Kategoria: Valtionavut, 2020
Brexit-niksit 3.0: Opiskelu Britanniassa
Brexitin siirtymäkauden päättymisen jälkeen eli 1. tammikuuta 2021 alkaen vapaa liikkuvuus EU-maiden ja Ison-Britannian välillä päättyy. Tämä tarkoittaa muutoksia EU:n kansalaisten opiskeluun Isossa-Britanniassa.
Portugali aloittaa EU-puheenjohtajuuskautensa keskellä koronakriisiä
EU-puheenjohtajuus siirtyy Saksalta Portugalille 1.1.2021. Portugalille kyseessä on kolmas EU-puheenjohtajuuskausi. Kautta värittävät maailmanlaajuiseksi kriisiksi muodostunut koronavirus ja sen vaatimat toimet EU:n talouden elvyttämiseksi. Vuosien 2020–2021 puheenjohtajuustrioon kuuluvat Portugalin lisäksi Saksa ja Slovenia. Yhteisenä tavoitteenaan maat keskittyvät kehittämään vahvempaa, tasa-arvoisempaa ja kestävämpää Eurooppaa.
Brexit-niksit 3.0: Matkailijan terveydenhuolto Isossa-Britanniassa
Brexitin siirtymäkauden päättymisen jälkeen eli 1. tammikuuta 2021 alkaen vapaa liikkuvuus EU-maiden ja Ison-Britannian välillä päättyy. Tämä tuo muutoksia matkailijan terveydenhuoltoon Isossa-Britanniassa ja muun muassa eurooppalaisen sairaanhoitokortin käyttöön.
Muovikassisopimuksesta EU:n Green Dealiin
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal julkistettiin loppuvuodesta 2019. Toimintaohjelman tehtävänä on ratkoa ilmasto- ja ympäristöongelmia. Se on laaja kokonaisuus, johon kuuluu esimerkiksi energia-asioita, maataloutta ja liikennettä koskevaa lainsäädäntöä. Ohjelma sisältää myös muoveja sekä niiden kierrätystä koskevia toimenpiteitä.
Kohti yhteistä yritysvastuusääntelyä – EU edistää vastuullista yritystoimintaa
Euroopan unioni julkisti loppuvuodesta 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, joka kulkee myös nimellä Green Deal. Ohjelman tehtävänä on ratkoa ilmasto- ja ympäristöongelmia. Se on laaja kokonaisuus, johon kuuluu esimerkiksi energia-asioita, maataloutta ja liikennettä koskevaa lainsäädäntöä. Tavoitteiden toteuttamisessa myös yritysvastuu on tärkeässä osassa. EU-tason yritysvastuusääntelyllä pyritään edistämään vastuullista yritystoimintaa ja minimoimaan sosiaaliset ja ympäristölliset haitat.
Brexit-niksit 3.0: Verkkokauppaostokset Britanniasta
Brexitin siirtymäkauden päättymisen jälkeen eli 1. tammikuuta 2021 alkaen tavaroiden vapaa liikkuvuus EU-maiden ja Ison-Britannian välillä päättyy. Tämä tarkoittaa muutoksia verkko-ostoksien tekemiseen EU-maiden ja Ison-Britannian välillä.
Kuukauden kysymys: EU ja Euroopan ihmisoikeussopimus – missä mennään?
Vastikään 70 vuotta täyttänyt Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) on maanosamme ihmisoikeussuojan kulmakivi. Se turvaa sopimuksessa määrätyt ihmisoikeudet kaikille Euroopan neuvoston 47:ssä jäsenvaltiossa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin valvoo, että osapuolet noudattavat sopimusta käsittelemällä oikeuksien väitettyjä loukkauksia koskevia yksilö- ja valtiovalituksia. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolia, mutta itse Euroopan unioni ei ole, vielä. Kysyimme ihmisoikeusneuvonantaja Pilvi Rämältä, miten EU:n liittyminen ihmisoikeussopimukseen etenee.
EU:n seitsemän vuoden budjetti ja elpymispaketti – missä mennään nyt?
Eurooppa-neuvosto pääsi sopuun heinäkuussa 2020 EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027. Rahoituskehyksen suuruus on 1 074 miljardia, ja se antaa raamit sille, kuinka paljon rahaa EU voi käyttää eri politiikan aloilla tällä aikajaksolla. Koronapandemia on lisännyt tarvetta EU:n taloudellisen elpymisen tukemiseen, ja normaalin rahoituskehyksen lisäksi heinäkuussa Eurooppa-neuvosto sopi myös 750 miljardin euron elpymisvälineestä (Next Generation EU).
Brexit-niksit 3.0: Matkustaminen Isoon-Britanniaan
Brexitin siirtymäkauden päättymisen jälkeen eli 1. tammikuuta 2021 alkaen vapaa liikkuvuus EU-maiden ja Ison-Britannian välillä päättyy. Tämä tarkoittaa muutoksia matkustamiseen EU-maiden ja Ison-Britannian välillä.
Brexit tulee – oletko valmis?
Brexitin eli Iso-Britannian EU-eron siirtymäkausi lähenee loppuaan. Vaikeaksi muodostuneet neuvottelut EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta ovat vielä joiltakin osin kesken, mutta monia muutoksia on kuitenkin tulossa 1.1.2021 alkaen. Eurooppatiedotus aloittaa Brexit-niksit 3.0 -juttusarjan, jossa annetaan käytännön esimerkkejä Britannian EU-eron vaikutuksista kansalaisiin.
EU:n terveysyhteistyö koronan kourissa
Kohta kymmenettä kuukautta jatkuva koronapandemia on ollut monella tapaa testi EU:n toimintakyvylle ja uskottavuudelle. Samalla se on kääntänyt keskustelun EU:n yhteistyöstä terveysalalla uuteen asentoon.
Valtionavustukset Eurooppa-tiedottamiseen haettavana vuodelle 2021
Valtionavustusten haku Eurooppa-tiedottamiseen on avattu kansalaisjärjestöille. Avustusten tavoitteena on EU-tietouden lisääminen. Haku jatkuu 4. joulukuuta 2020 saakka.
Kuukauden kysymys: Mikä muuttuu EU:n turvapaikkapolitiikassa, vai muuttuuko?
Euroopan komissio julkaisi syyskuun 23. päivä ehdotuksensa Euroopan unionin yhteisen turvapaikkajärjestelmän ja muuttoliikepolitiikan uudistamiseksi. Maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksissa ollaan jo pitkään oltu vailla yhteistä ratkaisua. Kysyimme Ulkopoliittisen instituutin Anna-Kaisa Hiltuselta turvapaikkapolitiikan muutoksista.
EU-peli 2.0 opetuksen tueksi
Keväällä ilmestynyt EU-peli saa jatkoa, kun Eurooppatiedotus julkistaa erityisesti opetuskäyttöön suunnitellun verkossa pelattavan EU-peli 2.0:n. Pelin tarkoituksena on tuoda hauskalla ja osallistavalla tavalla esiin perustietoja Euroopan unionin toiminnasta.
Kuukauden kysymys: Mitä EU:n elpymispaketti merkitsee Suomelle ja Euroopalle?
EU-maiden johtajat sopivat heinäkuun lopulla 1824,3 miljardin euron suuruisesta paketista. Paketti käsittää 1074,3 miljardin suuruisen budjetin vuosille 2021-2027 ja 750 miljardin suuruisen koronakriisin vuoksi otetun yhteisvelan. Paketti pitää hyväksyä vielä loppuvuoden aikana EU-maiden parlamenteissa ja sen käsittely alkaa syyskuussa myös eduskunnassa. Kysyimme elpymispaketin merkityksestä tutkija Antti Ronkaiselta.
Eurooppatiedotuksen päällikkö vaihtuu
Elokuun alusta lähtien on ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen tiimiä luotsannut uusi yksikönpäällikkö, lähetystöneuvos Anu Pulkkinen. Eurooppatiedotus siirtyi samalla osaksi UM:n ajankohtaisviestinnän yksikköä viestintäosaston organisaatiouudistuksessa.
Eurooppatiedotus sekoittaa korttipakkaa Turun Eurooppa-foorumissa
Turun Eurooppa-foorumi kokoaa suomalaisvaikuttajat ja kansalaiset keskustelemaan Suomen roolista Euroopassa ja Suomen 25-vuotisesta EU-jäsenyydestä 27.–28. elokuuta 2020. Ulkoministeriön Eurooppatiedotus järjestää Turussa keskustelutilaisuuden perjantaina 28. elokuuta. Koko Eurooppa-foorumin ohjelmaa on mahdollista seurata verkossa.
Mikä EU:n elpymispaketti?
Brysselissä kokoontunut ylimääräinen Eurooppa-neuvosto pääsi 21. heinäkuuta sopuun EU:n elpymispaketista. Sen tarkoituksena on vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista. EU:n elpymispaketti sisältää monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021-2027 sekä elpymisvälineen (Next Generation EU).
Eurooppatiedotuksen aineistoista potkua EU-opintoihin
Eurooppatiedotus tarjoaa opettajille ja opiskelijoille erilaisia EU-aineistoja opetuksen ja oppimisen tueksi. Kaikki materiaalimme ovat maksuttomia ja vapaasti käytettävissä. Uutena tulokkaana valikoimastamme löytyy nyt myös verkossa pelattava EU-peli.
Kemikaaliturvallisuus näkyy yritysten arjessa ja tulee kuluttajan iholle
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal, julkistettiin loppuvuodesta 2019. Toimintaohjelman tehtävänä on ratkoa ilmasto- ja ympäristöongelmia. Jotkut kemikaalit ovat iso riski niin ympäristölle kuin ihmisille. Kemikaalien aiheuttamien ympäristö- ja terveysriskien vähentäminen onkin tärkeä osa Green Deal -ohjelman tavoitteita.
Eurooppa-neuvosto pääsi sopuun EU:n elpymispaketista
Valtioneuvoston viestintäosasto 21.7.2020 8.29
Kuukauden kysymys: Onko brexit lämpimän kesän jäätynyt konflikti?
Neuvottelut Euroopan unionin ja Britannian tulevasta kauppasuhteesta ovat edenneet hitaasti. Poikkeuksellisen lämpimästä kesäkuusta huolimatta tilanne muistuttaa jäätynyttä konfliktia, jossa osapuolten välillä on nähty hyvin vähän konkreettisia edistysaskelia. Ulkopuolisen silmin tilanne vaikuttaa jonkinlaiselta limbolta, jossa käsitteitä kuten kova brexit, sopimukseton ero ja no-deal näytetään pyörittävän hamaan loppuun saakka. Kysyimme brexitin tulevaisuudesta tutkija Timo Miettiseltä.
Saksan EU-puheenjohtajuutta värittää koronakriisi
EU-puheenjohtajuus siirtyy Kroatialta Saksalle 1.7.2020, ja samalla aloittaa uusi puheenjohtajakolmikko. Saksalle kyseessä on jo 12. EU-puheenjohtajuuskausi. Kauteen vaikuttaa maailmanlaajuiseksi kriisiksi muodostunut koronavirus ja sen vaatimat toimet EU:n talouden elvyttämiseksi. Vuosien 2020–2021 puheenjohtajuustrioon kuuluvat Saksan lisäksi Portugali ja Slovenia. Yhteisenä tavoitteenaan maat keskittyvät kehittämään vahvempaa, tasa-arvoisempaa ja kestävämpää Eurooppaa.
Eurooppa-neuvosto edisti sopua EU:n elpymiskokonaisuudesta
Valtioneuvoston viestintäosasto 19.6.2020
EU etätöissä: Coreper 1 -lähettiläs Minna Kivimäki
Koronakriisi on tuonut mukanaan muutoksia, ja merkinnyt monelle etätyöarkeen siirtymistä. Kriisi on muuttanut myös EU:n työtapoja ja vauhdittanut loikkaa kohti digitaalisuutta. Minna Kivimäki työskentelee Coreper 1 -lähettiläänä ja edustaa Suomea suurlähettiläiden kokoonpanossa. Kivimäen työhön kuuluvat teemat kuten energia-, ympäristö- ja liikenneasiat. Eurooppatiedotus kysyi Kivimäeltä tämän työstä Coreper 1 -lähettiläänä poikkeusoloissa.
Tekstiilien kiertotalous tärkeä osa Green Deal -ohjelmaa
Euroopan unioni julkisti loppuvuodesta 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, joka kulkee nimellä Green Deal. Toimintaohjelman tehtävänä on ratkoa ilmasto- ja ympäristöongelmia. Ohjelma on kokonaisuutena laaja, ja käsittää esimerkiksi energia-asioita, maataloutta, liikennettä sekä teollisuutta. Kiertotalous onkin yksi Green Dealin kulmakivistä. Tekstiili- ja muotiteollisuuden ympäristökuormitus on suuri, minkä vuoksi sen kehittäminen kohti kiertotaloutta on tärkeä askel Euroopan ilmastotoimissa. Suomen tekstiiliteollisuus on jo hyvässä vauhdissa kiertotalouden kehittämisessä.
Kolumni: EU:n ihmisoikeusjohtajuutta tarvitaan erityisesti kriisiaikana
Globaali koronaviruspandemia vaikuttaa tavalla tai toisella lähes jokaisen ihmisen arkeen tällä hetkellä. Terveyteen kohdistuvat uhat, liikkumisrajoitukset, koulujen sulkemiset, toimeentulon menetykset, iäkkäiden tapaamiskiellot ja monet muut päivittäisen elämän kysymykset aiheuttavat huolta kaikkialla maailmassa. Tämä on täysin ymmärrettävää, onhan kysymys meille jokaiselle kuuluvista perus- ja ihmisoikeuksista, joista on säädetty niin kansainvälisissä sopimuksissa, EU:n perussopimuksissa kuin kansallisissa perustuslaeissa.
EU etätöissä: Euroopan komission kielenkääntäjä Tero Laurokari
Koronakriisi on muuttanut myös EU:n työtapoja ja merkinnyt etätyöarkeen siirtymistä monelle Euroopan unionissa työskentelevälle. Tero Laurokari työskentelee kielenkääntäjänä Euroopan komissiossa Brysselissä. Laurokarin työnkuva taipuu poikkeusajan etätyöoloihin, sillä käytössä on laajoja sähköisiä työvälineitä. Laurokari kertoi Eurooppatiedotukselle työstään komission kielenkääntäjänä muuttuneessa arjessa.
Kuukauden kysymys: Miten käy Schengenin?
Schengen-alueen vapaa liikkuvuus on ollut koetuksella koronakriisin aikana. Kaikki Schengen-maat ovat käytännössä sulkeneet ulkorajansa muulta kuin välttämättömältä liikenteeltä ja suurin osa maista rajoittaa liikkuvuutta myös sisärajoilla. Kysyimme Schengenin tulevaisuudesta tutkija Saila Heinikoskelta.
EU:n tutkimus- ja innovaatioyhteistyö taklaa koronakriisiä monelta suunnalta
Koko maailman yhteinen toivelista joulupukille on tänä vuonna jo kirjoitettu. Sen kärjessä on tepsivä rokote koronavirukselle. Paljon kysyntää on myös lääkkeille, uusille hoitomenetelmille, digiratkaisuille ja mobiilisovelluksille – ja koronatiedolle sen kaikissa muodoissaan.
EU-konsuliyhteistyö matkailijoiden apuna koronakriisissä
Uuden koronaviruksen aiheuttama pandemia on tuonut ennennäkemättömiä haasteita Euroopalle ja koko maailmalle, monella eri saralla. Yksi tärkeä eurooppalaisen yhteistyön osa-alue on ollut konsulisuojelu, eli Euroopan ulkopuolella olevien EU-maiden kansalaisten avustaminen kriisin keskellä. Tilanne on vaatinut EU:lta ja sen jäsenvaltioilta nopeaa ja koordinoitua toimintaa kansalaisten suojelemiseksi – suojelu on tässä tilanteessa useimmin tarkoittanut kotiinpaluun avustamista.
Uusi EU-peli vie matkalle Jusun ja Emman kanssa
Eurooppatiedotus juhlistaa Eurooppa-päivää uudella verkossa pelattavalla EU-pelillä. Pelin tarkoituksena on tuoda hauskalla ja osallistavalla tavalla esiin perustietoja Euroopan unionin toiminnasta. Pelin lopussa pelaaja voi halutessaan osallistua Eurooppatiedotus-Jopon arvontaan.
EU etätöissä: Meppi Alviina Alametsä
Koronakriisi on muuttanut myös EU:n työtapoja ja merkinnyt etätyöarkeen siirtymistä monelle EU-asioiden parissa työskentelevälle. Alviina Alametsä (vihreät/Greens) aloitti Ison-Britannian EU-eron jälkeen Suomen 14. meppinä eli Euroopan parlamentin jäsenenä. Mepin hektinen arki matkusteluineen vaihtui pian alun jälkeen etäkokouksiin ja etä-äänestyksiin. Alametsä kertoi Eurooppatiedotukselle työstään parlamentin muuttuneessa arjessa.
Eurooppa-päivää juhlitaan tänä vuonna verkossa
Eurooppa-päivää vietetään perinteisesti 9. toukokuuta, Schumanin julistuksen vuosipäivänä. Poikkeusoloista johtuen päivää juhlitaan tänä vuonna verkossa. Eurooppatiedotus on yhteistyössä Euroopan parlamentin, Euroopan komission, Eurooppalaisen Suomen ja Eurooppanuorten kanssa koonnut erilaisia etäaktiviteetteja, joiden avulla Eurooppa-päivää voi juhlistaa.
EU:n kriisinhallintamekanismit toiminnassa koronakriisin keskellä
Euroopan unioni toimii monin tavoin maailmanlaajuisen koronakriisin ratkaisemiseksi. Päätöksenteko jatkuu poikkeustilanteessa – koronatilanteeseen mukautetuin keinoin. Lisäksi unionin erilaisia kriisinhallinnan mekanismeja on otettu käyttöön. Erityisasiantuntija Anne Lamminmäki työskentelee näiden asioiden parissa Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä.
Albania ja Pohjois-Makedonia matkalla kohti EU-jäsenyyttä
Euroopan unionin neuvosto päätti maaliskuussa avata EU-jäsenyysneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Samassa yhteydessä sovittiin, että laajentumispolitiikkaa kehitetään tehokkaammaksi. Neuvoston päätöksessä listattiin myös tiettyjä, lähinnä oikeusvaltiokehitykseen liittyviä ehtoja, jotka Albanian tulee täyttää ennen kuin neuvottelut voidaan varsinaisesta aloittaa.
Kuukauden kysymys: Mitä EU tekee koronakriisissä?
Suomi ja kaikki muut Euroopan unionin jäsenmaat ovat tehneet tärkeitä kansallisia päätöksiä koronaan sairastuneiden hoidosta ja taudin leviämisen hidastamisesta. Päätöksiä on tehty myös sen taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten pehmentämiseksi. EU ja sen jäsenmaat pyrkivät lisäksi yhteistyössä vahvistamaan kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja hillitsemään viruksen leviämistä.
Mihin aika riittää Britannian ja EU:n välisissä neuvotteluissa?
Ison-Britannian EU-eron toteuduttua EU ja Britannia käynnistivät tulevaa suhdetta koskevat neuvottelut 2. maaliskuuta. Aikaa neuvotteluille on poikkeuksellisen vähän, kirjoittaa johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.
Eurooppaministerit keskustelivat EU:n laajentumisesta sekä koronavirustilanteesta
Valtioneuvoston viestintäosasto 24.3.2020
Mikä Schengen?
Schengenin säännöstön tarkoituksena on helpottaa henkilöiden vapaata liikkumista Euroopan unionin alueella. Käytännössä se tarkoittaa, että rajatarkastukset yhteisillä rajoilla eli sisärajoilla on poistettu. Matkustajalla pitää kuitenkin pyydettäessä olla esittää voimassa oleva matkustusasiakirja – passi tai uudenmallinen henkilökortti.
Ministeri Tuppurainen: Eurooppa vastaa koronakriisiin yhdessä
Suomi ei ole koronakriisissä yksin. Eurooppa on yhteinen ja kohtalomme ovat yhteen kiedotut. Euroopan unionin tarkoitus on viime päivinä saanut aivan uutta painoarvoa, kun Euroopasta on tullut koronavirusepidemian keskus. Koronavirus on jo nyt koetellut monia Euroopan maita poikkeuksellisella tavalla, ja epidemian laajenemiseen valmistaudutaan.
Afrikan merkitys kasvaa – EU ja Suomi linjaavat Afrikka-politiikkaansa
Kansainvälisen yhteisön kiinnostus Afrikkaan on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla viime vuosina. Afrikka on Euroopan naapuri, joten mantereen kehitys, oli se sitten myönteistä tai kielteistä, heijastuu suoraan Eurooppaan. Kehitys näkyy sekä EU:n ulkosuhteiden että Suomen ulkopolitiikan painopistealueissa.
Mikä EU:n Green Deal?
Euroopan komission käynnistämä vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on laaja ja kunnianhimoinen toimenpidepaketti. Sen avulla EU tähtää siihen, että Eurooppa olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä – ensimmäisenä maanosana. Tavoitteena on vähentää huomattavasti päästöjä, investoida huippututkimukseen ja innovaatioihin sekä säilyttää Euroopan luonnonympäristö.
Brexit-niksit 2.0: Erasmus+ -vaihto Britanniaan
Britannia erosi EU:sta, kun EU:n ja Britannian välinen erosopimus astui voimaan 1.2.2020. Erosopimuksella puretaan hallitusti kaikki Britannian EU-jäsenyyteen perustuva yhteistyö ja määrätään vuoden 2020 loppuun asti kestävästä siirtymäkaudesta, jonka aikana EU:n ja Britannian suhde jatkuu EU:n nykysäännöillä.
Valtionavustukset kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen vuodelle 2020 myönnetty
Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 420 000 euroa valtionavustusta kaikkiaan 20 kansalaisjärjestölle Eurooppa-tiedottamiseen. Yhteensä tuettuja hankkeita on 22.
Brexit-niksit 2.0: matkustaminen Britanniaan
Britannia erosi EU:sta, kun EU:n ja Britannian välinen erosopimus astui voimaan 1.2.2020. Erosopimuksella puretaan hallitusti kaikki Britannian EU-jäsenyyteen perustuva yhteistyö ja määrätään vuoden 2020 loppuun asti kestävästä siirtymäkaudesta, jonka aikana EU:n ja Britannian suhde jatkuu EU:n nykysäännöillä.
Brexit-niksit 2.0: verkkokauppaostokset Britanniasta
Britannia erosi EU:sta, kun EU:n ja Britannian välinen erosopimus tuli voimaan 1.2.2020. Erosopimuksella puretaan hallitusti kaikki Britannian EU-jäsenyyteen perustuva yhteistyö ja määrätään vuoden 2020 loppuun asti kestävästä siirtymäkaudesta, jonka aikana EU:n ja Britannian suhde jatkuu EU:n nykysäännöillä.
Kuukauden kysymys: Liisa Jaakonsaari, miten 25-vuotinen EU-jäsenyys on muuttanut Suomea?
Suomi on ollut 1.1.2020 alkaen EU:n jäsen jo 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi politiikan konkari, entinen europarlamentaarikko ja ministeri Liisa Jaakonsaari vastaa kuukauden kysymykseemme Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksista:
Euroopan kuluttajakeskus – maksutonta apua ja neuvontaa EU-kuluttajille
Mitä tehdä, kun verkosta löytynyt mahtava diili osoittautuukin tilausansaksi? Tai kun lentosi Eurooppaan on tuntikausia myöhässä? -Euroopan kuluttajakeskukset auttavat EU-maiden, Norjan ja Islannin osalta rajat ylittävän kaupan kuluttajakysymyksissä.
Eurooppatiedotus mukana Educa-tapahtumassa tammikuussa
Eurooppatiedotus tuo tänäkin vuonna laajan kattauksen ajankohtaista EU-politiikkaa opetus- ja kasvatusalan tapahtuma Educaan 24.-25. tammikuuta. Luvassa on muun muassa ulkoministeri Pekka Haaviston katsaus Suomen EU-politiikkaan puheenjohtajakauden jälkeen sekä uuden EU-perusteoksen ruotsinkielisen version julkaisu. Lisäksi Eurooppatiedotuksen osastolla on koko tapahtuman ajan mahdollisuus tutustua valikoimaan maksuttomia EU-aiheisia julkaisuja, esimerkiksi viime syksynä julkaistuun uuteen EU-perusteokseen.
Mitä EU:n sosiaalirahaston tuilla ollaan saatu aikaan?
Tämä artikkeli kuuluu kolmiosaiseen EU:n rakennerahastoista kertovaan sarjaan. Tämä kolmas osa kertoo millaisia hankkeita Euroopan sosiaalirahaston avulla on Suomessa toteutettu ja mitä konkreettista niiden avulla on saatu aikaan.