Oikeus- ja sisäasiat
EU:n vapaa liikkuvuus tuo mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita. EU-lainsäädännöllä helpotetaan esimerkiksi rajat ylittävien perheoikeudellisten asioiden tai riita-asioiden hoitamista. Myöskään rikokset eivät pysähdy rajoille. EU:ssa jäsenvaltioiden poliisi-, tulli-, raja- ja maahanmuuttoviranomaisten sekä oikeusviranomaisten yhteistyö on tiivistä.
EU:n perusoikeuskirjaan on koottu perusoikeudet, jotka sitovat EU:n toimielimiä ja myös jäsenmaita silloin kun ne soveltavat EU-oikeutta. Yksi EU:ssa vahvasti suojattu perusoikeus on jokaisen oikeus henkilötietojen suojaan.
Oikeudellinen yhteistyö ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta
Oikeudellisen yhteistyön kulmakivenä on vastavuoroisen tunnustamisen periaate, jonka mukaan kaikissa jäsenmaissa tunnustetaan toisten jäsenvaltioiden viranomaisten päätökset, ja ne voidaan myös toimeenpanna toisessa jäsenvaltiossa. Periaatteella on merkitystä esimerkiksi rajat ylittävissä avioero-, asumusero-, huoltajuus- ja elatustapauksissa. EU:n perintöasetus puolestaan yksinkertaistaa sellaisten perintöasioiden hoitamista, joilla on liittymiä useampaan jäsenmaahan.
Vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta noudatetaan myös rikosoikeudellisessa yhteistyössä. Esimerkiksi eurooppalainen pidätysmääräys helpottaa rikoksesta epäiltyjen luovuttamista jäsenmaasta toiseen, ja eurooppalaisella tutkintamääräyksellä voidaan rikosasioissa hankkia todisteita toisesta jäsenmaasta. EU:n vankiensiirtojärjestelmässä vanki voidaan siirtää takaisin kotimaahansa suorittamaan toisessa jäsenmaassa saamaansa tuomiota.
Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto Eurojust tukee EU-maiden oikeudellista yhteistyötä, jolla torjuntaan terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Euroopan syyttäjänviraston tehtävänä on tutkia EU:n talousarvioon kohdistuvia rikoksia.
Myös jäsenvaltioiden poliisi- ja tulliviranomaiset toimivat entistä enemmän yhteistyössä. Lainvalvontaviranomaisten yhteistyölle tärkeä elin on Haagissa toimiva Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europol. Schengen-valtioiden yhteisten tietojärjestelmien avulla poliisi- ja oikeusviranomaiset voivat vaihtaa rikostentorjunnan kannalta tärkeitä tietoja esimerkiksi henkilöistä, joista on annettu pidätysmääräys tai luovutuspyyntö, tai varastetusta omaisuudesta.
Muuttoliikepolitiikka
EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan tavoitteena on vastata kestävästi muuttoliikkeen tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Jotta yhteinen politiikka toteutuisi myös käytännössä, on tärkeää, että jäsenmaiden turvapaikkajärjestelmät toimivat mahdollisimman yhtenäisesti. EU pyrkii siihen, että turvapaikanhakijoita kohdeltaisiin yhdenmukaisesti kaikkialla Euroopassa.
Yhteistä turvapaikkajärjestelmää on rakennettu asteittain pitkällä aikavälillä, ja nykyisin jäsenmaiden käytännöt perustuvat jo pitkälti EU-sääntelyyn. Euroopan komissio käynnisti syyskuussa 2020 maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksen (New Pact on Migration and Asylum, kutsumanimenä pakti). Se kattaa eri osa-alueita, kuten yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen, kumppanuudet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, paluun tehostamisen sekä laillisten maahanmuuttoväylien edistämisen.
Euroopan parlamentti ja neuvosto saavuttivat joulukuussa 2023 poliittisen yhteisymmärryksen uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta. Kaikki sopimukseen kuuluvat säädökset hyväksyttiin toukokuussa 2024, ne tulivat voimaan kesäkuussa 2024 ja niitä aletaan soveltaa pääasiassa kahden vuoden kuluttua voimaantulosta, kesällä 2026.
EU-tasolla ja jäsenvaltioissa on käynnistetty paktin toimeenpanosuunnitelmien valmistelu. Kansallisten toimeenpanosuunnitelmien on oltava valmiit joulukuussa 2024. Suunnitelmien tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltioilla on oikeudelliset ja toiminnalliset valmiudet alkaa soveltaa uutta lainsäädäntöä kahden vuoden kuluttua.
Rajaturvallisuus
Rajaturvallisuus käsittää luvattomien rajanylitysten estämisen, rajat ylittävästä henkilöliikenteestä aiheutuvien uhkien ja rikollisuuden torjumisen, turvallisen rajan ylityksen varmistamisen ja alueellisen koskemattomuuden turvaamisen.
Rajaturvallisuuden ylläpitämiseen kuuluu olennaisesti ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittaminen. Tämä on osa eurooppalaista yhdennettyä rajaturvallisuutta. Suomessa Rajavartiolaitos ylläpitää rajaturvallisuutta toimimalla kotimaassa ja ulkomailla yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
Suomen raja- ja maahanmuuttoviranomaiset ovat osa eurooppalaista raja- ja merivartiostoa, joka koostuu jäsenmaiden rajavalvonnasta ja palautustoiminnasta vastaavista kansallisista viranomaisista sekä Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexista. Frontex tukee jäsenmaita rajavalvonnassa sekä paluu- ja palautustoiminnassa. Frontexin toimintaan osallistuu EU:n jäsenmaita, Schengen-alueen maita sekä EU:n ulkopuolisia maita.
Oikeus- ja sisäasioiden yhteistyö Euroopan unionissa kehittynyt vaiheittain
Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa kirjattiin virallisesti Maastrichtin sopimukseen (1992). Amsterdamin sopimuksen (1999) myötä yhteistyö eurooppalaisella tasolla vauhdittui merkittävästi.
Lissabonin sopimus (2009) toi uudistuksia oikeus- ja sisäasioihin. Sopimus saattoi voimaan perusoikeuskirjan, joka edistää yksilön oikeuksia ja vapauksien kunnioittamista. Perusoikeuksien tärkeyttä korostaa EU:n perusoikeusvirasto, joka aloitti toimintansa Wienissä maaliskuussa 2007.
Lissabonin sopimus muutti myös oikeus- ja sisäasioiden päätöksentekoa: rikosoikeudellisesta yhteistyöstä ja poliisiyhteistyöstä päätetään EU:ssa neuvoston määräenemmistöllä yksimielisyyden sijaan. Siviilioikeudessa siirryttiin määräenemmistöpäätöksiin jo Amsterdamin sopimuksella. Euroopan parlamentti osallistuu tasavertaisesti päätöksentekoon.