suuria suunnitelmia, enemminkin paljon pieniä. Nautin luonnossa liikkumisesta ja olen myöhäisherännyt lintuharrastaja, samalla opiskelen harrastusmielessä valokuvaamista. Työpäivät ovat yhä sen verran intensiivisiä, että tätä aktiivisemmin en ole vielä tulevaa suunnitellut.”
