Maatalous ja kalastus
EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla rahoitetaan jäsenmaiden maataloutta ja maaseutua. Näin turvataan kansalaisille ruoka kohtuulliseen hintaan, viljelijöille kohtuullinen elintaso, edistetään ympäristö- ja ilmastoystävällisiä käytäntöjä ja tehdään maaseudusta hyvä paikka asua. EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksesta maksetaan tukia viljelijöille ja rahoitetaan maaseudun kehittämistä.
Kaudella 2023–2027 korostuvat aktiivinen ruuantuotanto, ilmasto- ja ympäristöviisas maatalous ja uudistuva ja monipuolinen maaseutu. Suomessa EU:n maatalouspolitiikkaa toteutetaan oman kansallisen osin EU-rahoitteisen strategiasuunnitelman (CAP-suunnitelma) kautta.
EU:n kalatalousala on kolmanneksi suurin maailmassa
EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on kalavarojen kestävä käyttö. Myös kalastustuotteiden yhteisten markkinajärjestelyjen avulla pyritään vaikuttamaan kysyntään ja tarjontaan.
Vuonna 2005 perustettiin kalastuksenvalvontavirasto varmistamaan, että kalastusrajoituksia noudatetaan ja kalakannat säilyvät pitkällä aikavälillä. Lisäksi unioni tekee kalastussopimuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja käy neuvotteluja kansainvälisten kalastusjärjestöjen kanssa, jotta liikakalastus saataisiin kuriin.
EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto on yksi neuvoston vanhimpia kokoonpanoja ja se kokoontuu kerran kuukaudessa. Kokouksiin osallistuvat maatalous- ja kalastusministerit sekä maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä, kalastuksesta ja meriasioista sekä kuluttajien terveyteen ja suojeluun liittyvistä asioista vastaavat Euroopan komission jäsenet.