Kategoria: EU-instituutiot, 2024
Nykymuotoinen Eurooppatiedotus sulautetaan valtioneuvoston kansliaan
Eurooppatiedotus-toiminnot sulautetaan jatkossa osaksi muuta valtioneuvoston kanslian EU- ja kansainvälisten asioiden viestintää vuodenvaihteessa 2024–2025. Aktiivinen viestintä EU-asioista valtionhallinnossa jatkuu.
Kuukauden kysymys: Millaisia pelisääntöjä EU asettaa tekoälyn käytölle?
Tekoälyn hyödyntämiseen liittyy monia mahdollisuuksia mutta myös riskejä. EU:n uusi tekoälysäädös astui voimaan 1. elokuuta 2024. Kysyimme kognitiotieteen dosentti Anna-Mari Wallenbergiltä Helsingin yliopistosta, mitä pelisääntöjä EU asettaa tekoälyn käytölle.
Back to School – tutustu Eurooppatiedotuksen päivitettyihin materiaaleihin
Eurooppatiedotuksen suosituimpia EU-aiheisia materiaaleja on päivitetty. Uudistetut versiot ovat saatavilla EU-perusteoksesta, EU lyhyesti -esitteestä, Euroopan kartasta sekä suosituista kirjanmerkeistä. Myös verkossa pelattavia EU-pelejä on päivitetty. Lisäksi Eurooppatiedotuksen Youtubesta löytyy EU-lain synnystä kertova uusi video, joka sopii hyvin esimerkiksi opetuskäyttöön.
Töissä EU:ssa – vinkit täydelliseen harjoitteluhakemukseen
Kevät ja kesä ovat EU:n harjoitteluhakujen kulta-aikaa. Avoinna ovat muun muassa Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston harjoitteluhaut. Hakumenettely kannattaa ensin tutkia tarkkaan. Verkosta löytyy paljon tietoa, miten välttää yleisimmät sudenkuopat ja päästä mukaan loppukahinoihin yhdessä muiden virheettömän hakemuksen jättäneiden kanssa. Onnea ei kisassa tarvita, kyky noudattaa hakuohjeita on ainoa todellinen salainen ase.
Hallitus nimesi Henna Virkkusen Suomen komissaariehdokkaaksi
Valtioneuvosto nimesi torstaina 4. heinäkuuta filosofian lisensiaatti Henna Virkkusen Suomen jäsenehdokkaaksi Euroopan komissioon toimikaudeksi 1.11.2024–31.10.2029.
Eurooppa-neuvosto sopi nimityspaketista ja EU:n lähivuosien tavoitteista
Eurooppa-neuvosto on päättänyt EU:n korkean tason nimityksistä kokouksessaan 27. kesäkuuta Brysselissä. Saksalaisen Ursula von der Leyenin esitetään jatkavan komission puheenjohtajana. Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaksi edustajaksi nousee Viron pääministeri Kaja Kallas. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi valittiin Portugalin entinen pääministeri Antonio Costa.
Unkarin EU-puheenjohtajakaudella korostuvat EU:n kilpailukyky, puolustuspolitiikka ja laajentuminen
Unkari aloittaa toisen EU-puheenjohtajuuskautensa 1. heinäkuuta 2024, kun puheenjohtajuus siirtyy Belgialta Unkarille. Unkari painottaa kaudellaan erityisesti unionin kilpailukykyä, puolustuspolitiikan vahvistamista sekä Länsi-Balkanin asemaa EU:n laajentumisessa. Unkarin puheenjohtajuuskausi kestää joulukuun loppuun saakka.
Komission edustajat tutustuivat suomalaiseen biotalouteen
Kesäkuun puolivälissä Suomessa vieraili seitsemän Euroopan komissiossa työskentelevää virkamiestä. Heille näytettiin erityisesti metsään perustuvaa biotaloutta, mutta myös maatilalla käytiin. Oli hienoa nähdä, että kohteet kiinnostivat siinä määrin, että paikasta toiseen piti lähteä, vaikka kysymyksiä ja keskustelua olisi voinut jatkaa. Biotalous on yksi Suomen pääprioriteeteista seuraavan komission ohjelmaan vaikuttamisessa.
Vastavalittu Euroopan parlamentti valmistautuu uuteen kauteen
EU-kansalaiset ovat valinneet 720 edustajaa Euroopan parlamenttiin viisivuotiskaudelle 2024–29. Millaisen perinnön väistyvä parlamentti jättää, ja mikä muuttuu alkavalla kaudella – vai muuttuuko sittenkään mikään kovin olennaisesti? Entä miten parlamentti valmistautuu EU:n käynnistyvään viisivuotiskauteen?
Mitä tapahtuu EU-vaalien jälkeen?
EU-vaalit on käyty, ja nyt alkavat uuden parlamentin järjestäytyminen sekä EU-komission puheenjohtajan ja muiden huippuvirkojen nimitykset. Heinäkuussa 2024 alkaa uusi istuntokausi, ja mepit jatkavat työtä niiden lakiesitysten parissa, joita ei saatu valmiiksi edellisellä kaudella. Kun uusi komissio on muodostettu, se alkaa esittää uutta lainsäädäntöä.
Töissä EU:ssa – yhteistyötä EU- ja brittiparlamenttien välillä
Sanna Kangasharju työskentelee Euroopan parlamentin toimistolla Lontoossa yhdyshenkilönä, jonka tehtävänä on rakentaa ja pitää yllä yhteyksiä EU-parlamentin ja brittiparlamentin välillä. Töissä EU:ssa -sarjassamme hän kertoo työurastaan ja antaa vinkkinsä EU-urasta kiinnostuneille.
Italian ex-pääministerit Letta ja Draghi EU:n kilpailukykypolitiikan peräsimessä
Sisämarkkinoiden kehittäminen ja EU:n kilpailukyky ovat keskeisiä teemoja kesäkuussa järjestettävien eurovaalien alla. Keskustelua vauhdittavat kahden Italian entisen pääministerin Enrico Lettan ja Mario Draghin korkean tason selvitykset. Huhtikuussa julkaistiin Eurooppa-neuvoston tilaama Lettan selvitys Euroopan sisämarkkinoiden tulevaisuudesta ja kesällä odotetaan Euroopan komission tilaamaa Draghin selvitystä, joka pureutuu laajemmin EU:n kilpailukykyyn. Keskustelu on ollut odotettua ja tärkeää. Strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen on myös yksi Suomen EU-vaikuttamisprioriteeteista.
Kuukauden kysymys: Millaisia vaikutuksia brexitillä on ollut nuorille?
Kun britit äänestivät vuonna 2016 maansa EU-erosta, nuorten äänestysaktiivisuus jäi vanhempia ikäluokkia matalammaksi. Myös vuoden 2019 EU-vaaleissa Suomessa 20–24-vuotiaista äänesti vain 23,3 prosenttia. Seuraavien EU-vaalien lähestyessä kysyimme, miten nuorten äänestäminen vaikutti kansanäänestyksen tulokseen Britanniassa, ja millaisia vaikutuksia brexitillä on ollut brittinuorten elämään. Kysymykseemme vastasi Art O’Mahony Britannian Eurooppaliikkeestä.
Uusi EU-lain synnystä kertova video sekä päivitettyjä EU-materiaaleja saatavilla
Eurooppatiedotuksen suosituimpia julkaisuja on päivitetty. Uudistetut versiot ovat saatavilla EU-perusteoksesta, EU lyhyesti -esitteestä, Euroopan kartasta sekä suosituista kirjanmerkeistä. Lisäksi Eurooppatiedotuksen Youtubesta löytyy EU-lain synnystä kertova uusi video, joka sopii hyvin esimerkiksi opetuskäyttöön.
EU vahvistaa kilpailukykyään ja tehostaa sisämarkkinoita
Euroopan unioni kehittää pitkän aikavälin kilpailukykyä ja sitoutuu uudistamaan sisämarkkinoitaan. EU:n valtionjohtajat sopivat myös, että EU:n päämarkkinoita sujuvoitetaan. Tavoitteista päätettiin perjantaina 18.4. ylimääräisessä Eurooppa-neuvostossa Brysselissä. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Petteri Orpo.
Eurooppa-päivän tapahtumissa asiaa EU-vaaleista, kulttuuriohjelmaa sekä aktiviteetteja koko perheelle
Eurooppa-päivää vietetään perinteisesti 9. toukokuuta, Schumanin julistuksen vuosipäivänä. Tänä vuonna Eurooppa-päivää juhlitaan EU-vaalivuoden kunniaksi kahdessa tapahtumassa: lauantaina 4.5. Helsingin Narinkkatorilla ja tiistaina 7.5. keskustakirjasto Oodissa.
Ministeri Adlercreutz vierailee yliopistoissa keskustelemassa EU:ssa työskentelyn monista mahdollisuuksista
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz vierailee kevään aikana useassa suomalaisessa yliopistossa kertomassa ja keskustelemassa mahdollisuuksista työskennellä EU:n palveluksessa. Yliopistokiertueen tarkoitus on lisätä opiskelijoiden kiinnostusta hakeutua EU-tehtäviin ja tarjota EU-uriin liittyvää perustietoa.
Töissä EU:ssa – lainsäädäntöä ja budjettivalmisteluja
Minna Ollikainen työskentelee tällä hetkellä Euroopan parlamentissa budjettisektorin valiokunnista vastaavan johtajan neuvonantajana. Töissä EU:ssa -sarjassamme hän kertoo työurastaan ja antaa vinkkinsä EU-urasta kiinnostuneille.
Suomen aloitteet etenivät Eurooppa-neuvostossa
Brysselissä torstaina 21. maaliskuuta kokoontuneet EU-maiden johtajat osoittivat vahvaa tukea Ukrainalle ja edistivät Euroopan puolustusvalmiutta ja -kykyä.
Valtionavustukset kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen vuodelle 2024 myönnetty
Valtioneuvoston kanslia on myöntänyt yhteensä 445 000 euroa valtionavustusta kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen. Tukea saa 19 järjestöä, ja tuettuja hankkeita on 22.
EU-vaalit 2024 – mitä, missä, milloin?
Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit järjestetään kesäkuussa 2024. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 9.6.2024. Vaaleissa valitaan jäsenet Euroopan parlamenttiin seuraavalle viiden vuoden kaudelle 2024–2029. Yhteensä parlamentin jäseniä eli meppejä valitaan 720, joista 15 Suomesta.
Komission suositus päästövähennystavoitteeksi vuodelle 2040 julkaistu – tavoitteena ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä
Euroopan komissio julkaisi 6.2 päästövähennystavoitetta vuodelle 2040 sekä teollista hiilenhallintaa koskevat tiedonannot. Ne painottavat puhtaiden ratkaisujen ja hiilensidonnan tärkeyttä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kuukauden kysymys: Entä jos Suomi olisi vuonna 1994 valinnut toisin?
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Suomessa järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys EU-jäsenyydestä. Tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila komission Helsingin-edustustosta pohtii, miten asiat voisivat olla, jos Suomen valinta olisi ollut toisenlainen.
Töissä EU:ssa – tähtäimessä vihreä siirtymä ja tasa-arvokysymykset
Amaya Einola työskentelee komissiossa kestävän kehityksen ja tasa-arvoteemojen parissa. Euroopan kestävän kehityksen rahaston yksikössä työhön kuuluu läheinen yhteistyö eurooppalaisten kehityspankkien kanssa, ja tavoitteena on rakentaa toimivia yhteistyömalleja julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Kysyimme Einolalta, mikä työssä motivoi, ja mitä vinkkejä hän antaisi EU-urasta kiinnostuneelle.
Töissä EU:ssa – edustuston päällikkönä
Euroopan komissiolla on jokaisessa EU-jäsenmaassa edustusto, joiden tehtävänä on muun muassa käydä EU:sta vuoropuhelua jäsenmaan ministeriöiden ja muiden päättävien tahojen sekä ja intressiryhmien kanssa. Tietoa jaetaan erityisesti komission aloitteista ja roolista sekä yleisemmin EU:n toiminnasta. Maria Blässar työskentelee komission Suomen-edustuston päällikkönä Helsingissä. Kysyimme häneltä, mikä työssä on parasta, ja millaisia vinkkejä hän antaisi EU:n tarjoamista uramahdollisuuksista kiinnostuneelle.
EU vahvisti pitkäaikaisen tuen Ukrainalle – pääministeri Orpo tyytyväinen
Valtioneuvoston viestintäosasto, tiedote 1.2.2024
Eurooppatiedotus mukana Educa-messuilla
Opetus- ja kasvatusalan Educa 2024 -messut pidetään Helsingin Messukeskuksessa 26.–27.1.2024. Eurooppatiedotus vierailee ulkoministeriön osastolla 6n50 ja tarjoaa materiaaleja ajankohtaisista EU-aiheista.
Hallitus linjasi Suomen EU-politiikan avaintavoitteita
EU-ministerivaliokunta linjasi hallitusohjelman mukaisesti Suomen EU-poliittiset avaintavoitteet tuleville vuosille. Niillä vaikutetaaan EU:n strategiseen ohjelmaan, joka määrittelee EU:n tavoitteet vuosille 2024 - 2029. EU-maiden johtajat päättävät ohjelmasta kesäkuun europarlamenttivaalien jälkeen.
Espanja viimeisteli jopa 71 lainsäädäntöesitystä EU-puheenjohtajakaudellaan
Vuodenvaihde merkitsee Espanjan EU-puheenjohtajakauden päättymistä. Espanjalla oli suuri paine edistää ja saattaa loppuun keskeisiä, vielä avoinna olevia lainsäädäntöesityksiä. Näin se tekikin – laskujen mukaan viimeistelty on 71 lainsäädäntöesitystä. Tahtia, jolla maa on edistänyt lainsäädäntötyötä kaikilla sektoreilla, voidaan pitää jopa poikkeuksellisen hengästyttävänä. Erityisesti vihreän siirtymän vauhdittamisessa puheenjohtajamaa onnistui jopa odotuksia paremmin. Ukrainan tukeminen eri keinoin jatkui Espanjan puheenjohtajakaudella.