Töissä EU:ssa – EU:n delegaatiossa
Euroopan unionilla on noin 140 delegaatiota, joiden tehtävänä on edustaa Euroopan unionia ja unionin kansalaisia ympäri maailmaa. Suomalainen diplomaatti Kaisa Standish työskentelee tällä hetkellä EU:n Venäjän delegaatiossa Moskovassa. Kysyimme häneltä, millaista on työ EU:n diplomaattina.
Mitkä ovat EU:n delegaatioiden tärkeimmät tehtävät ja keitä delegaatioissa työskentelee?
EU-delegaatioiden päätehtävä on edustaa EU:ta, sen intressejä sekä valvoa EU-kansalaisten etuja eri puolilla maailmaa. Delegaatiot toimivat monella tapaa komission silminä ja korvina välittäen tietoa Brysseliin sekä pitäen yhteyksiä isäntämaiden viranomaisiin ja kansalaisyhteiskuntaan. Delegaatiossa työskentelee kirjava joukko ns. EU-virkamiehiä joko Euroopan ulkosuhdehallinnosta tai muista EU-instituutioista, eri keinoin rekrytoituja jäsenmaiden diplomaatteja sekä paikallisesti palkattuja työntekijöitä.
Voiko delegaatioita verrata kansallisvaltioiden suurlähetystöihin?
Delegaation diplomaatit tekevät paljon raportointia, pitävät yhteyttä viranomaisiin ja erilaisiin sidosryhmiin sekä koordinoivat kehitysyhteistyöhankkeita – eli tekevät monia samoja asioita mitä kansallisvaltioiden suurlähetystöissä tehdään. Suurin ero on se, että delegaatiot eivät edusta vain yhtä valtiota, vaan unionia ja sen 27 jäsenmaata. Siinä mielessä mittakaava on erilainen ja työsarka monimutkaisempi. Tämän osalta delegaatioilla on myös tärkeä rooli koordinoida jäsenmaiden aktiviteetteja ja linjauksia paikan päällä. Toisaalta delegaatioilta puuttuu joitakin kansallisvaltioille hyvin olennaisia tehtäviä, kuten viisumien myöntö ja konsuliavustus.
Miten EU-kansalaiset hyötyvät EU:n delegaatioista?
Yleisesti ottaen EU-maat voivat saada äänensä paremmin kuuluviin silloin, kun EU edustautuu yhteisenä joukkona. Loppupeleissä EU-delegaatiot edustavat noin 450 miljoonaa kansalaista ja siten niiden sanalla on suurempi painoarvo vaikutettaessa isäntämaan viranomaisiin tai muihin tahoihin. Joskus delegaatioiden diplomaateilla on esimerkiksi parempi pääsy isäntämaan korkeiden virkamiesten puheille tai tapaamaan muiden maiden suurlähetystöjä asemamaassa. EU-delegaatioita on myös monissa valtioissa, joissa esimerkiksi Suomella ei ole edustustoa. Usein on myös kansalaisten etujen mukaista, että jäsenmaat toimivat yhteisen linjan mukaisesti kolmansissa maissa ja että jäsenmaiden edustustot jakavat tietoa keskenään tärkeistä asioista. Tämän osalta delegaatioilla on merkittävä koordinointirooli.
Miten päädyit töihin EU:n Venäjän edustustoon?
Olen ammatiltani diplomaatti ja työskennellyt Suomen ulkoministeriössä vuodesta 2017 lähtien. Edellinen pestini oli Kazakstanissa ja minulla on muutenkin kokemusta Venäjästä ja entisistä Neuvostoliiton maista. Delegaatioon päädyin haettuani tehtävään, joka oli avoinna jäsenmaiden diplomaateille. Taustani johdosta koin, että pesti Moskovassa sopisi minulle hyvin ja antaisi mahdollisuuden oppia lisää EU:sta sisältä käsin. Aiempi kokemukseni EU-instituutioista rajoittui Bluebook-harjoitteluun, jonka olin suorittanut Euroopan ulkosuhdehallinnossa valmistuttuani yliopistosta.
Millaisia työtehtäviä sinulla on ja mitä kieliä tarvitset työssäsi?
Nykyinen tehtäväni on hyvin raportointipainotteinen. Työssäni analysoin ja kirjoitan erityisesti Venäjän ulkosuhteisiin liittyvistä asioista. Tämän johdosta seuraan paljon uutisia, yritän pitää yllä kontakteja eri maiden diplomaatteihin ja muihin kontakteihin sekä luen erilaisia analyyseja. Lisäksi tehtäviini kuuluu jonkin verran koordinointia jäsenmaiden kanssa. Päätyökieleni on englanti, mutta lisäksi tarvitsen venäjää erityisesti tiedonhaun osalta.
Miten Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa työhösi?
Suhteessa aiempaan EU:n ja Venäjän suhteet ovat pohjamudissa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia. Tämä vaikuttaa luonnollisesti kaikkeen toimintaan delegaatiossa, myös minun työhöni. Kanssakäyminen Venäjän viranomaisten kanssa on hyvin rajoitettua, koska poliittinen, tieteellinen ja kulttuuriyhteistyö ovat jäissä. Kulunut syksy oli delegaatiossa erityisen kiireinen, koska raportoitavaa oli paljon, mutta samalla toimimme vajaamiehityksellä. Delegaatiosta karkotettiin keväällä 2022 yhteensä 18 diplomaattia sen jälkeen, kun Brysselistä oli karkotettu useita Venäjän EU-edustuston työntekijöitä. Yleisesti ottaen työtä leimaa tällä hetkellä tietty epävarmuus ja ennalta-arvaamattomuus.
Miten uskot EU:n ja Venäjän välisten suhteiden kehittyvän tulevaisuudessa?
Kuten sanoin, EU:n ja Venäjän väliset suhteet ovat tällä hetkellä hyvin kireät Venäjän toimien vuoksi. Kehitys suhteissa on ollut laskusuunnassa jo kuitenkin pidemmän aikaa, alkaen erityisesti Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään vuonna 2014. Vaikka taistelut päättyisivät ja Venäjä vetäytyisi Ukrainasta tänään (mikä ei valitettavasti ole todennäköistä), sota tulee vaikuttamaan negatiivisesti EU:n ja Venäjän suhteisiin pidemmän aikaa.