Kategoria: Ulkopolitiikka, 2012
Talouskriisin päätösten monet ulottuvuudet
Eurooppa-neuvoston jälkilöylyissä huippukokousta enemmän keskustelua herättivät EU:n talouskriisin aikana tekemien päätösten monenlaiset ulottuvuudet. Huolta kannettiin niin asioiden valmisteluaikataulusta kuin myös toimeenpanosta. Samalla pohdittiin Suomen perustuslain ja EU:n perussopimusten roolia päätöksenteossa. Pykälien ohella esiin nousivat talouskriisin ratkaisuun tähtäävien toimenpiteiden vaikutukset ihmisten elämään ja oikeuksiin.
Vuoden viimeinen huippukokous työskenteli sopuisissa tunnelmissa
Vuoden 2012 viimeinen Eurooppa-neuvoston kokous eli EU-huippukokous erosi ainakin yhdessä asiassa tämän vuoden muista huippukokouksista: kriisitunnelma puuttui. Kokous keskittyi talous- ja rahaliiton kehittämiseen tulevaisuudessa.
EU-puheenjohtajamaa Kypros
EU-puheenjohtajuuskapula siirtyy Tanskalta Kyprokselle 1. heinäkuuta. Kyprokselle EU-puheenjohtajuuskausi on ensimmäinen. Talouskriisin hoitaminen säilyy keskeisenä EU:n asialistalla. Myös rahoituskehysneuvottelut vuosille 2014-20 tulevat työllistämään Kyprosta.
Kolme pointtia EU:n tulevaisuudesta a`la Alexander Stubb
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb ei usko EU:sta tulevan Yhdysvaltojen kaltaista liittovaltiota. Sen sijaan hän uskoo EU:n kyllä kulkevan kohti tiiviimpää yhteisöllisyyttä.
Näkökulmia EU:hun tarjotaan Kansalaisinfossa
Tiedote 295/2012
EU:n vahvistama terveysvaikutus?
”EU:n vahvistama laihdutusteho” - teksti koristaa isoin kirjaimin linja-autopysäkin seinässä olevaa mainosta, joka lupaa kyseessä olevan valmisteen helpottavan painonhallintaa. Onko kyseessä niin sanottu humpuukituote? - Eurooppatiedotus selvitti millä perustein tuotetta voidaan markkinoida EU:n hyväksymänä, ja kuinka luotettava lähde EU tässä tapauksessa on.
EU – Rauhanprojekti 2012
EU vastaanottaa tänään, 10. joulukuuta vuoden 2012 Nobelin rauhanpalkinnon. Miksi EU ansaitsee palkinnon? Ja mihin asioihin unionin tulisi jatkossa keskittyä? – Kysymyksiin vastaavat ministerit Erkki Tuomioja, Alexander Stubb ja Heidi Hautala sekä professorit Pami Aalto ja Sixten Korkman Eurooppatiedotuksen tuoreessa julkaisussa ”EU – Rauhanprojekti 2012”.
Luvassa lämpenevää
...mutta se ei ole aina hyvä uutinen. Maapallon keskilämpötila saattaa nousta jopa neljä astetta kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi tarvitaan siis päättäväisiä toimia. EU on asettanut itselleen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja painottaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä.
Ladattu ase, rippituoli ja joululahjat – kaikuja rahoituskehyshuippukokouksesta
EU-maiden päämiehet oli kutsuttu Brysseliin 22.-23.11. sopimaan unionin rahoituskehyksistä vuosille 2014-2020. Rahoituskehysneuvotteluissa jaetaan ja kerätään merkittävä määrä rahaa – tällä kertaa noin tuhat miljardia - EU:n budjettia varten. Tämä tekee tunnelmasta aina tiheän.
Puutavara-asetuksella halutaan laiton puu kuriin
EU:n puutavara-asetusta on määrä ryhtyä soveltamaan 3.3.2013 alkaen. Asetuksella pyritään vahvistamaan puuntuottajien vastuuta Euroopan unionin sisämarkkinoilla. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjataan kansallisella tasolla. Suomessa asiaa hoitava viranomainen on Maaseutuvirasto (Mavi).
Monivuotisten rahoituskehysneuvotteluiden ABC
Monivuotinen rahoituskehys (MRK) määrittelee unionin menokatot seuraavalle budjettijaksolle. Menokattojen avulla päätetään kuinka paljon rahaa unionilla on käytettävänään ja mihin rahat kohdennetaan. Tämän lisäksi neuvotteluissa käydään läpi säännöt joilla unionin menot rahoitetaan jäsenmaiden kesken.
EU:n rahoituskehysneuvottelut loppusuoralla
Neuvottelut EU:n tulevista rahoituskehyksistä eli EU:n budjetista vuosille 2014–2020 ovat siirtyneet loppuvaiheeseen. Rahoituskehyksistä pyritään sopuun päämiesten kesken Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä 22. marraskuuta alkaen.
Mep Terho: ”Tulevissa EU -vaaleissa mausteena on muutos”
Suomalaiset europarlamentaarikot toivovat Euroopan parlamenttiin enemmän läpinäkyvyyttä. Liisa Jaakonsaari (sd, S&D), Petri Sarvamaa (kok, EPP) ja Sampo Terho (ps, EFD) uskovat, että demokraattisempi ja läpinäkyvämpi komissaarien valintatapa lisäisi myös äänestäjien kiinnostusta. Nykyisessä järjestelmässä komission puheenjohtaja ja komissaarit eivät ole kansalaisten valitsemia, mikä osaltaan saattaa pitää äänestysinnon alhaisena. Mahdolliseksi osaratkaisuksi Jaakonsaari ehdottaa mallia, jossa suurimmat ryhmät parlamentissa ilmoittaisivat jo ennen vaaleja ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi.
EU:n vuotuinen budjetti ja käkikellon korjaamisen taito
Neuvoston ja Euroopan parlamentin väliset neuvottelut vuoden 2013 talousarviosta päättyivät tuloksettomina tiistai-iltana 13.11.2012. Miksi, ja miten tässä näin kävi?
Sixten Korkman: EU:n tuettava Kreikkaa jatkossakin rahallisesti ja poliittisesti
Eurooppatiedotus kysyi professori Sixten Korkmanilta Euroopan taloustilanteesta.
EU ei vaadi ostamaan puolalaisia kumiperunoita
EU:n hankintadirektiiviä uudistetaan parhaillaan. Sen olisi tarkoitus valmistua ensi vuoden aikana. Direktiivi vaikuttaa kilpailutusasioihin kaikissa EU-maissa ja muuttaa myös suomalaista hankintalakia. Usein luullaan, että Euroopan unioni vaatii julkisten hankintojen kilpailutusta käytävän vain hintaperusteisesti. Näin ei kuitenkaan ole ollut aikaisemminkaan - eikä varsinkaan ole jatkossa uuden direktiivin myötä.
Jotakin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin
Suomen kohta 18 vuotta kestäneen Euroopan unionin jäsenyyden aikana on kehittynyt erilaisia kaupunkilegendoja. Sitkein niistä on väite Suomen pyrkimyksestä EU:n mallioppilaaksi.
Uusi varainhoitoasetus
Euroopan unionin varainhoitoasetus sääntelee EU:n budjettia. Se sisältää Euroopan unionin talousarviota koskevat säännöt ja periaatteet, jotka vaikuttavat kaikkiin unionin menoihin ja tuloihin. Välittömin vaikutus varainhoitoasetuksella on niihin toiminta-aloihin, joita komissio toimeenpanee suoraan, kuten tutkimuspolitiikkaan.
Eurooppalaiset pitävät kehitysapua tärkeänä
Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 85 % Euroopan unionin kansalaisista pitää kehitysapua tärkeänä. Suhtautuminen kehitysyhteistyöhön on pääosin positiivista jäsenmaasta riippumatta. Yhä useampi eurooppalainen kokee kaupankäynnin tärkeäksi välineeksi kehittyvien maiden ihmisten olojen parantamiseksi.
Pohjoismainen yhteistyö syvenee turvallisuuspolitiikassakin
Valtioneuvosto valmistelee parhaillaan uutta turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Sen odotetaan valmistuvan vielä tämän vuoden puolella. Selonteon etenemistä seuraa valtioneuvoston asettama parlamentaarinen kontaktiryhmä, jonka tehtävänä on välittää eduskuntapuolueille oikea-aikaista tietoa selonteon valmistelusta ja edistää asiaan liittyvää asiantuntevaa ja kokonaisvaltaista keskustelua.
Keskustelutilaisuus turvallisuuspolitiikasta Turussa
Ulkoministeriön Eurooppatiedotus järjestää keskustelutilaisuuksien sarjan Suomen turvallisuuspolitiikasta. Tilaisuuksissa pohditaan, mitkä asiat vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa Suomen turvallisuuteen. Turussa keskustelutilaisuus järjestetään torstaina 25. lokakuuta kello 17.00 - 18.30 Alvariumin Aalto-auditoriossa, Puutarhakatu 8 B.
Lokakuun Eurooppa-neuvosto keskittyi kasvuun
18.-.19.10 pidetyssä EU:n päämiesten huippukokouksessa neuvoteltiin muun muassa Eurooppa 2020 - strategian edistymisestä sekä eurooppalaisen pankkivalvonnan kehittämisestä.
Sisämarkkinoista vipuvoimaa talouskriisiin?
Euroopan unionin sisämarkkinoiden luomisesta on kulunut tänä vuonna 20 vuotta. Sen kunniaksi on vietetty teemaviikkoa ”Yhdessä uuteen kasvuun”. Sisämarkkinat luotiin helpottamaan ihmisten, tavaroiden kuin palveluiden vapaata liikkumista Euroopassa.
Keskustelutilaisuus turvallisuuspolitiikasta Turussa
Tiedote 242/2012
Euroopan tilintarkastustuomioistuin kirstunvartijana
Maanantaina 15.10. vietettiin kansainvälistä selkeän kielen päivää. Samaisena päivänä Lahdessa oli mahdollisuus keskustella avoimessa yleisötilaisuudessa Euroopan talouskriisistä ja EU-varojen valvonnasta.
Koheesio – EU:n budjetin tuntematon jättiläinen
Koheesiopolitiikka eli alueiden ja rakenteiden politiikka on EU:n budjetin toinen suuri menolohko seuraavallakin rahoituskaudella 2014-2020. Syyt tähän ovat integraation syveneminen 1980-luvun lopulta alkaen ja EU:n laajentuminen. Koheesiopolitiikan sisältö on kuitenkin vähitellen muuttumassa. Seuraavalla rahoituskaudella painopiste on passiivisen infrarakentamisen sijasta aktiivitoimissa: osaamisessa, innovaatioissa ja yrittämisessä.
Euroopan unionin laajentuminen jatkuu
Euroopan yhdentyminen alkoi toisen maailmansodan raunioista. Rauhanprojektina Euroopan unioni onkin ollut menestys. EU:lle myönnettiin tänään perjantaina 12.10 Nobelin rauhanpalkinto 2012.
Parlamenttien osallistuminen EU-päätöksentekoon jakaa mielipiteitä
Suomen ulkopoliittisen instituutin järjestämässä seminaarissa 9. lokakuuta Suomen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, Britannian alahuoneen puhemies John Bercow sekä ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen keskustelivat EU-jäsenvaltioiden parlamenttien välisestä yhteistyöstä. Kansallisten parlamenttien kytkeminen tiiviimmin EU-päätöksentekoon jakoi mielipiteitä.
Lappeenrannan seminaarin päätelmät: Rahaa ja rakkautta rajalle
Mahdollinen viisumivapaus ja kokemukset kanssakäymisestä venäläisten kanssa kirvoittivat yleisön monipuoliseen keskusteluun Lappeenrannassa järjestetyssä Rajaton riemu -seminaarissa. Seminaari oli yksi EU arjessa -päivän tilaisuuksista Etelä-Karjalassa.
Talouskomissaari Rehn: Täältä tullaan, EMU 2.0!
Talouskomissaari Olli Rehn toivoo eurokriisin hoidossa päättäväisyyttä tuomiopäivän hengen sijaan. Euroopan komission varapuheenjohtaja Rehn esitteli näkemyksiään EU:n talousnäkymistä perjantaina 5.10. Helsingissä Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä seminaarissa ”Talous- ja rahaliitosta poliittiseen unioniin: syvenevän integraation askelmerkit”.
EVM aloittaa toimintansa tänään
Euroopan pysyvän vakausmekanismin hallintoneuvoston ensimmäinen kokous järjestetään tänään maanantaina 8.10.2012 Luxemburgissa. Se tarkoittaa, että Euroopan pysyvä vakausmekanismi (EVM) aloittaa virallisesti toimintansa.
Kolumni: Kriisinhallintaa ja syvempää EMUa raiteet kolisten
Euroalueen talouskriisiin on pyritty vastaamaan kahdella raiteella: yhtäältä hoitamalla akuuttia ja pitkittynyttä kriisiä siihen tarkoitetuilla välineillä ja toimenpiteillä sekä toisaalta luomalla talous- ja rahaliittoon uutta arkkitehtuuria, jotta vastaavat virheet eivät toistuisi tulevaisuudessa. Visiot kriisinhallinnasta ja EMU:n tulevaisuudesta uhkaavat kuitenkin kolahtaa monessa kohdin yhteen.
Rajatonta riemua Lappeenrannassa perjantaina:
EU arjessa -kiertue tuo EU-vaikuttajia Lappeenrantaan perjantaina 5.10.
Arktiset asiat esillä Euroopan unionissa
Arktista aluetta koskevat kysymykset ovat pitkään poreilleet pinnan alla Euroopan unionissa. Tosin talouskriisi sekä arabikevään mullistukset ovat osaltaan lykänneet arktisten kysymysten käsittelyä. Kesällä EU-komissio viimein esitteli pitkään valmistelemansa raportin, jossa luotiin katsaus vuoden 2008 arktisen tiedonannon jälkeen tapahtuneeseen kehitykseen ja tulevaisuuden näkymiin.
Kielitaito on valttia EU:n tuomioistuimessa
EU-tuomioistuimessa ovat käytössä kaikkien kahdenkymmenenseitsemän EU-jäsenmaan viralliset kielet. Oikeudenkäyntikieli vaihtelee vastaajasta riippuen mutta tuomioistuimen yhteinen kieli on ranska. Tuomioistuimen käännösyksikössä kuhinaa riittää: siellä työskentelee yli 900 henkilöä eli lähes puolet koko tuomioistuimen henkilöstömäärästä.
Urheilu yhdistää – hyvässä ja pahassa
Missä EU:n neuvoston alaisessa työryhmässä ovat viimeisen vuoden ajan useasti toistuneet termit kuten huumekauppa, rahanpesu, järjestäytynyt rikollisuus, ihmiskauppa, Europol, Interpol ja poliisiyhteistyö? Vastaus on – luonnollisesti – urheilutyöryhmä.
EU saa ensi kesänä uuden virallisen kielen
Kroatia lähenee EU-jäsenyyttä, jonka on määrä toteutua 1. heinäkuuta 2013. Näin EU saa 28. jäsenmaansa ja 24. virallisen kielen. Maan EU-jäsenyyden myötä eurooppalaisille avautuu uusi näkymä eteläslaavilaiseen kieleen ja rikkaaseen kirjalliseen perinteeseen.
Tänään juhlitaan Euroopan kielellistä rikkautta
Euroopan komission ja Euroopan neuvoston yhdessä järjestämä Euroopan kielten teemapäivä 26.9. käynnistyy tänä vuonna yhdennentoista kerran. Euroopan kielten päivän tarkoitus on edistää Euroopan monikielisyyttä ja kannustaa ihmisiä tutustumaan vieraisiin kieliin ja kulttuureihin. Kansalaisten kielellinen osaaminen luo mahdollisuuksia ja silottaa kulttuurienvälisiä eroavaisuuksia.
Reilu Eurooppa? -kirja pureutuu EU-yhteistyöhön oikeus- ja sisäasioissa
ULKOASIAINMINISTERIÖ
CAP – kohti vihreämpää maatalouspolitiikkaa?
Euroopan komission ehdotukset EU:n yhteisestä maatalousohjelmasta rahoituskaudella 2014-2020 ovat parhaillaan Euroopan parlamentin käsiteltävänä. Ympäristöpoliittisten tavoitteiden ajaminen uudessa maatalousohjelmassa on asiantuntijoiden mukaan ensisijaisen tärkeää.
Mielenkiintoista, puheenjohtaja Barroso!
Näin luonnehtivat molemmat Eurooppatiedotuksen Meppikahveilla Tampereella vierailleet suomalaismepit Tarja Cronberg ja Nils Torvalds tuoreeltaan vaikutelmiaan EU-komission puheenjohtajan José Manuel Barroson viime viikolla pitämästä linjapuheesta Euroopan unionin tilasta.
Komissio ehdottaa Euroopan keskuspankille lisää valtuuksia pankkivalvontaan
Euroopan komissio on tänään antamassaan tiedotteessa pyytänyt Eurooppa-neuvostoa ja Euroopan parlamenttia hyväksymään ehdotukset joilla syvennetään eurooppalaista pankkivalvontaa. Pankkivalvonnan syventäminen on ennakkoehtona sille, että Euroopan vakausmekanismilla (EVM) voitaisiin suoraan pääomittaa eurooppalaisia pankkeja.
Kouvolassa keskusteltiin vilkkaasti turvallisuudesta
Ulkoministeriön keskustelutilaisuuksien sarja Suomen turvallisuuspolitiikasta jatkui 5. syyskuuta Kouvolassa, jossa alustivat ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) ja kansanedustaja Sari Palm (kd). Tilaisuudessa pohdittiin, mitkä asiat vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa Suomen turvallisuuteen.
Huippukokouksen asialistalla EU:n tulevaisuus
EU-maiden päämiehet kokoontuivat Brysselissä 28.-29.6.2012. Euromaiden huippukokouksessa sovittiin euroalueen pankkivalvontamekanismin perustamisesta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Eurooppa-neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen kasvu- ja työllisyyssopimuksesta, jolla edistetään talouskasvua syventämällä sisämarkkinoita.
Kulttuurin ja koulutuksen EU-ohjelmista hyvin ”veronpalautusta”
Kymmenettuhannet suomalaiset alakouluikäisistä senioreihin ovat vuosien saatossa hyötyneet EU:n koulutusalan, kulttuurin ja kansalaistoiminnan ohjelmista. Näiden ohjelmien tulevaisuus on tämän syksyn aikana selviämässä, kun EU:n tulevan ohjelmakauden 2014-2020 budjetista käydään neuvotteluja.
EU arjessa –päivä Seinäjoella haastoi ruokamaakunnan keskustelemaan EU:n vaikutuksista
Miten EU vaikuttaa arkeemme? Miten EU:ssa voi vaikuttaa? Mitä mahdollisuuksia EU tarjoaa ruokamaakunnalle? Näitä kysymyksiä pohdittiin 31. elokuuta kun EU arjessa –kiertue saapui Seinäjoelle.
EU:n kansalaisaloitteita jo jätehuollosta koulutusasioihin
Huhtikuussa voimaan tullut eurooppalainen kansalaisaloite on saanut EU-kansalaiset liikkeelle. Tähän mennessä rekisteröidyt aloitteet koskevat muun muassa jätehuoltoa, tutkimusta, koulutusta ja liikkuvuuden helpottamista. Ensimmäinen kansalaisaloite rekisteröitiin kuluvan vuoden toukokuussa. Euroopan komission mukaan aloitteita on tällä hetkellä rekisteröitynä kymmenen kappaletta.
Keskustelutilaisuus turvallisuuspolitiikasta Kouvolassa
Ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen keskustelutilaisuuksien sarja Suomen turvallisuuspolitiikasta jatkuu. Seuraava tilaisuus on Kouvolassa keskiviikkona.
Kokemukset Euroopan unionista vaihtelevat Etelä-Pohjanmaalla.
Euroopan komission Suomen-edustuston Taloustutkimus Oy:llä teettämässä kyselyssä selvitettiin Etelä-Pohjanmaan asukkaiden suhtautumista Euroopan unioniin sekä eteläpohjalaisten ruokaostosten valintaan vaikuttavia tekijöitä. EU:hun suhtautumisessa myönteiset ja kielteiset kannat ovat jakautuneet varsin tasaisesti. Ruokaostoksissaan eteläpohjalaiset tekevät valintansa ensisijaisesti laadun pohjalta.
EU haluaa lisää luomua
EU:n maatalouspolitiikkaa ollaan uudistamassa vuoden 2013 jälkeen. Uudistuneen yhteisen maatalouspolitiikan tulisi vastata yhä paremmin muun muassa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin.
Tarjolla valmennusta EU-virkamieskilpailuissa jatkoon päässeille
Valtioneuvoston EU-osasto tarjoaa syyskuussa valmennusta suomalaisten rekrytoinnin tueksi tämän vuotisen EU-virkamieskilpailun toiseen vaiheeseen päässeille hakijoille. Valmennuksen toteuttaa HAUS kehittämiskeskus.
EU:ssa halutaan vähentää ruokajätettä
Merkittävä osa elintarvikelainsäädännöstämme on eurooppalaista ja EU:n sisämarkkinat ja erityisesti yhteinen maatalouspolitiikka vaikuttavat ruokakoriemme valikoimaan. EU:n yhteinen elintarvikkeisiin liittyvä tavoite on nyt myös ruoasta syntyvän jätteen vähentäminen.
Eurooppalainen avaruusnäyttely esittelee avaruustutkimuksen hyötyjä
Kaikissa EU-jäsenmaissa kiertävä, Euroopan komission järjestämä European Space Expo –näyttely esittelee eurooppalaista avaruustutkimusta ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Näyttelyyn voi tutustua Helsingin Kampissa 17.-21. elokuuta kello 10-18.
Euroopan oikeusasiamies on linkki EU-hallinnon ja kansalaisten välillä
EU:n oikeusasiamiehen tehtävänä on tutkia unionin kansalaisten, yritysten ja järjestöjen tekemät kantelut Euroopan unionin hallinnossa ilmenevistä epäkohdista. Sen lisäksi oikeusasiamiehen vastuulla on valvoa EU-hallinnon avoimuutta, tehokkuutta ja kansalaisten huomioimista.
Romanialaiset ja bulgarialaiset tukevat EU:n osallistumista maidensa uudistuksiin
Romania ja Bulgaria liittyivät Euroopan unioniin vuonna 2007. Erityisesti oikeusjärjestelmän uudistaminen, korruption- sekä etenkin Bulgariassa järjestäytyneen rikollisuuden kitkeminen ovat olleet Euroopan komission asettamia ensisijaisia tavoitteita unionin tuoreimmille jäsenvaltioille.
Eurooppalaiset luottavaisia maanosansa ruoantuotantoon
Elintarvikkeiden tuotannon turvaaminen tulevaisuudessa on yksi globaalin maailman tärkeimmistä haasteista. Väestömäärän lisääntyessä ja maapallon voimavarojen huvetessa ruoan tuottaminen kestävän kehityksen mukaisesti on yhä tärkeämpää myös Euroopassa. Euroopan unioni on nostanut asialistalleen EU-kansalaisten ruokatietouden lisäämisen tulevaisuudessa. Heinäkuussa 2012 julkaistu tutkimus paljastaa, että eurooppalaiset eivät pidä elintarviketuotannon riittävyyttä EU:ssa erityisenä ongelmana.
Talouskriisi kiristänyt verotusta EU-maissa
Arvonlisäverojen nousu kiristi verotusta monissa EU-maissa vuonna 2010, kertoo komission alkukesästä julkaisema raportti. Kireintä verotus on Tanskassa, jonka kokonaisveroaste oli 47,6 % bruttokansantuotteesta vuonna 2010. Keveintä verotus taas oli Liettuassa eli 27,1 % BKT:sta. Suomen vastaava luku oli 42,1.
Eurokriisi ja Espanjan tilanne puhuttivat Porissa
Eurooppatiedotus osallistui yhdessä ulkoasiainministeriön kehitysviestinnän ja kansalaispalveluiden kanssa Porissa järjestettyyn SuomiAreenaan 17.-20. heinäkuuta. Eduskunnan ylimääräinen istunto ja Suomen osallistuminen Espanjan tukipakettiin innoittivat kävijöitä keskustelemaan ja kyselemään. EU-teemat olivatkin tapahtumassa vahvasti mukana.
ACTA
Suomi allekirjoitti väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen eli ACTA-sopimuksen (Anti-Counterfeiting Trade Agreement) 21 muun EU-jäsenvaltion sekä Euroopan unionin kanssa 26.1. 2012.
Eurooppatiedotus mukana SuomiAreenalla Porissa
Eurooppatiedotus on mukana Porissa järjestettävässä SuomiAreena –tapahtumassa tällä viikolla, 18.-20. heinäkuuta. Eurooppatiedotus löytyy ulkoministeriön teltasta, missä esittäytyvät myös ulkoministeriön kansalaispalvelut ja kehitysviestintä.
Kenestä Suomen EU-guru?
Montako jäsenmaata EU:ssa on? Mitä ovat EKP ja MEP? Vieläkö matkustaessa tarvitaan sekä passia että hammasharjaa?
9-luokkalaiset ottavat toisistaan mittaa EU-tiedossa
Lähes 8 000 peruskoulun yhdeksäsluokkalaista osallistuu tänä keväänä toista kertaa järjestettävään, valtakunnalliseen EU-tietokilpailuun. Kilpailu pidetään perjantaina 4. toukokuuta 2012 kaikissa siihen ilmoittautuneissa kouluissa.
Tanska EU:n puheenjohtajamaana
Tanska aloitti vuodenvaihteessa seitsemännen kautensa unionin puheenjohtajamaana. Haasteita riittää: euroalueen talouskriisi syvenee edelleen ja sen taltuttamiseksi tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä euromaiden ja muiden EU-maiden välillä. Tanskan tavoitteena on toimia linkkinä näiden kahden ryhmän välillä, ”siltana yli synkän virran”, kuten Tanskan EU-ministeri Nicolai Wammen Brysselissä pitämässään lehdistötilaisuudessa totesi.
Suomi tukee EU:n jäsenyysneuvottelujen avaamista Montenegron kanssa
Euroopan unionin yleisten asioiden neuvosto pääsi tänään yksimielisyyteen jäsenyysneuvottelujen avaamisesta Montenegron kanssa. Eurooppa-neuvostolta odotetaan päätöksen vahvistamista huippukokouksessaan 28.–29. kesäkuuta 2012 Brysselissä.
Suomen jäsenmaksut EU:lle vuonna 2010, Tietosivu 7/2011
Tietosivu 7/2011
EU:n rahoituskehys – mistä uutta kasvua Euroopan taloudelle?
Euroopan komissio, neuvosto ja parlamentti neuvottelevat parhaillaan EU:n pitkän aikavälin budjetista vuosille 2014–2020. Jäsenmaiden päämiehistä muodostuva Eurooppa-neuvosto jatkaa huippukokouksessaan 28.–29. kesäkuuta 2012 rahoituskehysneuvottelujta komission neuvottelupaketin pohjalta.
Suomeen kohdistuvat uhat eivät ole sotilaallisia
Ulkoministeri Erkki Tuomioja painotti laajaa turvallisuuskäsitettä osallistuessaan Eurooppatiedotuksen keskusteluihin Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja yhteiskunnan tietoverkkoihin kohdistuvat hyökkäykset voivat pidemmällä aikavälillä vaikuttaa turvallisuuspolitiikkaan enemmän kuin lähialueen asiat. Keskinäinen riippuvuus edellyttää yhteistyötä.
Suomen turvallisuuspolitiikka – suunta tulevaisuudessa?
Ulkoministeriön Eurooppatiedotus käynnistää kesäkuun puolivälissä keskustelutilaisuuksien sarjan Suomen turvallisuuspolitiikasta. Ensimmäiset ”Suomen turvallisuuspolitiikka – suunta tulevaisuudessa?” -tilaisuudet pidetään Tampereella 13. ja Helsingissä 14. kesäkuuta ulkoministeri Erkki Tuomiojan johdolla.
Meppi Sirpa Pietikäinen vaatii tiukempia pelisääntöjä kaivosteollisuudelle
Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen vieraili viime viikolla Eurooppatiedotuksen Meppikahveilla Joensuussa ottamassa kantaa muun muassa paljon keskustelua herättäneisiin Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmiin.
Luottamuspulan vaivaama Eurooppaa odottaa Kreikan ja Ranskan vaaliviikonloppua
EU:n finanssisektoria koskevaa sääntelyä on kriisin myötä lisätty, mutta sen ohella tarvitaan ennen kaikkea luottamusta lisääviä toimia ja lisää avoimuutta. Ranskassa odotetaan sunnuntaina parlamenttivaalien tulosta ja mihin suuntaan maan EU-politiikka uuden presidentin myötä lähtee. Saksassa käydään keskustelua eurokriisin ratkaisumalleista. Onko suuntana tiivistyvä EU ja tiivistyvä päätöksenteko vai palataanko johonkin vanhaan?
Muuttuuko Ranskan EU-linja?
Euroopassa odotetaan mielenkiinnolla sitä, miten Ranskan uusi presidentti Francois Hollande tarttuu eurokriisin hoitoon. Vaalikampanjansa aikana sosialistien Hollande kritisoi tiukkaa talouskuria ja vaati sen tilalle kasvua tukevaa talouspolitiikkaa.
Värikästä, joskus kiihkeääkin – maahanmuuttokeskustelu ei jätä ketään kylmäksi
Wivi-Ann Wagello-Sjölund
Näköalapaikka EU:n ulkosuhdehallinnossa
EU:n ulkosuhdehallinto (EUH) sai huhtikuussa kodikseen EU-korttelin lasirakennuksen, jota kutsutaan Brysselin-kävijöiden keskuudessa totutusti ”Triangeliksi". Saman katon alla on ensimmäistä kertaa tilat kaikille 1425:lle ulkosuhdehallinnon virkamiehelle. Myös Eurooppatiedotuksen Sanna Silventoinen työskentelee siellä kevään ja kesän ajan.
Kuuluuko Euroopan ääni?
Lissabonin sopimuksen myötä EU:n piti muuttua ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan entistä vahvemmaksi maailmanlaajuiseksi vaikuttajaksi. Se Kissingerin kaipaama kuuluisa puhelinnumerokin löytyi lopulta, kun sopimuksessa EU:lle luotiin oma ulkoministeri yhdistämällä ulkosuhdekomissaarin, ulkopoliittisen korkean edustajan ja kiertävän puheenjohtajan tehtävät.
Useimpien eurooppalaisten lomakohteiden uimavedet puhtaita
Eurooppalaista rantalomaa suunnittelevalle on mukava uutinen, että Euroopan unionin uimavedet ovat nykyisin hyvässä kunnossa. Peräti 92 prosenttia uimavesistä täyttää uimavesidirektiivissä säädetyt veden laatua koskevat vähimmäisvaatimukset.
Matkalla maailmankansalaisiksi
Kysymys: mikä EU-rahoitusohjelma? Viiden pisteen vihje: se on tarjonnut apurahan yhteensä yli 2,5 miljoonalle eurooppalaiselle. Kolmen pisteen vihje: se juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. Kahden pisteen vihje: se on tunnetuin EU-ohjelma. Yhden pisteen vihje: sen nimi tulee sanoista European Region Action Scheme for the Mobility of University Students. Vastaus on ERASMUS. Mikä sattuma, että hankalasta nimestä muodostui tarttuva lyhenne!
Parhaat EU-tietäjät löytyivät Parolasta, Espoosta ja Lahdesta
Noin 7 800 peruskoulun yhdeksäsluokkalaista osallistui valtakunnalliseen EU-tietokilpailuun 4. toukokuuta 2012. Voittajaksi selviytyi Inka Aitola Parolan yhteiskoulusta Kanta-Hämeestä. Toiseksi kilpailussa tuli espoolainen Annika Antikainen Olarin koulusta Uudeltamaalta ja kolmanneksi Kimi Uosukainen Lahden yhteiskoulusta Päijät-Hämeestä.
Kreikan talouskriisi saa yhä tummempia sävyjä
Kreikan vaikea taloudellinen ja poliittinen tilanne huolestuttaa EU-jäsenmaita. Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden johtajat pitävät nykytilannetta erittäin huolestuttavana paitsi taloudellisessa mielessä myös poliittisen vakauden kannalta. EU-maiden valtiovarainministerien kokouksessa alkuviikosta toivottiin Kreikan nopeasti saavan toimintakykyisen hallituksen. Kreikan eroa eurosta ei pidetty toivottavana vaihtoehtoina.
Hiski Haukkalan Eurooppa-menu: ”Katkera kalkki”
Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala tarjoili Eurooppa-päivän avoimessa yleisötilaisuudessa mielenkiintoisen, joskin hieman kitkerän eurooppalaismenun viinisuosituksineen.
EU:n yhteinen rajaturvallisuus – monimutkainen kysymys
”Euroopan unioni ei ollut kovin hyvin valmistautunut Arabikevään 2011 tapahtumiin. Rajaturvallisuusvirasto Frontex pystyi lähes ainoana kuitenkin tekemään jotakin.” Tätä mieltä oli Frontexin pääjohtaja Ilkka Laitinen Euroopan parlamentin Pressikahveilla.
9.5. vietetään Eurooppa-päivää
Kaikissa EU-jäsenvaltioissa vietetään 9. toukokuuta Eurooppa-päivää. Eurooppa-päivän vietto juontaa juurensa vuoteen 1950. Silloin - 9. toukokuuta - Ranskan ulkoministeri Robert Schuman lausui Euroopan yhdentymisen syntysanat.
Kansalaispalaute kaatamassa ACTA-sopimuksen?
Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston pressikahveilla suomalaismepit kertoivat näkemyksiään paljon keskustelua herättäneestä Acta-sopimuksesta. Kuva: Anna Romo/Eurooppatiedotus
Euroopan tulevaisuus — kasvuun digitaalisilla sisämarkkinoilla
Euroopan unionin sisämarkkinoilla toimivien yritysten ulottuvilla on lähes 500 miljoonaa kuluttajaa. Digitaalisilla sisämarkkinoilla toimivat yritykset kohtaavat kuitenkin useita esteitä. Kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden kannalta Suomelle on tärkeää, että EU:ssa on toimivat digitaaliset sisämarkkinat.
Kuoleman jälkeinen elämä Euroopan unionissa
Kun maallinen vaellus päättyy, siihen ei päde enää Karman laki vaan EU:n oma perintö- ja testamenttiasetus!
EU-rahoituksen opas 2011-2013
Tämä rahoitusopas sisältää perustiedot EU:n rakennerahastoista ja keskeisistä rahoitusohjelmista.
Taloustermit tutuiksi
Euroopan talouskriisin pitkittyessä taloudesta on tullut arkinen puheenaihe, jossa vilahtelevat niin eurobondit kuin rahoitusvakausvälineet. Tästä listasta löydät yleisimmin esiintyvät taloustermit selityksineen.
Eurooppatiedotuksen verkkosivu-uudistusta koskeva kilpailutus käynnissä
Eurooppatiedotus uudistaa organisaationsa ohella myös verkkosivunsa. Verkkosivu-uudistusta koskeva hankintailmoitus on julkaistu julkisten hankintojen portaalissa HILMAssa.
Suomen EY-jäsenyyshakemuksesta 20 vuotta
Keskustelu Suomen EY-jäsenyydestä sai uutta vauhtia talvella 1991–1992 Neuvostoliiton hajottua: Suomelle avautuivat uudet mahdollisuudet yhteistyöhön muun Euroopan kanssa.
Kisojen kautta EU-uralle
EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSO avaa maaliskuussa jälleen vuosittaisen virkamieskilpailunsa. EUE:n tämän viikon kolumnissa Henrik Ruso kertoo valintamenettelyn luonteesta sekä suomalaisten tähänastisesta kisamenestyksestä.
Euroopan tulevaisuus: pahin kriisi hellittää?
Valtioneuvoston kanslia, ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus ja Helsingin yliopisto järjestivät keskustelutilaisuuden Euroopan tulevaisuudesta tiistaina 13.3.2012 Helsingin yliopistossa.
Suomen ja Viron pääministerit kannattavat vahvaa unionia
Pääministeri Jyrki Katainen ja Viron pääministeri Andrus Ansip keskustelivat 12. joulukuuta Turussa Euroopan ja erityisesti Itämeren alueen tulevaisuudesta. Kyseessä oli valtioneuvoston kanslian, Eurooppatiedotuksen ja Turun yliopiston yhteistyössä järjestämä keskustelutilaisuus Euroopan tulevaisuudesta.
Eurooppatiedotuksen toiminta uudistuu vuoden 2013 alussa
Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen toiminta uudistuu vuoden 2013 alussa. EU-kansalaisviestintä keskitetään ulkoasiainministeriöön Helsinkiin, ja maakunnalliset toimipisteet Rovaniemeä lukuun ottamatta lopettavat toimintansa vuoden 2012 loppuun mennessä. Uudistuksen tavoitteena on kehittää EU-kansalaisviestintää siten, että se vastaa entistä paremmin kansalaisten kysyntää ja on kustannustehokasta.
Patenttiratkaisun paikka
Ajatus EU-patentista on EU:ta vanhempi. Hankkeen historia ulottuu ainakin vuoteen 1949, ja asia on ollut eri muodoissa vireillä vuosikymmeniä.
Pohjois-Karjala kisaa EU-tuista Irlannin kanssa
Eduskunnan suuri valiokunta kokoontui keräämään taustatietoa rahoituskehysneuvotteluihin Joensuussa. Suuren valiokunnan jäsenet Lenita Toivakka, Kimmo Tiilikainen, Riitta Myller, Pietari Jääskeläinen, Sirkka-Liisa Anttila, varapuheenjohtaja Antti Kaikkonen ja puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri kuuntelivat tarkkaavaisina itäsuomalaisten esityksiä. Kuva: Anna Romo
Helsingissä keskustellaan Euroopan tulevaisuudesta
Euroopan unioni on perinteisesti kehittynyt kriisien kautta, mutta mihin suuntaan unioni kehittyy seuraavaksi? Pääministeri Jyrki Katainen sekä Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Jean-Claude Trichet keskustelevat Euroopan tulevaisuudesta tiistaina 13.3.2012 Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa (Aleksanterinkatu 5) kello 12.45–15.00.
Eurooppa-neuvosto myönsi Serbialle ehdokasmaa-aseman
Serbialle myönnettiin ehdokasmaa-asema Eurooppa-neuvoston kokouksessa 1. maaliskuuta 2012. Kuvassa Serbian presidentti Boris Tadic ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy. Kuva: Euroopan unionin neuvosto
Töissä Euroopan ulkosuhdehallinnossa
Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) on toiminut reilun vuoden. Se perustettiin Lissabonin sopimuksella hoitamaan Euroopan unionin ulkopolitiikan täytäntöönpanoa. Tavoitteena on tehostaa unionin yhteistä ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa
EU:n ulkosuhdehallinto
Lissabonin sopimuksen (1.12.2009) myötä Euroopan unionille ryhdyttiin rakentamaan ulkosuhdehallintoa. Sen tulee tehostaa ja johdonmukaistaa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) perustettiin 1.12.2010, jolloin varsinainen työ uuden organisaation luomiseksi alkoi. Toimintakykyinen ulkosuhdehallinto on ollut vuoden 2011 alusta lähtien. Organisaation kehittäminen täyteen toimintavalmiuteensa kestänee vielä joitakin vuosia.
Kuka maksaa talouskriisin viulut?
Mep Sirpa Pietikäinen kannattaa kiisteltyä rahamarkkinaveroa. Hänen mukaansa se on yksi keino saada myös finanssimarkkinat osallistumaan kriisin maksutalkoisiin.
EU:sta tiiviimpi unioni – vaikka väkisin
Professori Pami Aalto on Jean Monnet -oppituolin haltija Tampereen yliopistossa. Kuva: Tampereen yliopisto, Teemu Launis
CAP2020 – EU:n maatalouspolitiikkaa uudistetaan
Kuva: norden.org
EU-budjetista väännetään kriisin keskellä
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb ja budjettikomissaari Janusz Lewandowski keskustelivat myös viime heinäkuussa Brysselissä. Kuva: Euroopan komissio
Kreikka kestohuolena Euroopan parlamentin käytävillä
Tanskan puheenjohtajuuden myötä EU:n oli tänä vuonna tarkoitus keskittyä kasvun luomiseen, työllisyyden lisäämiseen ja budjettikauden 2014-2020 suunnitteluun. Näyttää kuitenkin, että euroalueen velkakriisi ja erityisesti Kreikan tilanne dominoivat EU:n asialistaa vielä pitkään. Yksistään tämän vuoden aikana euromaissa erääntyy 800 miljardin arvosta joukkovelkakirjolainoja. Tämä vaikuttaa moniin päätöksiin. Näissä mietteissä availivat mepit Carl Haglund ja Sari Essayah näkymiä alkaneeseen EU-vuoteen Turussa.
Hallitukset päättävät talouspolitiikasta2
Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Hannele Kerola. Kuva: Päivi Toivanen
Aluetiedottajan matkassa kansanäänestyksestä talouskriisiin
Kymenlaakson Eurooppatiedotuksen pitkäaikainen aluetiedottaja Leena Halonen jää eläkkeelle. Leenalla on valtaisa kokemus EU-tiedottamisesta, aina EU-kansanäänestysajoista nykyiseen talouskriisiin. Eurooppatiedotuksen verkkotoimitus kyseli Leenalta kokemuksista vuosien varrelta hänen viimeisenä työpäivänään Kymenlaakson Eurooppatiedotuksessa, Kouvolassa.
EU:n koulutusohjelmat uudistuvat
EU tukee erilaisia hankkeita, jotka edistävät Euroopan unionin jäsenmaiden välistä yhteistyötä. Tukea voi hakea esimerkiksi EU:n nuorisotoimintaohjelmasta, EU:n kulttuuriohjelmasta, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta sekä Elinikäisen oppimisen ohjelmasta.
EU:n päämiehet sopivat talousunionista
Kuva: Euroopan unionin neuvosto
Arabikevät esillä Saharov-seminaarissa
Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto järjesti Helsingissä seminaarin arabikeväästä ja Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta. Unionin aktiivisuus ihmisoikeuskysymyksissä sai kiitosta, mutta kehitettävääkin löytyi.
Uudet säännöt EU:n ja euron pelastusrenkaina
Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö Eikka Kososen mukaan EU on tällä hetkellä paitsi taloudellisessa myös poliittisessa kriisissä, joka on sen koko historian pahin. Vakavan talouskriisin lisäksi unionilla on myös paljon muita haasteita ratkottavanaan, kuten unionin suhteellisen painoarvon heikkeneminen globalisaation myötä, väestön ikääntyminen, ilmastokysymykset ja kansainväliset kriisit. Kosonen luennoi Tampereella osana EU:n talouskriisiä käsittelevää avointa luentosarjaa.
Markkoja voi vaihtaa euroiksi vielä helmikuun loppuun saakka
Suomi otti euron käyttöön vuoden 2002 alussa. Markkojen ja eurojen yhteiskäytön aika päättyi 28. helmikuuta 2002 ja eurosta tuli ainoa virallinen raha.
Hallitukset päättävät talouspolitiikasta
Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Hannele Kerola. Kuva: Päivi Toivanen
EUH – yksi palvelija, monta isäntää
Vuosi sitten perustettu Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) herätti kiinnostusta, kun kansainvälinen joukko asiantuntijoita piti avoimen keskustelutilaisuuden uudehkon organisaation tilasta ja tulevaisuudesta.
EU luomassa romanistrategiaa
Euroopan unionille on tekeillä oma romanistrategia. Romaniasiat ovat olleet EU:ssa esillä pitkään. Euroopan komission kehotuksesta EU:n jäsenvaltioiden tuli luoda oma kansallinen romanistrategia vuoden 2011 loppuun mennessä. Määräaikaan mennessä 17 maata sai tehtävän valmiiksi. Kansallisten strategioiden perustalta valmistellaan nyt koko EU:n yhteistä romanistrategiaa.
Muuttiko vuosi 2011 suomalaisten EU-asenteita?
Suomen liittyessä Euroopan unioniin jäsenyyttä kannatti noin 57 prosenttia kansalaisista. Sittemmin tuki EU-jäsenyydelle on pysynyt pienistä vaihteluista huolimatta melko tasaisena. Viime vuonna Suomessa käytiin ehkä aktiivisinta julkista EU-keskustelua sitten 1990-luvun puolivälin. Suomalaisten EU-kriittisyyden väitetään nyt kasvaneen. Löytyykö tälle väitteelle pohjaa viimeaikaisista tutkimuksista?
Selviääkö euro sittenkin?
Euroopalla on takanaan myrskyisä vuosi. Rahoitusmarkkinoiden kestävyyttä koettelevaan kriisiin etsitään edelleen ratkaisuja. Euroopan talous on vaipumassa taantumaan mittavista elvytystoimista huolimatta. Poliittinen vastakkainasettelu eteläisen ja pohjoisen Euroopan ja valtioiden sisällä maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä on voimistunut. Talouskriisi uhkaa unionin vakautta. Miten tästä eteenpäin?
Ikääntyminen on mahdollisuus – ei ongelma
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimon asiantuntija Mauri Uusilehto. Kuva: Hanna Päivärinta
Vaasassa keskustellaan Euroopan tulevaisuudesta
Euroopan unioni on perinteisesti kehittynyt kriisien kautta, mutta mihin suuntaan unioni kehittyy seuraavaksi? Unionia koettelevat haasteet vaativat avointa ja eri näkökulmia kokoavaa keskustelua.
EU:n teemavuosi 2012
Tänä vuonna vietetään EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta. Suomessa tapahtumia koordinoi Työterveyslaitos.
Tanskan tavoitteena tehokkaampi, vihreämpi ja turvallisempi Eurooppa
Seitsemättä kertaa unionin puheenjohtajamaana aloittava Tanska on kovan paikan edessä: euroalueen talouskriisi syvenee edelleen ja sen taltuttamiseksi tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä euromaiden ja muiden EU-maiden välillä. Tanskan tavoitteena on toimia linkkinä näiden kahden ryhmän välillä, ”siltana yli synkän virran”, kuten Tanskan EU-ministeri Nicolai Wammen Brysselissä pitämässään lehdistötilaisuudessa totesi.