Suomen EU-puheenjohtajakausi 2019

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä Suomi otti kolmannen kerran ohjat Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana. Puheenjohtajuus jatkuu vuoden loppuun saakka. Puheenjohtajakauteen mahtuu monta merkittävää asiaa, joista tärkeimpiä on EU-instituutioiden johtajien valinta. Puheenjohtajuus näkyy Suomessa niin epävirallisten ministerikokousten kuin kansalaistapahtumien kautta.

Mikä on Euroopan unionin neuvosto?

Euroopan unionin neuvosto (neuvosto, ministerineuvosto) on Euroopan unionin toimielin, joka päättää lainsäädännöstä parlamentin kanssa. Neuvosto edustaa jäsenmaita, joista kokouksiin osallistuvat hallituksien ministerit tai valtiosihteerit.

Neuvosto kokoontuu kymmenessä eri kokoonpanossa käsiteltävästä aiheesta riippuen. Esimerkiksi tutkimusasioita käsitellään kilpailukykyneuvostossa, jolloin kokoukseen osallistuvat aihepiiristä vastaavat ministerit tai valtiosihteerit.

Neuvoston alla toimii myös useita päätöksiä valmistelevia komiteoita ja työryhmiä.

Kiertävä puheenjohtajuus

Neuvoston puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenmaiden kesken puolen vuoden välein. Puheenjohtajamaalla on kaksi päätehtävää:

1. Neuvoston työn suunnittelu ja johtaminen
   Puheenjohtajamaa valmistelee ja johtaa neuvoston sekä sen komiteoiden ja työryhmien kokouksia. Esimerkiksi Suomen puheenjohtajuuskauden neuvoston kokouksia johtavat Suomen hallituksen ministerit. Ulkoasiainneuvoston kokouksia johtaa kuitenkin EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja.
2. Neuvoston edustaminen suhteessa muihin EU:n toimielimiin
   Puheenjohtajamaa edustaa neuvostoa erityisesti komission ja Euroopan parlamentin suuntaan. Puheenjohtajamaalla on tärkeä rooli, kun neuvosto ja parlamentti yrittävät komission tukemana päästä yhteisymmärrykseen lainsäädäntöehdotuksista.

Puheenjohtajuutta hoitavat jäsenmaat tekevät tiivistä yhteistyötä kolmen peräkkäin vuorossa olevan maan ryhmissä eli niin sanotuissa trioissa. Tämänhetkisen puheenjohtajatrion muodostavat Romania, Suomi ja Kroatia.

Trio asettaa pitkän aikavälin tavoitteet ja laatii yhteisen ohjelman, jossa luetellaan asiat ja pääaiheet, joita neuvosto 18 kuukauden aikana käsittelee. Romanian, Suomen ja Kroatian yhdessä laatima trio-ohjelma painottaa muun muassa unionin yhteisiä arvoja, kestävää kasvua sekä ulkoisen toimintakyvyn ja turvallisuuden vahvistamista.

Yhteisen ohjelman pohjalta kukin kolmesta maasta laatii oman yksityiskohtaisemman puolivuotisohjelmansa.

Suomen oma ohjelma

Suomen kansallisessa puolivuotisohjelmassa määritellään asiat, joita Suomi edistää puheenjohtajakaudellaan. Suomen prioriteetteja kaudelle ovat

1. yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen
2. kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni
3. EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana; sekä
4. kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.

Puheenjohtajakauden prioriteetit nójaavat Eurooppa-neuvoston hyväksymään EU:n strategiseen ohjelmaan vuosille 2019-2024.

Mitä puheenjohtajuuskaudella tapahtuu?

Suomen puheenjohtajuuskausi ajoittuu merkittävään Euroopan unionin taitekohtaan. Tärkeitä asioita ovat muun muassa:

• Uuden parlamenttikauden alku
• EU-instituutioiden kuten komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajien valinta
• EU:n monivuotisen rahoituskehyksen eli budjetin 2021-2027 jatkoneuvottelut
• Brexit

Euroopan unionin neuvoston viralliset kokoukset pidetään Brysselissä ja Luxemburgissa. Suomessa järjestetään kuitenkin kuusi epävirallista ministerikokousta:

• Kilpailukykyministerien tapaaminen 4.- 5.7.
• Ympäristöministerien tapaaminen 11.-12.7.
• Oikeus- ja sisäministerien tapaaminen 18.-19.7.
• Ulko- ja puolustusministerien tapaaminen 28.- 30.8.
• Valtiovarainministerien (Ecofin) ja euroryhmän tapaaminen 13.-14.9.
• Maatalousministerien tapaaminen 22.-24.9.

Suomi huomioi kestävän kehityksen periaatteet EU-puheenjohtajakauden kokousjärjestelyissä: esimerkiksi tarjoiluissa suositaan lähiruokaa ja perinteisten lahjojen sijaan kokouksiin osallistujien lentojen päästöt kompensoidaan. Suomi haluaa näin kiinnittää huomiota ilmastovaikutuksiin ja uudistaa toimintatapoja. Kestävyysajattelu näkyy myös puheenjohtajuuden visuaalisessa ilmeessä: Suomen edellisen puheenjohtajakauden ilme on kierrätetty ja uudistettu tätä puheenjohtajuutta varten.

Puheenjohtajakausi näkyy lisäksi erilaisissa kansalaistapahtumissa. Eurooppatiedotus osallistuu niistä seuraaviin:

• Puheenjohtajakauden avajaiset Helsingissä 8.7.
• SuomiAreena Porissa 15.-19.7.
• Turun Eurooppa-foorumi 29.-31.8.

Suomen puheenjohtajakautta voit seurata myös verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

• Viralliset verkkosivut osoitteessa eu2019.fi.
• Instagram: @eu2019fi, @eukulissientakaa
• Twitter: @EU2019FI ja @UM_ET
• Facebook: Ministeriöiden facebook-sivut
• Flickr: EU2019FI ja Eurooppatiedotus