Kuukauden kysymys: Mitä brexit merkitsee korkeakouluopiskelijoille, suurlähettiläs Tom Dodd?
Iso-Britannia jättää EU:n maaliskuussa 2019. Minulta on kysytty, mitä tämä merkitsee niille lukuisille suomalaisille opiskelijoille, jotka haluavat opiskella Britanniassa joka vuosi, ja Britannian ja Suomen väliselle tutkimukselle ja tieteelliselle yhteistyölle. Lyhyt vastaus on, että suomalaiset opiskelijat ja tutkijat ovat edelleen erittäin tervetulleita Britanniaan. Neuvottelut ovat vielä kesken, mutta on epätodennäköistä, että hakumenettelyt, rahoitus ja tutkimus muuttuisivat ennen vuodenvaihetta 2020/21, ja muutokset sen jälkeenkin saattavat olla vähäiset.
Kuukauden kysymys: EU:n uusi tietosuoja-asetus – milloin henkilötietojen kerääminen on laillista?
EU:n tietosuoja-asetus tulee voimaan 25.5.2018 alkaen. Henkilötietojen käsittelyn on oltava tuolloin tietosuoja-asetuksen mukaista. Asetuksen tavoitteena on vastata uusiin digitalisaatioon ja globalisaatioon liittyviin tietosuojakysymyksiin sekä siihen, että kansalaiset voivat hallita tietojaan paremmin. Asetus liittyy myös digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseen.
Kuukauden kysymys: Miten vapaakauppa etenee EU:ssa?
Ulkomaankauppa-ja kehitysministeri Kai Mykkänen vastasi.
Kuukauden kysymys: Miten tulevan EU-puheenjohtajakauden valmistelut etenevät?
Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana vuoden 2019 jälkipuoliskolla, heinäkuun alusta vuoden loppuun. Tuleva puheenjohtajakausi on Suomelle kolmas. Valtioneuvoston kansliaan on jo perustettu EU-puheenjohtajuussihteeristö, joka valmistelee tulevaa Suomen kautta.
Kuukauden kysymys: Mitä EU aikoo tehdä sosiaalisen Euroopan edistämiseksi?
Sosiaalisen Euroopan edistäminen on poikkeuksellisen vahvasti EU:n asialistalla tänä syksynä, aina päämiestasoa myöten, sanoo EU-erityisasiantuntija Ville Korhonen.
Kuukauden kysymys: Miksi Helsinki olisi paras paikka Euroopan lääkevirastolle?
Suomi jätti 31.7. hakemuksen EU:lle Isosta-Britanniasta uudelleensijoitettavasta Euroopan lääkevirastosta (EMA). Hakemusta Euroopan lääkeviraston saamisesta Helsinkiin ovat valmistelleet yhteistyössä valtioneuvosto, sosiaali- ja terveysministeriö ja Helsingin kaupunki.
Kuukauden kysymys: Miten Isossa-Britanniassa asuvat suomalaiset suhtautuvat brexitiin ja sen tuomiin muutoksiin?
Brexit on tuonut täysin uudenlaisen ja ennakoimattoman tilanteen sekä Britanniassa asuville EU-maiden kansalaisille että EU-maissa asuville Britannian kansalaisille. Skotlannissa asuva tutkijatohtori Tiina Sotkasiira on haastatellut tutkimustaan varten Britanniassa asuvia suomalaisia ja kuullut heidän näkemyksiään brexitistä ja sen tuomista muutoksista. Tutkimustyö on vasta käynnistynyt, mutta Sotkasiira on jo haastatellut pariakymmentä pääasiassa Skotlannissa asuvaa suomalaista.
Kuukauden kysymys: Miten brexit vaikuttaa Suomen ja Britannian taloussuhteisiin?
Britannia ei ole enää yhtä tärkeä kauppakumppani Suomelle kuin aikaisemmin, käy ilmi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n Valtioneuvoston kanslialle tekemästä selvityksestä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Markku Kotilaisen johdolla laaditun projektin tavoitteena oli laatia perusselvitys taloussuhteista tausta-aineistona Britannian alkaville EU-eroneuvotteluille.
Kuukauden kysymys: Miksi Euroopan parlamentin puhemies vaihtui kesken vaalikauden ja mitä siitä seuraa?
Euroopan parlamentin puhemies vaihtui 17. tammikuuta, kun parlamentin jäsenet äänestivät itselleen uuden puhemiehen. Taustalla vaihdoksessa oli aiemman puhemiehen, saksalaisen Martin Schulzin viime marraskuinen ilmoitus jättäytyä pois tehtävästä. Schulz, joka kuului sosialistien ja demokraattien ryhmään (S&D) oli toiminut parlamentin puhemiehenä tammikuusta 2012 lähtien. Schulz palasi kotimaansa Saksan politiikkaan ja liittopäivävaaleihin Angela Merkelin vastaehdokkaaksi.
Kuukauden kysymys: Mitä EU:n pitäisi tehdä Turkin suhteen?
Euroopan parlamentin jäsenet haluavat keskeyttää väliaikaisesti Turkin kanssa käynnissä olevat liittymisneuvottelut. Marraskuussa 2016 pidetyssä täysistunnossa parlamentti ilmoitti olevansa edelleen sitoutunut pitämään Turkin ankkuroituneena EU:hun, mutta Turkin poikkeustilan nojalla toteutettavat ”suhteettomat sortotoimet” tulisi lopettaa ennen neuvottelujen jatkamista. Euroopan parlamentin julkilausuma ei kuitenkaan ole oikeudellisesti sitova, sillä parlamentilla ei ole virallista roolia asiassa