Ympäristö
EU:n ympäristöpolitiikka pyrkii ehkäisemään ympäristön pilaantumista ja tähtää ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen, luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä kiertotalouteen siirtymiseen. EU-tason tavoitteita edistetään lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten avulla.
Green Deal eli EU:n vihreän kehityksen ohjelma näyttää suuntaa
EU julkaisi 2019 vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal), jonka tavoitteena on vähentää päästöjä, investoida huippututkimukseen ja innovaatioihin sekä säilyttää Euroopan luonnonympäristö. Green Dealin tavoitteiden toteuttamiseksi EU:ssa on annettu viime vuosina useita ilmastoon, ympäristöön ja luontoon liittyviä säädöksiä, jotka koskevat esimerkiksi päästökauppaa, uusiutuvien energialähteiden käyttöä, rakennusten energiatehokkuutta, haitallisia päästöjä/ilmansaasteita, kierrätystä tai elinympäristöjen ennallistamista.
Kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa 2050
EU:n ilmastopolitiikka pyrkii hillitsemään ilmaston lämpenemistä ja samalla sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. EU:n ilmastopolitiikalla ohjataan sekä EU-alueen yhteisiä että jäsenmaiden politiikkatoimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.
EU:n tavoitteena on olla maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Ilmastoneutraaliudella tarkoitetaan, että kasvihuonekaasupäästöt ja niitä sitovat nielut ovat yhtä suuret. Tavoite on laillisesti sitova: se sisältyy eurooppalaiseen ilmastolakiin, joka astui voimaan kesällä 2021. Laissa on määritelty myös EU:n tavoite vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.
EU:n luontopolitiikkaa tähtää luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen 2030 mennessä
Luontoa tuhotaan tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan sekä EU:n alueella että maailmanlaajuisesti. Muun muassa ilmaston lämpeneminen, saasteet, vieraslajit sekä intensiivinen maatalous ja kaupunkien leviäminen heikentävät elinympäristöjen tilaa.
EU:n luonnon monimuotoisuus- eli biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet 17 avaintavoitteeseen, jotta tavoite saavutetaan.
Muun muassa suojelupinta-alaa on määrä lisätä ja rappeutuneet ekosysteemit on määrä ennallistaa kaikkialla EU:ssa vuoteen 2030 mennessä. Jälkimmäisen tavoitteen toimeenpanoa tukee EU:n ennallistamisasetus.
Kiertotaloudesta haetaan ratkaisuja ja kestävää kasvua
Kiertotalous tarjoaa keinoja ratkoa yhtä aikaa ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen aiheuttamaa ekologista kestävyyskriisiä sekä edistää vihreää siirtymää. Kiertotaloudessa tuotteet, materiaalit ja resurssit sekä niiden arvo säilytetään taloudessa mahdollisimman pitkään ja jätteen syntyminen minimoidaan.
Puolet kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja yli 90 prosenttia luontokadosta ja vesistressistä on seurausta luonnonvarojen hyödyntämisestä ja jalostamisesta. Biomassan, fossiilisten polttoaineiden, metallien ja mineraalien kaltaisten materiaalien maailmanlaajuisen kulutuksen odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 40 vuoden aikana, kun taas vuotuisen jätteen määrän ennustetaan kasvavan 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Siirtyminen lineaarisesta ”ota–käytä–heitä pois” -toimintamallista kiertotalouteen perustuvaan kasvumalliin on välttämätöntä resurssien kulutuksen pitämiseksi planeettamme rajoissa.
EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelman (2020) tavoitteena on laajentaa kiertotalous edelläkävijöistä valtavirran toimijoihin, mikä auttaisi ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä ja talouskasvun irrottamista luonnonvarojen käytöstä. Kiertotalous lisää myös EU:n alueen huoltovarmuutta ja strategista autonomiaa tilanteessa, jossa jäsenmaat ovat riippuvaisia rajallisista raaka-aineista. Toimintasuunnitelmaan kuuluu useita aloitteita ja lainsäädäntöehdotuksia muun muassa kestävämmästä kulutuksesta ja tuotannosta.
Kansainväliset ympäristösopimukset keskeisiä työkaluja
Globaalit ympäristöongelmat eivät noudata valtioiden rajoja, joten niiden ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia, sitoumuksia ja yhteistyötä. Monenvälisessä yhteistyössä, kuten kansainvälisissä ympäristösopimusneuvotteluissa, Suomi edistää tavoitteitaan ja tarvittavia toimia EU:n kautta. Keskeisimpiä kansainvälisiä ympäristösopimuksia ovat muun muassa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus ja Pariisin ilmastosopimus, biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus sekä kemikaaleja, ilmansuojelua ja jätteitä koskevat yleissopimukset. Kansainvälisten sopimusten tavoitteet pannaan Suomessa toimeen pääsääntöisesti EU-lainsäädännöllä.
Ympäristöneuvostolla rooli lainsäädännössä ja kansainvälisissä neuvotteluissa
Ympäristöneuvostossa kokoontuvat EU:n ympäristö- ja ilmastoasioista vastaavat ministerit. Poliittisena päättäjänä neuvosto hyväksyy yhdessä Euroopan parlamentin kanssa EU-tason lainsäädäntöä.
Kansainvälisellä tasolla EU ja sen jäsenmaat pyrkivät varmistamaan, että kansainvälisissä ympäristö- ja ilmastosopimuksissa noudatetaan EU:n ympäristönormeja. Neuvosto valmistelee EU:n kannat kansainvälisiä sopimuksia koskeviin neuvotteluihin, kuten YK:n ilmasto- ja luontokokouksiin.