Kategoria: EU:n tulevaisuus, 2021
Ranska aloittaa EU-puheenjohtajana – tavoitteena vahvempi Eurooppa
EU-puheenjohtajuus siirtyy Slovenialta Ranskalle 1.1.2022. Ranska toimii EU-puheenjohtajana peräti 13. kertaa. Ranskan puheenjohtajuus jatkuu kesäkuun loppuun asti.
Ministerit keskustelevat globaalisti vahvemmasta EU:sta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista Eurooppa olemme me –kiertueella
Ulkoministeri Haavisto ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Skinnari keskustelevat Euroopan tulevaisuudesta omissa yleisötilaisuuksissaan marraskuussa. Ulkoministeri Pekka Haaviston pohtii EU:n globaalia roolia 9. marraskuuta Helsingin Tiedekulmassa. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari keskustelee kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista 16. marraskuuta Lahden pääkirjastolla. Kummassakin tilaisuudessa halutaan kuulla kansalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta.
Valtionavustukset Eurooppa-tiedottamiseen haettavana vuodelle 2022
Valtionavustusten haku Eurooppa-tiedottamiseen on avattu kansalaisjärjestöille. Avustusten tavoitteena on EU-tietouden lisääminen. Haku jatkuu 3. joulukuuta 2021 saakka.
Euroopan unionin suunta: Kriisit kehittävät unionin turvallisuutta
Turvallisuus on ollut osa EU:n perusperiaatteita jo unionin perustamisesta alkaen. Perussopimusten lisäksi myös kriisit ovat keskeisessä roolissa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä.
Euroopan tulevaisuus puhuttaa Helsingin Kirjamessuilla
Helsingin kirjamessut pidetään Helsingin Messukeskuksessa 28.–31. lokakuuta. Eurooppatiedotus tarjoaa osastolla 6g10 tietoa ajankohtaisista EU-kysymyksistä sekä valikoiman maksuttomia julkaisuja. Messuilla julkaistaan uusi teos ”Moninaisuudessaan yhtenäinen? Euroopan unionin suunta”. Lisäksi Eurooppatiedotus järjestää sunnuntaina 31. lokakuuta lavakeskustelun Euroopan tulevaisuudesta koronapandemian jälkeen.
Euroopan unionin suunta: Kansalaisten osallistuminen EU-keskusteluun on tärkeää myös kriisien keskellä
Kriisit ovat toistuvasti koetelleet, mutta myös yhdistäneet Eurooopan unionia. Samalla kansalaiset kantavat huolta päätösvallan karkaamisesta kauemmas tavallisesta äänestäjästä.
Millainen on Eurooppa koronan jälkeen? – katso tallenne keskustelusta
Turun Eurooppa-foorumissa puhuttiin vapaan liikkuvuuden tulevaisuudesta Euroopan unionissa. Keskustelua herättivät muun muassa koronapassit sekä koronaviruspandemian opetukset EU:lle.
Mistä EU-aiheista haluat lisää keskustelua?
Sinun ääntäsi kaivataan! Euroopan tulevaisuuskonferenssi antaa kansalaisille ainutlaatuisen tilaisuuden keskustella Euroopan tavoitteista ja tulevaisuudesta.
Kuukauden kysymys: Mitä vapaa liikkuvuus merkitsee nuorille?
Eurooppalaiset arvostavat suuresti unionin vapaata liikkuvuutta. Erityisen tärkeää vapaa liikkuvuus on nuorille, jotka myös hyödyntävät sitä paljon. Koronapandemia on kuitenkin sulkenut rajoja ja vaikeuttanut liikkumista myös Euroopassa. Kysyimme Euroopan tulevaisuuskonferenssin Suomen kansalaisedustaja Ninni Norralta, miltä näyttää vapaan liikkuvuuden tulevaisuus nuorten silmin.
Miltä näyttää avoimen Euroopan tulevaisuus? Osallistu keskusteluun Turun Eurooppa-foorumissa!
Turun Eurooppa-foorumi kokoaa suomalaisvaikuttajat ja kansalaiset keskustelemaan EU:n tulevaisuudesta sekä Suomen roolista Euroopassa 25.–27. elokuuta 2021. Ulkoministeriön Eurooppatiedotus järjestää perjantaina 27. elokuuta keskustelutilaisuuden, jonka aiheena on vapaan liikkuvuuden tulevaisuus EU:ssa koronapandemian jälkeen. Koko Eurooppa-foorumin ohjelmaa on mahdollista seurata verkossa. Eurooppa-foorumilla on tänä vuonna myös Euroopan tulevaisuuskonferenssin alatapahtuman status ja tehtävä.
Eläköityvä EU-suurlähettiläs Marja Rislakki uskoo yhtenäiseen Eurooppaan
Suomen EU-edustuston päällikkö, suurlähettiläs Marja Rislakki on nähnyt Suomen koko EU-jäsenyyden aitiopaikalta. Kun Suomi neuvotteli ETA-sopimuksesta ja sen jälkeen liittymissopimuksesta, hän oli pääneuvottelija ministeri Salolaisen virkamiessihteeri. Vuonna 2017 tie johti jälleen EU-asioiden pariin Brysseliin, kun EU-edustustoon haettiin uutta päällikköä.
Ministerit matkaan – ”Eurooppa olemme me” -kiertue starttaa syksyllä
Valtioneuvoston viestintäosasto
Kuukauden kysymys: mitä EU:n ilmastotavoitteiden ohjelma ”Fit for 55” tuo mukanaan?
Euroopan komissio julkaisee 14. heinäkuuta laajan ”Fit for 55” -lakialoitepaketin EU:n ilmastotavoitteiden kiristämiseksi. Paketin nimi viittaa 55 %:n päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä, kun vertailukohtana on vuoden 1990 taso. Kysyimme komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päälliköltä Ismo Ulvilalta, mitä toimia ilmastopakettiin sisältyy ja miksi EU:n ilmastotoimet ovat tärkeitä.
EU-puheenjohtajamaa Slovenia edistää EU:n elpymistä ja varautumista kriiseihin
EU-puheenjohtajuus siirtyy Portugalilta Slovenialle 1.7.2021. Slovenia toimii EU-puheenjohtajana toista kertaa. Maan tavoitteena puheenjohtajakaudella on erityisesti edistää EU:n elpymistä ja varautumista erilaisiin kriiseihin sekä varmistaa, että EU:lla on riittävät työkalut kansalaistensa terveyden turvaamiseksi.
Eurooppa-neuvostossa esillä ulkosuhdeasiat, koronavirustilanne sekä muuttoliike
Valtioneuvoston viestintäosasto
Euroopan tulevaisuuskonferenssin ensimmäinen täysistunto kokoontuu Strasbourgissa
Euroopan tulevaisuuskonferenssin ensimmäinen täysistunto järjestetään Strasbourgissa 19. kesäkuuta. Järjestäytymisistunnossa käydään keskustelu konferenssin tarkoituksesta ja sitä koskevista odotuksista sekä aikataulusta.
Kuukauden kysymys: Mitä verkkokäyttäjän olisi hyvä tietää tulevasta ePrivacy-asetuksesta?
Vuonna 2002 annettua ePrivacy-direktiiviä uudistetaan nyt Euroopan komission aloitteesta saman nimisellä asetuksella. Uudistetut säännöt selkeyttäisivät sähköisen viestinnän tietosuojaa digitaalisessa toimintaympäristössämme. Kysyimme televiestinnän erityisasiantuntija Maija Röngältä, mitä valmisteilla oleva ePivacy-asetus pitää sisällään ja mitä se muuttaa?
EU-uralla pääsee vaikuttamaan EU:n tulevaisuuteen – katso tallenne keskustelusta
”Euroopan unionissa arvostetaan oma-aloitteisuutta ja uusia ideoita. Suosittelen tökkimään kuluneita toimintatapoja", totesi panelisti Ville Majamaa Euroopan komissiosta.
Töissä EU:ssa: lobbari Wilhelmiina Koivuniemi
Euroopan unioni työllistää yli 40 000 henkilöä, joista reilu tuhat suomalaista. Wilhelmiina Koivuniemi avustavana asiantuntijana Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimistolla. Kysyimme Koivuniemeltä miten hän päätyi työskentelemään EU:n parissa ja millaisia vinkkejä hän antaisi EU-urasta haaveileville.
Kuukauden kysymys: Mikä on Euroopan tulevaisuuskonferenssi?
Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi (Conference on the Future of Europe) starttaa Eurooppa-päivänä 9.5. Konferenssin tarkoituksena on kuulla kansalaisten näkemyksiä EU:n tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. Kysyimme ulkoministeriön Eurooppa-osaston virkamiessihteeri Leo Svahnbäckiltä mikä Euroopan tulevaisuuskonferenssi oikein on ja miten suomalaiset pääsevät vaikuttamaan siinä.
Töissä EU:ssa: EU-kirjeenvaihtaja Jenni Virtanen
Euroopan unioni työllistää yli 40 000 henkilöä, joista reilu tuhat suomalaista. Vielä useampi tekee työtä, joka liittyy olennaisesti unioniin. Jenni Virtanen työskentelee Helsingin Sanomien EU-kirjeenvaihtajana Brysselissä. Brysselissä työskentelee reilu 1000 EU-toimittajaa, suomalaisia heistä on tällä hetkellä kahdeksan. Kysyimme Virtaselta miten hän päätyi työskentelemään EU:n parissa ja millaisia vinkkejä hän antaisi EU-urasta haaveileville.
EU työskentelee Etiopian kriisin ratkaisemiseksi – ulkoministeri Haavisto viestinviejänä Tigrayssa
Ulkoministeri Pekka Haavisto matkusti huhtikuun alkupuolella EU:n korkea edustaja Josep Borrellin valtuuttamana Addis Abebaan, Etiopiaan. Matka oli ministeri Haaviston toinen. Ulkoministeri keskusteli matkallaan Etiopian tilanteesta, erityisesti Tigrayn kriisistä ja sen alueellisista vaikutuksista. Sotaa on jatkunut marraskuun 2020 alusta ja avun tarve alueella on valtava.
Eurooppa-päivän verkkotapahtumassa puhuttavat EU-uramahdollisuudet ja EU:n tulevaisuus
Eurooppa-päivän juhlinta laajenee tänä vuonna kolmipäiväiseksi verkkotapahtumaksi 7.–9. toukokuuta. Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin 9.5. 1950 antamaa julistusta pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna. Tarkoituksena oli edistää hiili- ja terästuotannon yhdistämisen ja eurooppalaisen yhtenäisyyden avulla rauhaa ja hyvinvointia. EU:n jäsenmaiden johtajat sopivat Milanon huippukokouksessa vuonna 1985, että toukokuun 9. päivää juhlitaan Euroopan päivänä.
Töissä EU:ssa: komissaarin avustaja Suvi Leinonen
EU toimii monilla eri politiikkasektoreilla ja työllistää yli 40 000 henkilöä. Joukossa on reilu tuhat suomalaista. Suvi Leinonen työskentelee komissaari Jutta Urpilaisen kabinetissa ja saa edistää kestävän kehityksen tavoitteita arvojensa mukaisesti. Eurooppatiedotus kysyi Leinoselta miten hän päätyi töihin Euroopan unioniin ja millaisia vinkkejä hän antaisi EU-urasta haaveileville.
Töissä EU:ssa: erityisasiantuntija Mikael Kekkonen
Euroopan unionissa työskentelee yli 40 000 henkilöä, joista reilu tuhat suomalaista. Eläköityminen vähentää suomalaisten määrää ja lisää tarvetta uusille EU-rekrytoinneille. Mikael Kekkonen työskentelee erityisasiantuntijana Suomen EU-edustustossa ja vastaa muun muassa suomalaisten EU-rekrytointien edistämisestä. Eurooppatiedotus kysyi Kekkoselta miten hän päätyi töihin Euroopan unioniin ja millaisia vinkkejä hän antaisi EU-urasta haaveileville.
Kuukauden kysymys: EU:n maatalouspolitiikka uudistuu – mikä muuttuu ja miten käy ilmastotoimien?
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuessa neuvottelupöydälle ovat nousseet aikaisempaa kunnianhimoisemmat ilmasto- ja ympäristötavoitteet. Ilmastotoimien saavuttaminen yhdistettynä maatalouden kilpailukyvyn ja viljelijöiden toimeentulon edistämiseen on poliittisesti vaikea kokonaisuus. Kysyimme maatalouspolitiikan tutkimusprofessori Jyrki Niemeltä, mikä EU:n maatalouspolitiikassa muuttuu ja miten ilmastotavoitteet siinä näkyvät.
Kuukauden kysymys: Mitä hyötyä meille on EU:sta?
Julkisessa keskustelussa on joskus pohdintaa, onko EU pelkkä käyrien kurkkujen tarkastaja vai tuoko unioniin kuuluminen Suomelle muutakin hyötyä. Esiin nostetaan usein myös Suomen ns. ”nettomaksajan” rooli, eli se, että vauraana maana olemme suurimman osan jäsenyydestämme maksaneet enemmän jäsenmaksua kuin saaneet suoraa rahoitusta. Kysyimme Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiselta mitä hyötyä meille on EU:sta ja miksi Suomi haluaa olla kehittämässä unionia.
Valtionavustukset kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen vuodelle 2021 myönnetty
Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 445 000 euroa valtionavustusta kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen. Tukea saaneita järjestöjä oli tällä hakukierroksella 21 ja tuettuja hankkeita 23.
Kuukauden kysymys: EU:n ulkosuhdehallinto täytti 10 vuotta – Mikä on EUH?
Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) aloitti toimintansa tammikuussa 2011. Ulkosuhdehallinnon keskeisenä perustamistavoitteena oli parantaa EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuutta ja tehokkuutta, sekä muodostaa EU:n ulkosuhteiden hoidolle pysyvä rakenne. Kysyimme yksikönpäällikkö Matti Nissiseltä millaiseksi 10 vuotta sitten perustettu ulkosuhdehallinto on olemassaolonsa aikana muodostunut.
Eurooppatiedotus ensimmäistä kertaa Educan verkkotapahtumassa
Eurooppatiedotus on mukana ulkoministeriön omalla virtuaalisella osastolla Educan verkkotapahtumassa 29.–30. tammikuuta. Osasto on käytännössä verkkosivu, jolla esitellään ulkoministeriön tarjoamia oppimateriaaleja. Sivulla on esillä Eurooppatiedotuksen erityisesti kouluja varten tuottamia aineistoja kuten EU-peli 2.0 sekä EU-perusteos.