Saavutettavuustyökalut

Kuva:

Oikeus- ja sisäasiat

EU:n sisärajojen avaaminen ja vapaa liikkuvuus tuovat mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita. Niihin vastaaminen edellyttää jäsenvaltioiden poliisi-, tulli- ja maahanmuuttoviranomaisten sekä tuomioistuinten tiivistä yhteistyötä.

Oikeus- ja sisäasioiden yhteistyö Euroopan unionissa kehittynyt vaiheittain

Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa kirjattiin virallisesti Maastrichtin sopimukseen (1992). Amsterdamin sopimuksen (1999) myötä yhteistyö eurooppalaisella tasolla vauhdittui merkittävästi.

Lissabonin sopimus toi uudistuksia oikeus- ja sisäasioihin. Sopimus saattoi voimaan perusoikeuskirjan, joka edistää yksilön oikeuksia ja vapauksien kunnioittamista. Perusoikeuksien tärkeyttä korostaa EU:n perusoikeusvirasto, joka aloitti toimintansa Wienissä maaliskuussa 2007.
Lissabonin sopimus muutti myös oikeus- ja sisäasioiden päätöksentekoa: rikosoikeudellisesta yhteistyöstä ja poliisiyhteistyöstä päätetään EU:ssa neuvoston määräenemmistöllä yksimielisyyden sijaan. Siviilioikeudessa siirryttiin määräenemmistöpäätöksiin jo Amsterdamin sopimuksella. Euroopan parlamentti osallistuu tasavertaisesti päätöksentekoon.

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue perustettiinTampereen ohjelman (1999–2004), Haagin ohjelman (2004–2009) ja Tukholman ohjelman (2010–2014) nojalla.

Oikeudellinen yhteistyö ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

Oikeudellisen yhteistyön kulmakivenä on vastavuoroisen tunnustamisen periaate, jonka mukaan kaikissa jäsenmaissa tunnustetaan toisten jäsenvaltioiden viranomaisten päätökset, ja ne voidaan myös toimeenpanna toisessa jäsenvaltiossa. Periaatteella on merkitystä esimerkiksi rajat ylittävissä avioero-, asumusero-, huoltajuus- ja elatustapauksissa.

Eurooppalainen pidätysmääräys tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Se helpottaa rikoksesta epäiltyjen luovuttamista jäsenmaasta toiseen. Euroopan unionin oikeudellisen yhteistyön yksikkö Eurojust ja Euroopan oikeudellinen verkosto edistävät oikeusviranomaisten välistä yhteistyötä EU-maiden välillä.

Jäsenvaltioiden poliisi- ja tulliviranomaiset toimivat entistä enemmän yhteistyössä. Lainvalvontaviranomaisten yhteistyölle tärkeä elin on Haagissa toimiva Euroopan poliisivirasto Europol.

Schengen-valtioiden yhteisten tietojärjestelmien avulla poliisi- ja oikeusviranomaiset voivat vaihtaa rikostentorjunnan kannalta tärkeitä tietoja esimerkiksi henkilöistä, joista on annettu pidätysmääräys tai luovutuspyyntö, tai varastetusta omaisuudesta.

Komission tavoitteita EU:n oikeudelliselle yhteistyölle:

  • huolehtia tuomioistuinten tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta, jotta kansalaiset ja yritykset voivat käyttää oikeuksiaan helpommin koko EU:n alueella
  • kitkeä korruptiota ja torjua järjestäytynyttä rikollisuutta, kuten ihmiskauppaa, salakuljetusta ja tietoverkkorikollisuutta
  • saattaa päätökseen prosessi, jonka myötä EU voi liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen
  • saada takeet siitä, että Yhdysvaltojen viranomaiset ja yritykset suojaavat EU-kansalaisten henkilötietoja
  • edistää syrjinnän vastaista EU-lainsäädäntöä

 

Seuraa meitä