Maatalous ja kalastus
Yhteinen maatalous- ja kalastuspolitiikka on Euroopan unionin ehkäpä integroiduin toimiala. Yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan päätökset tehdään Euroopan unionin neuvostossa. Lissabonin sopimuksen myötä myös Euroopan parlamentti osallistuu pääsääntöisesti lopullisen lainsäädännön muotoiluun.
Alkuvaiheessa yhteisen maatalouspolitiikan tarkoituksena oli Euroopan maatalouden kehittäminen omavaraiseksi. Nykyisin maataloustuotteita tulisi tuottaa markkinoiden tarpeiden mukaan. Samalla maataloustuotteiden hintoja on alennettu lähelle maailmanmarkkinahintoja. Viljelijöiden tulotasoa on pyritty ylläpitämään maksamalla heille suoraa tulotukea. Tuen saamiseksi viljelijöiden on noudatettava muun muassa elintarviketurvallisuutta, eläinten hyvinvointia ja ympäristöä koskevia määräyksiä.
Yhteinen maatalouspolitiikka on tähdännyt maataloustuotteiden kaupan pidäkkeiden ja tullien karsimiseen unionin sisällä, kun taas unionin ulkopuolelta tuleville maataloustuotteille on asetettu tuontitulleja.
Maatalouspolitiikka kehittyy jatkuvasti
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka pyrkii kehittämään unionin maataloustuotantoa tasapainoisella ja ympäristön sekä eläinten hyvinvoinnin huomioon ottavalla tavalla. Tavoitteena on myös edistää maaseutualueiden elinvoimaisuutta.
Uusin edistysaskel on niin sanottu terveystarkastus, joka tarkoittaa EU:n vuonna 2008 sopimaa muutospakettia. Terveystarkastus nykyaikaistaa, yksinkertaistaa ja sujuvoittaa yhteistä maatalouspolitiikkaa.
Maatalouspolitiikka on EU:n politiikoista kattavin, minkä vuoksi se vie suuren osan unionin budjetista. Sen osuus on kuitenkin laskenut 1970-luvun huippulukemista: enimmillään se oli 1970-luvulla 70 %, kun se nykyisin on noin 38 %.
EU:n kalatalousala on kolmanneksi suurin maailmassa
EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on kalavarojen kestävä käyttö. Myös kalastustuotteiden yhteisten markkinajärjestelyjen avulla pyritään vaikuttamaan kysyntään ja tarjontaan.
Vuonna 2005 perustettiin kalastuksenvalvontavirasto varmistamaan, että kalastusrajoituksia noudatetaan ja kalakannat säilyvät pitkällä aikavälillä. Lisäksi unioni tekee kalastussopimuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja käy neuvotteluja kansainvälisten kalastusjärjestöjen kanssa, jotta liikakalastus saataisiin kuriin.
EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto on yksi neuvoston vanhimpia kokoonpanoja ja se kokoontuu kerran kuukaudessa. Kokouksiin osallistuvat maatalous- ja kalastusministerit sekä maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä, kalastuksesta ja meriasioista sekä kuluttajien terveyteen ja suojeluun liittyvistä asioista vastaavat Euroopan komission jäsenet.
