Kategoria: Uutinen
Euroopa unionin viides laajentuminen
Vuonna 2004 tapahtuva laajentuminen on EU:n historian viides ja samalla mittavin. Toukokuun 1. päivänä 2004 unioniin liittyi 10 uutta jäsenmaata: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari ja Viro. Unioni on kasvanut 25 valtion perheeksi, joka jakaa monimuotoisen kulttuurin ja eurooppalaiset arvot. Laajentuneen unionin väkiluku on 450 miljoonaa.
Laajentumisseminaarien sarja alkoi Vaasassa
Pohjanmaan Eurooppa-tiedotus järjesti Vaasassa 15.4 laajentumisseminaarin yhdessä Pohjanmaan Kauppakamarin EIC:n kanssa. Tilaisuus pidettiin Vaasan kaupunginkirjaston Draama-salissa ja paikalle saapui kuutisenkymmentä laajentumisesta kiinnostunutta kansalaista. Puolan suurlähettiläs StebelskiVaasassa järjestetty tilaisuus oli osa seminaarien sarjaa, jotka ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotus järjestää kaikissa maakunnissa huhti- ja toukokuun aikana juhlistaakseen laajentumista ja esitelläkseen uusia jäsenmaita. Seminaarit järjestetään yhteistyössä uusien jäsenmaiden suurlähetystöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa.
Basis for further preparation of report (VN)
The basis for further preparation of the 2004 Government Report to Parliament on Finnish Security and Defence Policy was discussed at the meeting of the President of the Republic and the Security and Defence Policy Ministerial Committee on Thursday, April 15. The process of creating a rapid-response military force for the EU, begun during the Irish Presidency, was also discussed at the meeting. EU rapid-response capability was first mentioned in the documents of the Helsinki Summit in 1999.
Yhtiöiden rajat ylittäviä sulautumisia aiotaan helpottaa EU:ssa (OM)
Valtioneuvosto lähetti tänään eduskunnalle tiedoksi EU:n komission direktiiviehdotuksen, jonka tarkoituksena on helpottaa eri jäsenvaltioissa toimivien yhtiöiden rajat ylittäviä sulautumisia. Direktiivin tarkoituksena on vähentää yhteisössä toimivien yhtiöiden rajat ylittäviin sulautumisiin liittyviä lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia vaikeuksia.
Göran Persson: Pas de soutien pour M. Lipponen
Hufvudstadsbladet publie une interview avec le Premier ministre suédois, M. Persson, qui ne promet pas son soutien pour la candidature de M. Lipponen comme successeur de M. Prodi. Il verrait bien un fonctionnaire à la tête de la Commission, plutôt qu’un ancien Premier ministre, comme MM. Prodi et Santer. Pour lui, il ne s’agit pas uniquement d’une question de personnalités, mais plutôt d’une clarté institutionnelle : le Conseil des ministres est un organe pour les Premiers ministres et la Commission doit être composé d’excellents fonctionnaires, selon lui.
L’euro fort inquiète
"L’euro est beaucoup trop fort face au dollar ", ce genre de commentaire est devenu des plus courants dans la bouche des chefs d’entreprises européens. Devenue bien replète, la monnaie commune est aussi une source de tracas pour les patrons en Finlande, constate M. Eljas Repo, Rédacteur en chef du journal Arvopaperi (Titres et Valeurs) Ces préoccupations sont fondées, car l’euro fort pénalise les entreprises exportatrices qui voient leurs résultats entamés et leur compétitivité mise à mal. Les cours de change, il est vrai, n’expliquent pas la réussite ou l’échec des entreprises dans la concurrence internationale.
Quelle identité choisir dans l’Europe?
La Finlande est de plusieurs façons un pays européen différent. C'est pourquoi elle peut ajouter quelque chose d'original à la polyphonie des cultures européennes. L'Europe profonde ne coïncide pas avec l'Europe économique. La Finlande n'est pas devenue européenne en s'adhérant à l'Union européenne en 1994. Elle l'est depuis 1155, dès le moment de la première croisade en Finlande.
Ulkoministeriö myönsi avustuksia kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen ja eurovaaleihin
Ulkoasiainministeriö on myöntänyt valtionavustuksia kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen sekä EU-parlamenttivaalitiedotukseen. Valtionavustuksia haki kaikkiaan 81 järjestöä, joista 47:lle myönnettiin avustus. Käytettävissä olleet summat jaettiin täysimääräisinä Tukea myönnettiin tänä vuonna muun muassa sivistysjärjestöille, nais- ja nuorisoliikkeille sekä venäjän-, somalin- ja vironkielisen EU:ta käsittelevän aineiston tuottamiseen. Lisäksi ensimmäistä kertaa tukea sai myös muutama kyläyhdistys. Avustusta saivat myös pienpuolueet, jotka asettavat ehdokkaita parlamenttivaaleissa, mutta joilla ei ole kansanedustajapaikkoja.
EU:n ulkoministerit valmistelevat Eurooppa-neuvostoa ja Asem-ulkoministerikokousta
EU:n yleisten asiain ja ulkosuhteiden neuvosto kokoontuu Brysselissä maanantaina 22. maaliskuuta. Kokouksen pääaiheita ovat maaliskuun Eurooppa-neuvoston sekä Asem-ulkoministerikokouksen valmistelu. Suomea neuvostossa edustavat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja ministeri Paula Lehtomäki. Neuvosto hyväksyy Eurooppa-neuvoston asialistan, joka muodostaa pohjan Eurooppa-neuvostossa hyväksyttäville päätelmille. Eurooppa-neuvosto keskittyy työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamista koskeviin toimiin ja niin sanotun Lissabonin strategian toimeenpanon seurantaan. Puheenjohtaja laatii Eurooppa-neuvostolle myös raportin hallitustenvälisen konferenssin (HVK) neuvottelujen uudelleen käynnistämisen edellytyksistä ja aikataulusta. Lisäksi pohditaan unionin toimia terrorismin vastustamiseksi 19. maaliskuuta kokoontuvan ylimääräisen oikeus- ja sisäasiainneuvoston toimenpide-ehdotusten pohjalta. Keskustelua käydään myös ajankohtaisista ulkosuhdeaiheista.
Eurooppa-neuvosto Brysselissä 25. ja 26.3. (VN)
Valtioneuvosto päätti torstaina 18. maaliskuuta Suomen edustautumisesta Eurooppa-neuvostossa Brysselissä 25. ja 26. maaliskuuta. Suomea edustaa pääministeri Matti Vanhanen ulkoministeri Erkki Tuomiojan avustamana. Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki osallistuu kokoukseen sen käsitellessä talous- ja rahaliittoa koskevia kysymyksiä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistuu Eurooppa-neuvostoon sen käsitellessä hänen toimivaltaansa kuuluvia asioita.