Kategoria: Ulkopolitiikka
Suomi ja EU:n tulevaisuus -kiertue starttaa Turusta
Keskustelu EU:n tulevaisuudesta ja Suomen linjasta on jälleen ajankohtainen. EU:n yhtenäisyys, brexit, muuttoliike, turvallisuushaasteet ja euron tulevaisuus askarruttavat monia niin meillä kuin muualla Euroopassa.
Töissä EU:ssa – vinkit täydelliseen harjoitteluhakemukseen
Kevät ja kesä ovat EU:n harjoitteluhakujen kulta-aikaa. Avoinna ovat muun muassa Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston harjoitteluhaut. Hakumenettely kannattaa ensin tutkia tarkkaan. Verkosta löytyy paljon tietoa, miten välttää yleisimmät sudenkuopat ja päästä mukaan loppukahinoihin yhdessä muiden virheettömän hakemuksen jättäneiden kanssa. Onnea ei kisassa tarvita, kyky noudattaa hakuohjeita on ainoa todellinen salainen ase.
Hallitus nimesi Henna Virkkusen Suomen komissaariehdokkaaksi
Valtioneuvosto nimesi torstaina 4. heinäkuuta filosofian lisensiaatti Henna Virkkusen Suomen jäsenehdokkaaksi Euroopan komissioon toimikaudeksi 1.11.2024–31.10.2029.
Eurooppa-neuvosto sopi nimityspaketista ja EU:n lähivuosien tavoitteista
Eurooppa-neuvosto on päättänyt EU:n korkean tason nimityksistä kokouksessaan 27. kesäkuuta Brysselissä. Saksalaisen Ursula von der Leyenin esitetään jatkavan komission puheenjohtajana. Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaksi edustajaksi nousee Viron pääministeri Kaja Kallas. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi valittiin Portugalin entinen pääministeri Antonio Costa.
Unkarin EU-puheenjohtajakaudella korostuvat EU:n kilpailukyky, puolustuspolitiikka ja laajentuminen
Unkari aloittaa toisen EU-puheenjohtajuuskautensa 1. heinäkuuta 2024, kun puheenjohtajuus siirtyy Belgialta Unkarille. Unkari painottaa kaudellaan erityisesti unionin kilpailukykyä, puolustuspolitiikan vahvistamista sekä Länsi-Balkanin asemaa EU:n laajentumisessa. Unkarin puheenjohtajuuskausi kestää joulukuun loppuun saakka.
Komission edustajat tutustuivat suomalaiseen biotalouteen
Kesäkuun puolivälissä Suomessa vieraili seitsemän Euroopan komissiossa työskentelevää virkamiestä. Heille näytettiin erityisesti metsään perustuvaa biotaloutta, mutta myös maatilalla käytiin. Oli hienoa nähdä, että kohteet kiinnostivat siinä määrin, että paikasta toiseen piti lähteä, vaikka kysymyksiä ja keskustelua olisi voinut jatkaa. Biotalous on yksi Suomen pääprioriteeteista seuraavan komission ohjelmaan vaikuttamisessa.
Vastavalittu Euroopan parlamentti valmistautuu uuteen kauteen
EU-kansalaiset ovat valinneet 720 edustajaa Euroopan parlamenttiin viisivuotiskaudelle 2024–29. Millaisen perinnön väistyvä parlamentti jättää, ja mikä muuttuu alkavalla kaudella – vai muuttuuko sittenkään mikään kovin olennaisesti? Entä miten parlamentti valmistautuu EU:n käynnistyvään viisivuotiskauteen?
Mitä tapahtuu EU-vaalien jälkeen?
EU-vaalit on käyty, ja nyt alkavat uuden parlamentin järjestäytyminen sekä EU-komission puheenjohtajan ja muiden huippuvirkojen nimitykset. Heinäkuussa 2024 alkaa uusi istuntokausi, ja mepit jatkavat työtä niiden lakiesitysten parissa, joita ei saatu valmiiksi edellisellä kaudella. Kun uusi komissio on muodostettu, se alkaa esittää uutta lainsäädäntöä.
Töissä EU:ssa – yhteistyötä EU- ja brittiparlamenttien välillä
Sanna Kangasharju työskentelee Euroopan parlamentin toimistolla Lontoossa yhdyshenkilönä, jonka tehtävänä on rakentaa ja pitää yllä yhteyksiä EU-parlamentin ja brittiparlamentin välillä. Töissä EU:ssa -sarjassamme hän kertoo työurastaan ja antaa vinkkinsä EU-urasta kiinnostuneille.
Italian ex-pääministerit Letta ja Draghi EU:n kilpailukykypolitiikan peräsimessä
Sisämarkkinoiden kehittäminen ja EU:n kilpailukyky ovat keskeisiä teemoja kesäkuussa järjestettävien eurovaalien alla. Keskustelua vauhdittavat kahden Italian entisen pääministerin Enrico Lettan ja Mario Draghin korkean tason selvitykset. Huhtikuussa julkaistiin Eurooppa-neuvoston tilaama Lettan selvitys Euroopan sisämarkkinoiden tulevaisuudesta ja kesällä odotetaan Euroopan komission tilaamaa Draghin selvitystä, joka pureutuu laajemmin EU:n kilpailukykyyn. Keskustelu on ollut odotettua ja tärkeää. Strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen on myös yksi Suomen EU-vaikuttamisprioriteeteista.
Kuukauden kysymys: Millaisia vaikutuksia brexitillä on ollut nuorille?
Kun britit äänestivät vuonna 2016 maansa EU-erosta, nuorten äänestysaktiivisuus jäi vanhempia ikäluokkia matalammaksi. Myös vuoden 2019 EU-vaaleissa Suomessa 20–24-vuotiaista äänesti vain 23,3 prosenttia. Seuraavien EU-vaalien lähestyessä kysyimme, miten nuorten äänestäminen vaikutti kansanäänestyksen tulokseen Britanniassa, ja millaisia vaikutuksia brexitillä on ollut brittinuorten elämään. Kysymykseemme vastasi Art O’Mahony Britannian Eurooppaliikkeestä.