Liikenne, televiestintä ja energia
EU:n tavoitteena liikenne-, televiestintä- ja energia-alalla on luoda nykyaikaisia ja tehokkaita sekä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristönäkökulmia huomioon ottavia järjestelmiä.
Sujuva liikenne on sisämarkkinoiden edellytys
Liikenne on unionin tärkeimpiä yhteisiä toimialoja, mikä johtuu sen merkityksestä henkilöiden ja tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. Liikenteen taloudellinen merkitys on suuri. Etenkin kuljetusten, merenkulun ja raskaan liikenteen osalta EU:n päätöksillä on merkittävä rooli Suomenkin liikennepolitiikassa.
EU on avannut televiestinnän kilpailulle
Unionin tavoitteet televiestinnän alalla ovat Euroopan laajuisen integroidun verkon ja tietoyhteiskunnan luominen, kansallisten markkinoiden avaaminen sekä jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen eroavaisuuksien poistaminen. Unionin tasolla on käynnistetty useita toimia, jotka koskevat markkinoiden laajempaa avaamista kilpailulle sekä tutkimusinvestointien edistämistä.
Digitaalisilla sisämarkkinoilla uutta talouskasvua
Digitaaliset sisämarkkinat ovat yksi komission painopistealueista, koska ne mahdollistavat kokonaan uusia mahdollisuuksia talouden kasvulle. Lainsäädäntöä ja viranomaisregulaatiota on kehitettävä, jotta se vastaa digitaalisuuden tuomia muutoksia. Yksi haasteista digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä on yksityisyyden suojan säilyttäminen sekä tietoturva.
Euroopan yhdentymiskehitys lähti liikkeelle energiasta
Hiili- ja teräsyhteisösopimus 1951 kattoi keskeisen strategisen energialähteen ja energiaa käyttävän teollisuudenalan. Ydinenergian kehittämiseksi muodostettiin vuonna 1957 oma yhteisö, Euratom, joka toimii edelleen. Muilta osin energiapolitiikkaa on kehitetty muun muassa ympäristölainsäädännön ja sisämarkkinamääräysten pohjalta.
Energiapolitiikka kuuluu pääasiassa jäsenvaltioiden omaan toimivaltaan. EU:n energiapolitiikan tavoitteena on erityisesti kohtuuhintainen energianhuolto kaikille kuluttajille, ympäristönsuojelu sekä terveen kilpailun edistäminen. Kansalaisten kannalta merkityksellistä on ollut muun muassa sähkö- ja kaasumarkkinoiden avaaminen kilpailulle, mikä on johtanut energiahintojen alentamiseen.
Kioton pöytäkirjan yhteydessä energiatehokkuuden parantamisesta on tullut entistä tärkeämpi osa unionin strategiaa. EU on sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020.
Uusiutuvien energialähteiden osuus pyritään nostamaan EU:n tasolla nykyisestä 6-7 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Liikenteen polttonesteistä vähintään 10 prosenttia tulisi olla biopohjaisia vuonna 2020. EU:ssa panostetaan voimakkaasti myös energiateknologian kehittämiseen.
Yhteistä energiapolitiikkaa tarvitaan myös unionin jäsenmaiden energiansaannin turvaamiseksi. Tulevaisuudessa unionin on tarkoitus puhua entistä enemmän kootusti ja yhteisin viestein Venäjän ja muiden tärkeiden tuottajamaiden kanssa.
EU:n liikenne-, televiestintä- ja energia-asioita valmistelee neuvosto
EU:n liikenne-, televiestintä- ja energia-asiat ovat kuuluneet kesäkuusta 2002 neuvoston yhden kokoonpanon vastuualueeseen. Tämä neuvosto kokoontuu noin joka toinen kuukausi. Esityslistan aiheista riippuen kokouksiin osallistuvat liikenne-, televiestintä- tai energia-asioista vastaavat ministerit.