Kategoria: Suomi EU:ssa, 2022
EU-puheenjohtajamaa Ruotsi painottaa turvallisuutta
Ruotsi aloittaa kolmannen EU-puheenjohtajuuskautensa 1. tammikuuta 2023, kun puheenjohtajuus siirtyy Tšekiltä Ruotsille. Ruotsi painottaa kaudellaan taloudellisen ja sotilaallisen tuen jatkamista Ukrainalle sekä Ukrainan lähentymistä EU:n kanssa. Ruotsin puheenjohtajuuskausi kestää kesäkuun loppuun saakka.
Miten EU laajenee?
Euroopan unionin jäseneksi voi periaatteessa hakea jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä oikeusvaltion periaatteita. Lisäksi on oltava valmis allekirjoittamaan perussopimukset ja omaksumaan EU:n lait kokonaisuudessaan.
EU-tuomioistuin turvaa lakia ja EU:n arvoja
Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) tehtävänä on ollut sen perustamisvuodesta 1952 lähtien varmistaa, että perussopimuksia tulkittaessa ja sovellettaessa noudatetaan lakia. EU:n toimivuus edellyttää, että jäsenvaltioiden tuomioistuimet voivat soveltaa unionin lainsäädäntöä riippumattomina ja puolueettomasti, sanoo EU-tuomioistuimen suomalaistuomari Niilo Jääskinen.
Valtionavustukset Eurooppa-tiedottamiseen haettavana vuodelle 2023
Valtionavustusten haku Eurooppa-tiedottamiseen on avattu kansalaisjärjestöille. Avustusten tavoitteena on EU-tietouden lisääminen. Haku on avoinna 4.11.–2.12.2022.
Kuukauden kysymys: Mitä EU tekee, jotta energiaa riittää?
Kuukauden kysymykseemme vastaa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen.
Eurooppa-neuvosto sopi energiakriisiä hillitsevistä toimista
valtioneuvoston viestintäosasto
Eurooppatiedotus mukana Helsingin Kirjamessuilla
Helsingin kirjamessut pidetään Helsingin Messukeskuksessa 27.–30. lokakuuta. Ulkoministeriön Eurooppatiedotus tarjoaa osastolla 6k1 tietoa ajankohtaisista EU-kysymyksistä sekä valikoiman maksuttomia julkaisuja. Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee osastolla lauantaina 29.10. Lisäksi osastolla voi osallistua Eurooppa-aiheiseen tietovisaan, jonka palkintoina arvotaan lahjakortteja kirjakauppaan.
Eurooppa-tiedottamisen valtionavustukset vuodelle 2023 haettavana marraskuussa
Ulkoministeriö avaa marraskuussa 2022 haettavaksi valtionavustukset kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen vuodelle 2023. Haku on auki 4.11.–2.12.2022. Hakuohjeet ja -lomakkeet julkaistaan haun avautuessa ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen verkkosivuilla. Eurooppatiedotus järjestää kansalaisjärjestöjen edustajille infotilaisuuden hakukierroksesta tiistaina 8.11.2022.
Mobiililaitteiden yleislaturi voimaan vuonna 2024
Tiesitkö, että uudet matkapuhelimet, tabletit ja kamerat voi pian ladata samalla laturilla koko EU:n alueella? Tulevan EU-direktiivin myötä syksyn 2024 jälkeen myytäviä useimpia pieniä ja keskisuuria sähkölaitteita on voitava ladata samalla USB-C-laturilla. Säädös koskee myös esimerkiksi kuulokkeita, pienkaiuttimia, käsikonsoleita ja lukulaitteita. Keväästä 2026 alkaen velvoite koskee myös kannettavia tietokoneita.
EU-jäsenyys maksoi viime vuonna Suomelle 175 euroa asukasta kohden
Tiedote, valtiovarainministeriö 13.10.2022:
Energia, talous ja Ukraina epävirallisen Eurooppa-neuvoston aiheena
Valtioneuvoston viestintäosasto
Miten EU valmistautuu tulevaan talveen ja energian hintoihin?
Komissio antoi syyskuussa energiahintoja koskevan asetusehdotuksen, jonka tavoitteena on alentaa sähkönhintaa ja vähentää korkeiden energiahintojen negatiivisia vaikutuksia. Ehdotuksella halutaan vastata Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan seuranneeseen poikkeukselliseen tilanteeseen energiamarkkinoilla. Suomi kannattaa EU-tason nopeita toimia. EU:n energiaministerit pääsivät 30. syyskuuta poliittiseen yhteisymmärrykseen lainsäädäntöehdotuksesta.
Pakkotyöllä tuotetut tavarat halutaan kieltää EU:n markkinoilla
Euroopan komissio ehdottaa sääntelyä pakkotyön tehokkaaksi torjumiseksi. Komission mukaan ei ole hyväksyttävää, että eurooppalaisiin kauppoihin päätyy tavaraa, joka on teetetty työntekijöitä uhkailemalla tai pakottamalla. Ulkoministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö järjestävät asiasta sidosryhmäkuulemisen 29. syyskuuta.
Kuukauden kysymys: Miten hyödymme EU:n digisääntelystä?
Kuukauden kysymykseemme vastaa tällä kertaa teemajohtaja Kristo Lehtonen Sitrasta:
EU:n ulkoministerit tapaavat epävirallisessa Gymnich-kokouksessa Prahassa
Tiedote 29.8.2022: EU-maiden ulkoministerit tapaavat epävirallisessa Gymnich-kokouksessa 30.–31. elokuuta Prahassa, Tšekissä. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Kokouksen aiheina ovat EU:n ja Afrikan suhteet ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Lisäksi ulkoministerit tapaavat Ukrainan, Moldovan ja Georgian ulkoministerit.
Euroopan muuttunut turvallisuustilanne pääteemana Turun Eurooppa-foorumissa
Turun Eurooppa-foorumi kokoaa jälleen suomalaisvaikuttajia ja kansalaisia keskustelemaan Suomen roolista Euroopassa 24.–26. elokuuta 2022. Tarjolla on monipuolinen kattaus keskusteluja Euroopan muuttuneesta turvallisuustilanteesta sekä Suomen ja EU:n paikasta muuttuvassa maailmanjärjestyksessä. Ulkoministeriöläisiä osallistuu monin tavoin Eurooppa-foorumin tapahtumiin.
Suomi EU:n digivertailun ykkössijalle
Suomi on sijoittunut ensimmäiseksi Euroopan unionin digitalisaatiovertailussa. Euroopan komission vuotuinen digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) kuvaa kunkin EU-maan digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä. Suomi on ollut jo useita vuosia listan kärkisijoilla.
EU-puheenjohtajamaa Tšekki tukee Ukrainaa ja edistää EU:n energiaturvallisuutta
EU-puheenjohtajuus siirtyy Ranskalta Tšekille 1. heinäkuuta 2022. Tšekki on nyt EU-puheenjohtajamaana toista kertaa. Puheenjohtajuus jatkuu vuoden loppuun asti.
Kuukauden kysymys: Miten Ukrainasta voi tulla EU-jäsenmaa?
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaan jokainen Euroopan valtio, joka ”kunnioittaa ja sitoutuu edistämään” vapautta, kansanvaltaa, ihmisoikeuksia, perusvapauksia ja oikeusvaltiota koskevia periaatteita, voi hakea EU:n jäsenyyttä. Ukraina jätti EU-jäsenyyshakemuksensa 28. helmikuuta eli muutama päivä sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi maahan. Miten ja millaisella aikataululla Ukrainasta voi tulla EU-jäsenmaa? Kysyimme asiaa tutkija Saila Heinikoskelta.
REPowerEU eli kohtuuhintaista, varmaa ja kestävää energiaa Euroopalle?
EU-maat maksavat fossiilisista polttoaineista Venäjälle suuria summia – lähes 100 miljardia euroa vuodessa. Nämä rahat auttavat Venäjää jatkamaan sotaansa Ukrainaa vastaan. Euroopan komission REPowerEU-suunnitelman tavoitteena on katkaista mahdollisimman pian riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista Venäjältä sekä vauhdittaa siirtymää puhtaaseen energiaan.
EU-johtajat sopivat kuudennesta Venäjän vastaisesta pakotepaketista
Tiedote, valtioneuvoston viestintäosasto, 31.5.2022
Eurooppa-päivää vietetään 9.5. – Euroopan rauha ja yhtenäisyys aiempaakin tärkeämpiä
Eurooppa-päivää vietetään perinteisesti 9. toukokuuta, Schumanin julistuksen vuosipäivänä. Se on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä. Tänä vuonna Eurooppa-päivän tapahtuma järjestetään Helsingin keskustakirjasto Oodissa ja verkossa. Luvassa on laaja kattaus ajankohtaisia keskusteluita Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta sekä Lux-yleisöpalkinnon finalistielokuvien näytöksiä.
Kuukauden kysymys: Minne EU:n strateginen kompassi osoittaa?
EU:n strategista kompassia voi luonnehtia EU:n puolustusselonteoksi, joka kattaa aikataulultaan seuraavat noin 5-10 vuotta. EU:n puolustus-ja ulkoministerit hyväksyivät EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ohjaavan asiakirjan 21.3.2022. EU-johtajat vahvistivat asiakirjan 25.3.2022 Eurooppa-neuvostossa. Neuvotteluprosessi strategisesta kompassista kesti lähes kaksi vuotta ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 lisäsi sen painoarvoa neuvotteluiden viime hetkillä.
Töissä EU:ssa – kemikaalivirastossa
Euroopan unionilla on noin 40 000 työntekijää, joista on reilu tuhat suomalaista. Yksi heistä työskentelee Euroopan kemikaalivirasto ECHAssa, vielä hetken aikaa. Varapääjohtaja Jukka Malm oli mukana perustamassa Suomeen uutta EU-virastoa. Kysyimme häneltä millaista työskentely EU:n erillisvirastossa sekä kemikaalilainsäädännön parissa on ollut.
Miten EU tukee Ukrainaa?
EU ja sen jäsenmaat ovat jyrkästi tuominneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja kansainvälisen oikeuden rikkomisen. EU on lisännyt tukeaan Ukrainalle ja kiristänyt Venäjän vastaisia pakotteita. EU antaa Ukrainalle taloudellista ja humanitaarista tukea sekä rahoittaa nyt myös ensimmäistä kertaa aseiden ja muiden tarvikkeiden ostoa sekä toimituksia hyökkäyksen kohteena olevaan maahan.
EU:n suhteet Ukrainaan – perustietoa
Ukraina on EU:n itäisen kumppanuuden kumppanimaa, ja sillä on EU:n kanssa vuonna 2017 voimaan tullut assosiaatiosopimus, jonka myötä Ukraina ja EU tiivistivät poliittista ja taloudellista yhteistyötään. EU tuomitsee jyrkästi Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen ja tukee Ukrainaa antamalla muun muassa poliittista, taloudellista ja humanitaarista apua.
Valtionavustukset kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen vuodelle 2022 myönnetty
Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 445 000 euroa valtionavustusta kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen. Tukea saaneita järjestöjä oli tällä hakukierroksella 19 ja tuettuja hankkeita 22.
Ulkoministeriön Eurooppa olemme me -tapahtumissa esille nousivat ilmastonmuutos ja EU:n globaali vastuu
Ulkoministeriön Eurooppatiedotus osallistui järjestäjänä Eurooppa olemme me -kiertueelle syksyllä 2021. Ulkoministeri Pekka Haavisto ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari keskustelivat EU:n ja Euroopan tulevaisuudesta Helsingissä ja Lahdessa osana Euroopan tulevaisuuskonferenssia. EU:n vastuu ilmastonmuutoksen torjunnassa nousi keskeiseksi puheenaiheeksi kummassakin tilaisuudessa. Myös EU:n toimivallan jako puhututti.
Miten Afrikan maat ja EU tekevät yhteistyötä?
Afrikan maat ja Euroopan unioni tekevät yhteistyötä monin eri tavoin, tärkeimpiä yhteistyön muotoja ovat olleet Cotonoun sopimus, yhteinen Afrikka-EU -strategia ja alueelliset strategiat. Vuoropuhelua käydään myös EU:n ja Afrikan välisissä huippukokouksissa, joita järjestetään säännöllisesti. EU:n ja Afrikan unionin (AU) sekä niiden jäsenmaiden johtajat tapaavat seuraavaksi huippukokouksessa Brysselissä 17.–18. helmikuuta.
Eurooppa olemme me –tapahtumasarjassa suomalaisia puhuttivat ilmastonmuutos, EU:n yhteiset arvot, nuoret ja turvallisuus
Tiedote, valtioneuvoston viestintäosasto, 9.2. 2022
Kuukauden kysymys: Miltä näyttää 20-vuotiaan euron tulevaisuus?
Suomi otti eurokäteisen käyttöön vuoden 2002 alussa yhdessä 11 muun EU-maan kanssa. Kysyimme Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehniltä, miltä näyttää euron tulevaisuus.
Euroopan unionin suunta: poliittiset suunnanmuutokset haastavat EU:n tasa-arvopolitiikkaa
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on mainittu Euroopan unionin perussopimuksissa alusta alkaen. Rooman sopimukseen (1957) kirjattiin maininta tasa-arvosta, joka kattoi kapeasti ymmärretyn naisten ja miesten samapalkkaisuuden.
Euroopan unionin suunta: jäsenmaiden yhteisvastuu korostuu turvapaikka-asioissa
Vuoden 2015 pakolaiskriisillä oli suuri vaikutus Euroopan unioniin. Yhteisen turvapaikkapolitiikan tarve ja kansainvälisen yhteistyön tärkeys korostuivat. EU on nykyään selvästi eri tavalla varautunut siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden saapumiseen, mutta erimielisyyksiä EU-maiden vastuunjaosta ja sen periaatteista on yhä.