Kategoria: Uutinen
Onko energiapolitiikasta tullut liian keskeinen tekijä EU:n Venäjä-suhteissa?
Uudenmaan Eurooppa-tiedotus järjesti 15. marraskuuta keskustelutilaisuuden aiheesta "Määrääkö energiapolitiikka EU:n ja Venäjän suhteista?". Tilaisuudessa esiintyivät kansanedustaja Heidi Hautala ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Hiski Haukkala. Tilaisuuden päätteeksi kansanedustaja Heidi Hautala ja tutkija Hiski Haukkala vastasivat yleisön kysymyksiin. Kuva: Eurooppa-tiedotusAjankohtaista aihetta oli saapunut kuuntelemaan viitisenkymmentä ihmistä; eduskunnan lisärakennuksen esitystilasta löytyi vain muutama tyhjä tuoli. Haukkala kertoikin, että viimeaikaiset kansainväliseen energiapolitiikkaan liittyvät kiistakysymykset ovat lisänneet Venäjästä kiinnostuneiden tutkijoiden suosiota. Mitä EU:n ja Venäjän välisistä energiakysymyksistä kiinnostuneelle yleisölle sitten kerrottiin?
Eduskunta hyväksyi Euroopan perustuslakisopimuksen
Eduskunta hyväksyi itsenäisyyspäivän aattona Euroopan perustuslakisopimuksen ja sen voimaansaattamislain, kuten jo viisitoista muuta EU:n jäsenvaltiota on tehnyt. Kuva: ulkoasiainministeriöEduskunnan päätöksen jälkeen presidentillä on kolme kuukautta aikaa jatkaa ratifiointiprosessia. Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Saksa, Slovakia, Slovenia, Unkari, Viro ja nyt myös Suomen eduskunta osoittavat tukensa ajatukselle Euroopan perustuslakisopimuksesta riippumatta siitä, astuuko sopimus koskaan voimaan. Sopimuksen ovat ratifioineet myös vuoden 2007 alusta unioniin liittyvät Romania ja Bulgaria.
EU kamppailee kasvihuonekaasujen vähentämisen puolesta
Ilmastonmuutos tulee olemaan suurin yhteiskuntien toimintaedellytyksiä muuttava tekijä. EU pyrkii aktiivisesti soveltamaan ja kehittämään olemassa olevia välineitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. EU:n toimenpiteiden taustalla ovat Kioton pöytäkirjan velvoitteet ja huoli ilmastonmuutoksen aiheuttamista kustannuksista. Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam puhui 15.11. YK:n ilmastokokouksessa Nairobissa EU:n puheenjohtajamaan ministerin roolissa. Puheessaan hän mm. korosti, että vaihtoehtoja kunnianhimoisille päästövähennystavoitteille ei ole. Kuva: ulkoasianministeriöIlmastotutkijoiden mukaan kasvihuonekaasujen kasvu ilmakehässä vaikuttaa koko ilmastojärjestelmän toimintaan. Ilmaston muuttuessa lämmön ja kosteuden kierrot muuttuvat globaalisti, ja säätilan vaihtelun tyypit muuttuvat paikallisesti. Ilmastonmuutos mm. muuttaa maataloustuotannon ehtoja, vähentää juomavesivarojen määrää ja asettaa infrastruktuurille uusia vaatimuksia.
Eurooppa-tiedotuksen asiakaspalvelupisteiden sähköpostiosoitteet muuttuvat
Ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen asiakaspalvelut maakunnissa liittyvät 1.12. ministeriön sähköpostijärjestelmään. Aluetiedottajien sähköpostiosoitteet muuttuvat samassa yhteydessä. He palvelevat asiakkaita 1. joulukuuta alkaen sähköpostiosoitteista: etunimi.sukunimi@formin.fi Kuva: Eurooppa-tiedotusLisätietoja: Eurooppa-tiedotuksen aluetiedottajat maakunnissa, valtakunnallinen puhelinnumero 010 3456 700.
Schengen-alue laajennee runsaan vuoden päästä
Tiistaina 5.12. päätettiin Schengen-alueen laajentumisaikataulusta Brysselissä EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvoston kokouksessa sisäministeri Kari Rajamäen johdolla. Jos uudet Schengen-maat täyttävät kaikki laajentumisen ehdot, sisärajatarkastukset poistuisivat vanhojen ja uusien maiden väliltä maa- ja merirajoilla runsaan vuoden päästä 31.12.2007 ja lentoasemilla viimeistään 29.3.2008 alkaen. Kuva: Euroopan komissioLaajeneminen poistaisi rajatarkastukset mm. kaikilta Saksan maarajoilta, koska sen jälkeen Saksa olisi Schengen-alueen sisällä.
Mitä iloa EU:sta on minulle? -kirjoituskilpailun voittajat valittu
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki luovutti palkinnot Suomen lukiolaisille alkusyksystä järjestetyn Mitä iloa EU:sta on minulle? -kirjoituskilpailun voittajille tiistaina 28. marraskuuta ulkoministeriössä järjestetyssä tilaisuudessa. Kirjoituskilpailun voittajat Lotta Punkanen, Teresa Komu ja Antto Saarenmaa yhteiskuvassa. Kuva: Eurooppa-tiedotusKilpailuun osallistui satoja lukiolaisia, joista asiantuntijaraati valitsi kolme voittajaa. He ovat Teresa Komu Pyhäjärven lukiosta, Lotta Punkanen Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta ja Antto Saarenmaa Kuninkaanhaan lukiosta Porista.
Euromed kiinnosti Tampereella
Pirkanmaan Eurooppa-tiedotuksen perjantaina 24. marraskuuta järjestämä avoin yleisötilaisuus Euromed-kokouksen teemoista houkutteli paikalle runsaasti tiedotusvälineiden edustajia ja aiheesta kiinnostuneita kansalaisia. Keskustelua herättivät erityisesti Lähi-itä, kulttuurien välinen vuoropuhelu, kansalaisyhteiskunnan kehittyminen arabimaissa sekä unionin alueelle saapuvat laittomat siirtolaiset. Osastopäällikkö Aapo Pölhö; taustalla toimittaja Liisa Liimatainen. Kuva: Eurooppa-tiedotusSuomen puheenjohtajuus tuo toimivia ratkaisuja ja lisää rahaa lähialueyhteistyöhön
EU:n ja Välimeren ulkoministerit kokoontuvat Tampereella
Euromed eli EU:n ja Välimeren alueen kumppanuusmaiden ulkoministerikokous (Conference of European Union and Mediterranean Foreign Ministers) tuo Tampere-taloon 27.–28. marraskuuta lähes 40 maan edustajat. Komission puheenjohtaja Barroso edellisessä Euromed-kokouksessa Barcelonassa marraskuussa 2005. Kuva: Euroopan komissioKyseessä on niin kutsutun Barcelonan prosessin tärkein sääntömääräinen tapaaminen, johon 25 EU-maan ja vuonna 2007 liittyvien Romanian ja Bulgarian ulkoministereiden lisäksi saapuvat Kroatian, Makedonian ja kymmenen Välimeren eteläpuolella sijaitsevan rantamaan (Marokko, Algeria, Tunisia, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Syyria, Turkki ja palestiinalaishallinto) edustajat. Libya ja Mauritania ovat mukana tarkkailijoina. Kokouksen puheenjohtajana toimii ulkoministeri Erkki Tuomioja.
Euroopan parlamentti sinetöi palvelumarkkinoiden avautumisen
Yksi Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä saatiin päätökseen keskiviikkona 15. marraskuuta, kun Euroopan parlamentti hyväksyi palveluiden avautumista koskevan lakiesityksen Strasbourgissa. Direktiivin myötä suuri osa kaupallisista palveluista vapautuu rajat ylittävään avoimeen kilpailuun vuoteen 2010 mennessä. Euroopan parlamentti päätti palveludirektiivistä täysistunnossaan Strasbourgissa. Kuva: Euroopan parlamenttiDirektiiviä on valmisteltu yhteispäätösmenettelyssä. Nyt tehtyä päätöstä edelsi EU:n kilpailukykyministereiden toukokuussa 2006 hyväksymä yhteinen kanta, jonka parlamentti hyväksyi vain vähäisin teknisin muutoksin. Palvelutarjonnan esteitä karsiva laki kattaa muun muassa rakennusalan, vähittäiskaupan, matkailun, ravitsemusliikkeet, metsäalan sekä ympäristöpalvelut. Lähes kolme vuotta kestäneessä käsittelyssä lakiesityksestä muotoutui kompromissi, jonka ulkopuolelle jäävät muun muassa terveys- ja sosiaalipalvelut, rahapelit, kuljetukset, satamat, taksit, ambulanssit, verotus, vuokratyöfirmat sekä turvapalvelut.
Europarlamentaarikko Stubb puhui laajentumisesta ja ”integraatiokyvystä” Tampereella
Pirkanmaan Eurooppa-tiedotus järjesti 10. marraskuuta meppikahvit, joiden vieraana oli europarlamentaarikko Alexander Stubb. Lähes sata EU:n laajentumisesta kiinnostunutta kansalaista kuunteli suomalaisvaikuttajan mietteitä. Alexander Stubb (vasemmalla) kohtasi Pirkanmaan Eurooppa-tiedotuksen meppikahveilla 10. marraskuuta lähes 100 EU:n laajentumisesta kiinnostunutta kansalaista. Kuva: Eurooppa-tiedotusKuluvalla viikolla Euroopan parlamentissa on äänestetty Stubbin mietinnöstä, joka hyväksytään lopullisesti joulukuun täysistunnossa. Mietinnössä käsitellään unionin valmiutta integroida uusia jäsenvaltioita ja lanseerataan sana ”integraatiokyky” (engl. integration capacity). Termillä halutaan korostaa laajentumiseen liittyvien ongelmien käytännöllistä luonnetta. Nizzan sopimuksen mukaan komission kokoonpanoa on supistettava ennen kuin 28. jäsenmaa voi liittyä unioniin, joten juridisesta näkökulmasta uudet laajentumiset eivät ole mahdollisia ilman institutionaalisia muutoksia. Stubbin mukaan laajentumisen vaatimien muutosten tekeminen EU-instituutioihin on kuitenkin ehto unionille, ei hakijamaille.