Ympäristö
Maailmanlaajuiset ympäristöhaasteet lisääntyvät jatkuvasti väestön kasvaessa ja kaupunkeihin muuton jatkuessa. Tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan varmistaa ilmastonmuutoksen pysyminen hallinnassa. Ilman, meren ja muiden vesialueiden pitää säilyä puhtaina ja maankäytön ja ekosysteemien kestävyys tulee varmistaa.
Euroopan unionin ympäristöpolitiikka on hyvin tiukka. Meidän on tärkeää pitää hyvää huolta luonnosta, onhan se elämämme elinehto. Yhteiset luonnonvarat – kuten vesi, ilma, luontotyypit sekä kasvi- ja eläinlajit – ja niiden suojelu, on määritelty yhteisin normein. Niiden avulla vaalitaan ihmisten terveyttä ja elämänlaatua ja kannustetaan yrityksiä vihreään liiketoimintaan. Kestävä kehitys on tärkeä osa ympäristöpolitiikkaa. Yleisesti puhutaan vihreästä kasvusta ja sen tuomista mahdollisuuksista.
Suurimpia ympäristöuhkia ovat veden ja ilman saastuminen sekä erilaiset kemikaalit. EU haluaa parantaa ilmanlaatua, vähentää melusaastetta ja taata juomaveden ja uimavesien turvallisuus. Lisäksi pyritään vähentämään tai poistamaan haitallisten kemikaalien vaikutuksia, jotta ihmisiä voitaisiin suojella ympäristöön liittyviltä paineilta sekä terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvilta riskeiltä.
Pariisin ilmastosopimus
Joulukuussa 2015 hyväksytyllä YK:n Pariisin ilmastosopimuksella melkein kaikki maailman maat sitoutuivat taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan.
SOPIMUKSEN VOIMAAN TULEMISEEN vaadittiin vähintään 55 osapuolen sitoutumista. Näiden maiden yhteinen osuus on vähintään 55% kaikista maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Tämä vaatimus ylitettiin lokakuussa 2016, ja Pariisin sopimus astui voimaan 4.11.2016. Sitoutuminen sopimukseen tapahtuu maiden omien kansallisten menettelyiden mukaisesti joko ratifioimalla, hyväksymällä tai liittymällä. Suomi ratifioi sopimuksen 14.11.2016.
PARIISIN SOPIMUS EI sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat sopimuksessa tiedottamaan, valmistelemaan, saavuttamaan ja ylläpitämään peräkkäiset kansalliset päästötavoitteensa. Pariisissa neuvoteltiin myös ratkaisuista, joilla päästöt saataisiin vahvempaan laskuun jo ennen vuotta 2020.
TAVOITTEENA ON SAADA ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet vaarattomalle tasolle ja pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle kahdessa asteessa.