Saavutettavuustyökalut

Kuva: Visit Finland: Jussi Hellstén

Kilpailukyky

Euroopan unionin kilpailupolitiikka säätelee jäsenvaltioiden rajat ylittävää kauppaa ja pyrkii edistämään sisämarkkinoita. Kilpailulainsäädännöllä on puututtu sellaisiin yritysten välisiin yhteenliittymiin ja sopimuksiin, joilla on katsottu olevan kilpailua vääristävä vaikutus yhteismarkkinoihin.

Lisäksi unionin kilpailupolitiikalla on pyritty estämään monopolien syntyä sekä purkamaan olemassaolevia monopoleja. Tämä on merkinnyt myös monien perinteisesti julkisen sektorin toimien vapauttamista kilpailulle. Kilpailun vapauttamisessa on kuitenkin pyritty varmistamaan, ettei siitä koidu eurooppalaisille yrityksille haittaa maailmankaupassa ja että yleishyödyllisten palveluiden tuottaminen pystytään turvaamaan.

Eurooppa 2020 -strategia katsoo eteenpäin

Vuosina 2000-2010 EU:n kilpailukykyä pyrittiin parantamaan Lissabonin strategialla tavoitteena tehdä unionista maailman kilpailukykyisin talous. Lissabonin strategiaa seuraa nyt Eurooppa 2020 -strategia, jonka avulla EU:sta pyritään kehittämään älykkäämpi ja vihreämpi sosiaalinen markkinatalous.

Uusi strategia pohjautuu Lissabonin strategian arviointiin. Eurooppa 2020 -strategiassa keskitytään kolmeen tavoitealueeseen: lisäarvon tuottamiseen osaamisen kautta, uusien mahdollisuuksien antamiseen ihmisille osallistavassa yhteiskunnassa ja kilpailukykyisen, verkottuneen ja vihreämmän talouden luomiseen.

Kilpailukykyyn liittyviä asioita käsitellään neuvostossa

Kilpailukykyneuvoston tehtävänä on varmistaa yhtenäinen lähestymistapa kilpailukyvyn ja kasvun lisäämiseksi Euroopassa. Kilpailukykyneuvosto perustettiin kesäkuussa 2002 yhdistämällä kolme aikaisempaa neuvoston kokoonpanoa (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus). Tarve yhdistämiseen syntyi siitä, että EU:n kilpailukykyyn liittyviä asioita haluttiin käsitellä johdonmukaisesti ja koordinoidusti.

Kilpailukykyneuvoston kolme toimialaa:

Sisämarkkinat

Yksi EU:n ydintehtävistä on sisämarkkinoiden toteuttaminen. Ihmisten, palvelujen, tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuminen maasta toiseen on keskeinen vapaan kaupankäynnin edellytys. Virallisesti sisämarkkinat luotiin jo Maastrichtin sopimuksella 1993, mutta niitä kehitetään yhä.

Teollisuus

Teollisuuspolitiikkaan liittyvät kysymykset kuuluvat edelleen pääasiallisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan. EU pyrkii edistämään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä myös teollisuuden alalla unionin kilpailukyvyn parantamiseksi.

Tutkimus

Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa määritellään tavoitteet, säännöt ja menettelyt tieteellisen tutkimuksen ja teknologian kehittämiselle. Tavoitteena on lujittaa Euroopan teollisuuden tieteellistä ja teknologista perustaa sekä kansainvälistä kilpailukykyä.

Kilpailukykyneuvoston kokouksiin osallistuvat esityslistalla olevista asioista riippuen Eurooppa-ministerit, teollisuusministerit tai tutkimusministerit. Neuvosto kokoontuu viisi tai kuusi kertaan vuodessa.

Seuraa meitä