Kategoria: Arktinen, 2019
EU-puheenjohtajuus siirtyy Suomelta Kroatialle
Suomen 1. heinäkuuta alkanut EU-puheenjohtajakausi päättyy vuoden 2019 loppuun. Suomelle kausi oli kolmas. Kroatia aloittaa historiansa ensimmäisen EU-puheenjohtajakautensa 1. tammikuuta 2020.
Neuvottelut Euroopan unionin liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen alkavat – Suomi tasoitti tietä neuvotteluille
Neuvottelut Euroopan unionin liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen alkavat maaliskuussa 2020 Strasbourgissa. Asia eteni Suomen EU-puheenjohtajakaudella tänä syksynä, kun EU:n neuvosto antoi lokakuussa täydentävät neuvotteluohjeet EU:n neuvottelijana toimivalle komissiolle ja vahvisti EU:n valmiuden palata takaisin neuvottelupöytään Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolten kanssa.
Kuukauden kysymys: Jutta Urpilainen, mikä on uuden komission tärkein tehtävä?
Ursula von der Leyenin johtama uusi komissio aloitti viisivuotiskautensa 1. joulukuuta 2019. Suomalainen komissaari Jutta Urpilainen on vastuussa EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista. Kysyimme Urpilaiselta:
EU:n itäinen kumppanuus pähkinänkuoressa
Tänä vuonna juhlitaan EU:n itäisen kumppanuuden kymmenvuotista taivalta. Itäisen kumppanuuden tavoitteena on tukea itäisen Euroopan ja Etelä-Kaukasian kumppanimaiden vakautta, demokratiaa, oikeusvaltiokehitystä ja kaupan vapauttamista. Suomen EU-puheenjohtajakausi tuo Helsinkiin ”Stronger Together – Eastern Partnership Media Conference” -tapahtuman. Tapahtuman tavoitteena on tukea EU:n itäisen kumppanuuden politiikkaa sekä kumppanimaiden uudistuksia, kansalaisyhteiskuntaa ja yhteiskuntien kestokykyä.
Mitä EU:n aluekehitysrahaston tuilla ollaan saatu aikaan?
Tämä artikkeli kuuluu kolmiosaiseen EU:n rakennerahastoista kertovaan sarjaan. Tämä toinen osa kertoo millaisia hankkeita rakennerahastojen avulla on toteutettu ja mitä konkreettista niiden avulla on saatu aikaan.
Paljonko Suomi saa EU:n aluerahoitusta ja minne se kohdistuu?
Tämä artikkeli kuuluu kolmiosaiseen EU:n rakennerahastoista kertovaan sarjaan. Tämä ensimmäinen osa kertoo miten EU-rakennerahastot toimivat ja miten Suomi niistä hyötyy.
Puheenjohtajuuskulisseissa: Suomen johdolla tehokkaampaa avustustyötä kohti
Tässä sarjassa kurkistamme Suomen EU-puheenjohtajakauden kulisseihin ja tutustumme siellä työskenteleviin henkilöihin. Esittelyvuorossa on humanitaarisen avun ja ruoka-avun työryhmä COHAFA, jonka työstä kertoo ulkoministeriön Pilvi Taipale. Hän toimii työryhmän varapuheenjohtajana. Humanitaarisen avun tavoitteena on pelastaa ihmishenkiä, lievittää kärsimystä ja inhimillistä hätää sekä ylläpitää ihmisarvoa luonnonkatastrofien ja ihmissyntyisten kriisien keskellä.
Oletko 18 ja haluat ilmaiseksi reilaamaan? DiscoverEU on mahdollisuutesi!
EU jatkaa DiscoverEU-hanketta, jossa 18-vuotiaat nuoret pääsevät kiertämään ilmaiseksi junalla Eurooppaan. Erikoistapauksissa matkata voi myös esimerkiksi bussilla, laivalla tai lentäen. Tänä vuonna ainakin 20 000 nuorta pääsee matkalle Eurooppaan. Hakuun voi osallistua 1.1.2001–31.12.2001 välillä syntyneet Suomen tai jonkin toisen EU-maan kansalaiset. Matkalipun saaneet voivat matkustaa 1-30 päivän ajan ajanjaksolla 1.4.2020-31.10.2020.
Valtionavut Eurooppa-tiedottamiseen – vuoden 2020 hakukierros on nyt auki
Valtionavustusten haku Eurooppa-tiedottamiseen on avattu kansalaisjärjestöille. Avustusten tavoitteena on EU-tietouden lisääminen. Haku jatkuu 5. joulukuuta 2019 saakka.
Uusi EU-perusteos – luotettava kumppani EU-asioiden viidakossa
Uudistettu Eurooppatiedotuksen EU-perusteos julkaistiin Helsingin Kirjamessuilla 24. lokakuuta. Toimittaja Heli Satulin kirjoittama teos tarjoaa lukijalleen kattavan katsauksen EU:n perusasioihin sekä ajankohtaisiin tapahtumiin: esiin nousevat polttavat puheenaiheet ilmastonmuutoksesta brexitiin. Teos avaa EU:n rakenteiden toimintaa ja kurkistaa myös lukuisin haastatteluin EU-politiikan kulissien taakse, europarlamentaarikkojen ja virkamiesten arkeen sekä esimerkiksi EU:n ilmastopääneuvottelijan työpäivään.
Kuukauden kysymys: EU:n budjetti ja Suomen jäsenmaksut?
EU:n komissio julkaisee vuosittain, yleensä näin syksyisin, raportin unionin talousarvion rahoituksesta. Se kuvaa EU:n ja jäsenvaltioiden välisiä rahavirtoja eli jäsenvaltioiden saamia tuloja unionilta ja maksuja unionille. Viimeisin raportti sisältää tiedot vuodelta 2018.
Suomen nettomaksu EU:lle palasi normaalille tasolle viime vuonna
Valtiovarainministeriö, Tiedote 23.10.2019
Tietokirjallisuus murtaa (EU)-myytit – Eurooppatiedotus Helsingin Kirjamessuilla
Eurooppatiedotus osallistuu Helsingin kirjamessuille 24.–27. lokakuuta laajalla kattauksella faktapohjaista ohjelmaa. Tietokirjallisuutta ja EU-tietoa käsittelevän keskustelutilaisuuden järjestämisen lisäksi messuilla julkaistaan uusi EU-perusteos.
Milloin Balkan saa palkkansa?
Länsi-Balkan on ollut pitkään haasteellinen aihe EU:ssa. 1990-luvulta 2000-luvun alkuun kestäneet Jugoslavian hajoamissodat jättivät syvät arvet alueelle, jotka näkyvät yhä tänäkin päivänä.
Puheenjohtajuuskulisseissa: Kati Temonen hektisessä EU-kuplassa
EU-puheenjohtajakausi on Bryssel-vetoinen, joten EU-edustustomme on siinä johtoroolissa. EU-edustustossa työskenteleekin puheenjohtajakaudella kymmeniä lisävahvistuksia. Yksi heistä on Kati Temonen.
Yhteinen turvapaikkajärjestelmä edellyttää solidaarisuutta
Euroopan unionissa neuvotellaan nyt Välimereltä pelastettujen turvapaikanhakijoiden väliaikaisesta jakamisesta jäsenmaiden kesken. Yhteistä turvapaikkajärjestelmää on kuitenkin rakennettu jo 20 vuotta.
Puheenjohtajuuskulisseissa: COTER-työryhmä – yhteistyötä kansainvälisessä terrorismin vastaisessa työssä
Suomen EU-puheenjohtajakaudella Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana. Neuvoston puheenjohtajuus tarkoittaa myös sitä, että suomalaiset virkamiehet johtavat päätöksiä valmistelevien Euroopan unionin neuvoston työryhmien työtä, kuten esimerkiksi ulkoministeriön vastuualueeseen kuuluvaa COTER-työryhmää.
Brexit tips: advice for UK citizens living in Finland
Finland and the EU are aiming to ratify an agreement in Brexit negotiations that would ensure an orderly withdrawal of the United Kingdom from the European Union. If the negotiated agreement does not enter into force, the withdrawal will be without an agreement. A no-deal Brexit is possible and it is good to prepare for it in advance. This would mean that the EU Treaties and EU legislation will cease to apply to the United Kingdom.
Brexit-niksit: muistilista Suomessa asuville briteille
Suomen ja EU:n tavoitteena brexit-neuvotteluissa on erosopimus, joka varmistaa Iso-Britannian hallitun eron unionista. Mikäli neuvoteltu sopimus ei astu voimaan, päädytään sopimuksettomaan eroon. Sopimukseton brexit on mahdollinen ja siihen on hyvä varautua jo etukäteen. Tämä tarkoittaisi sitä, että EU:n perussopimusten ja EU-lainsäädännön soveltaminen Britanniaan lakkaa välittömästi.
Puheenjohtajuuskulisseissa: keittiöpäällikkö Timo Lepistö
Suomen EU-puheenjohtajakaudella järjestetään Helsingissä kuusi epävirallista ministerikokousta. Niistä on jäljellä vielä kaksi eli syyskuussa pidettävät valtiovarainministerien sekä maatalousministerien kokoukset. Kaikki kokoukset pidetään Finlandia-talossa. Ministerikokousten lisäksi Finlandia-talossa isännöidään lukuisia muita puheenjohtajakauden kokouksia ja seminaareja syksyn aikana.
Brexit-niksit: matkustaminen Britanniaan
Suomen ja EU:n tavoitteena brexit-neuvotteluissa on erosopimus, joka varmistaa Iso-Britannian hallitun eron unionista. Mikäli neuvoteltu sopimus ei astu voimaan, päädytään sopimuksettomaan eroon. Sopimukseton brexit on mahdollinen ja siihen on hyvä varautua jo etukäteen. Tämä tarkoittaisi sitä, että EU:n perussopimusten ja EU-lainsäädännön soveltaminen Britanniaan lakkaa välittömästi.
Brexit-niksit: lemmikkieläinten kanssa matkustaminen
Suomen ja EU:n tavoitteena brexit-neuvotteluissa on erosopimus, joka varmistaa Iso-Britannian hallitun eron unionista. Mikäli neuvoteltu sopimus ei astu voimaan, päädytään sopimuksettomaan eroon. Sopimukseton brexit on mahdollinen ja siihen on hyvä varautua jo etukäteen. Tämä tarkoittaisi sitä, että EU:n perussopimusten ja EU-lainsäädännön soveltaminen Britanniaan lakkaa välittömästi.
Brexit-niksit: vaihto-opiskelu Britanniassa
Suomen ja EU:n tavoitteena brexit-neuvotteluissa on erosopimus, joka varmistaa Iso-Britannian hallitun eron unionista. Mikäli neuvoteltu sopimus ei astu voimaan, päädytään sopimuksettomaan eroon. Sopimukseton brexit on mahdollinen ja siihen on hyvä varautua jo etukäteen. Tämä tarkoittaisi sitä, että EU:n perussopimusten ja EU-lainsäädännön soveltaminen Britanniaan lakkaa välittömästi.
Brexit-niksit: verkkokaupasta tilaaminen
Suomen ja EU:n tavoitteena brexit-neuvotteluissa on erosopimus, joka varmistaa Iso-Britannian hallitun eron unionista. Mikäli neuvoteltu sopimus ei astu voimaan, päädytään sopimuksettomaan eroon. Sopimukseton brexit on mahdollinen ja siihen on hyvä varautua jo etukäteen. Tämä tarkoittaisi sitä, että EU:n perussopimusten ja EU-lainsäädännön soveltaminen Britanniaan lakkaa välittömästi.
Kuukauden kysymys: Mikä ihmeen Gymnich, ulkoministeri Pekka Haavisto?
EU-maiden ulkoministerit pitävät Helsingissä 29. ja 30. elokuuta epävirallisen Gymnich-kokouksen. Kokouksen puheenjohtajana toimii EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini. Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoo Kuukauden kysymyksessämme tapaamisen taustoista, teemoista ja Suomen tavoitteista:
Ulkoministerit keskustelevat Helsingissä Lähi-idästä, hybridiuhista ja arktisesta alueesta
EU-maiden ulkoministerit pitävät Helsingissä 29. ja 30. elokuuta epävirallisen kokouksen (Gymnich). Ulkoministerit keskustelevat muun muassa Lähi-idästä ja arktisesta alueesta sekä hybridiuhista. Lisäksi Länsi-Balkanin kumppaneiden ulkoministereiden kanssa keskustellaan alueellisesta yhteistyöstä.
Eurooppatiedotus mukana Turun Eurooppa-foorumissa – esillä EU ja Afrikka
Ulkoministeriön Eurooppatiedotus osallistuu elokuun lopussa Turussa järjestettävään Eurooppa-foorumiin. Eurooppatiedotus nostaa tapahtumassa esiin Euroopan unionin ja Afrikan väliset suhteet sekä Suomen EU-puheenjohtajakauden.
Puheenjohtajuuskulisseissa: oikeuspäällikkö Kaija Suvanto
Suomen EU-puheenjohtajakaudella Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana. Neuvoston puheenjohtajuus tarkoittaa myös sitä, että suomalaiset virkamiehet johtavat päätöksiä valmistelevien Euroopan unionin neuvoston työryhmien työtä. Tällä kertaa esittelemme kansainvälisen julkisoikeuden työryhmän (Cojur) puheenjohtajan Kaija Suvannon työkenttää. Kansainvälinen julkisoikeus säätelee valtioiden ja muiden kansainvälisen oikeuden toimijoiden välisiä suhteita.
Puheenjohtajuuskulisseissa: Joona Suni – mies, kännykkä ja pikkutakki
Tässä sarjassa kurkistetaan Suomen EU-puheenjohtajakauden kulisseihin ja tutustutaan siellä työskenteleviin henkilöihin. Tällä kertaa esittäytyy Suomen EU-edustuston viestintäassistentti Joona Suni, jonka tehtävänä on nostaa esiin puheenjohtajakauden aikana tehtävää tärkeää työtä.
EU:n huippuvirkojen nimitykset – mitä, missä, milloin?
Toukokuussa järjestyt EU-vaalit aloittivat Euroopan unionin uuden viisivuotiskauden. Vaalien myötä käynnistyi EU-instituutioiden uusien johtajien valinta. Mitä kaikkea EU:n kulisseissa tällä hetkellä tapahtuu? Miten eri EU-toimielimet järjestäytyvät uuden kauden alkaessa?
Mikä ihmeen Coreper?
Kiertävä EU-puheenjohtajamaan rooli on EU:n sisäisen työskentelyn kannalta keskeinen, sillä puheenjohtajamaa johtaa neuvoston työskentelyä kaikilla neuvotteluiden tasoilla työryhmistä ministerikokouksiin. Suurin osa kokouksista järjestetään Brysselissä, mutta epävirallisia ministerikokouksia ja joitakin virkamiestason kokouksia pidetään myös kulloisessakin puheenjohtajamassa. Tällä viikolla Suomessa vierailevat Coreper II -suurlähettiläät. EU-lainsäädäntöä tekevistä elimistä Coreper lienee vähiten tunnettu.
Suomen EU-puheenjohtajakausi puhuttaa Porissa
Kesä-Suomen merkittävintä yhteiskunnallisen keskustelun ulkoilmatapahtumaa vietetään jälleen Porin SuomiAreenassa 15-19.7.2019. Ulkoministeriön Eurooppatiedotus on koko viikon ajan mukana SuomiAreenan Kansalaistorilla yhteistyössä Euroopan komission, Euroopan parlamentin, Eurooppalaisen Suomen ja Eurooppanuorten kanssa.
Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät ja europuolueet
Tämä uutinen on julkaistu ensimmäisen kerran 6.7.2018, ja sitä on päivitetty vuoden 2019 europarlamenttivaalien jälkeen sekä 28.2.2024.
Pelikenttänä EU -tapahtuma avaa Suomen EU-puheenjohtajakauden
EU-puheenjohtajakauden alkamista juhlitaan 8. heinäkuuta kaikille avoimessa kesäjuhlassa Töölönlahden puistossa. Ulkoministeriön Eurooppatiedotus, valtioneuvoston kanslia sekä Euroopan komissio ja parlamentti kutsuvat jokaisen nauttimaan kesäpäivästä rennon EU-aiheisen ohjelman parissa Kansalaistorilla.
Kuukauden kysymys: Mitä Suomi tavoittelee EU-puheenjohtajakaudellaan, pääministeri Antti Rinne?
Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi alkaa 1.7.2019. Kysyimme pääministeri Antti Rinteeltä, mitkä ovat tämän puheenjohtajakauden päätavoitteet.
Suomen EU-puheenjohtajakausi 2019
Heinäkuun ensimmäisenä päivänä Suomi otti kolmannen kerran ohjat Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana. Puheenjohtajuus jatkuu vuoden loppuun saakka. Puheenjohtajakauteen mahtuu monta merkittävää asiaa, joista tärkeimpiä on EU-instituutioiden johtajien valinta. Puheenjohtajuus näkyy Suomessa niin epävirallisten ministerikokousten kuin kansalaistapahtumien kautta.
Mikä on EU:n upouusi ELA-virasto?
Tällä viikolla, 13.6.2019, EU:n jäsenmaat päättivät perustaa Euroopan työviranomaisen, ELA:n. Jäsenmaista koostuva Euroopan unionin neuvosto valitsi ELA:n kotipaikaksi Bratislavan, jonne virasto perustetaan nopealla aikataululla.
Puheenjohtajuuskulisseissa: EU-puheenjohtajakauden viestit viidellä kielellä
Euroopan unioni on kansainvälinen järjestö, jonka perusperiaatteisiin kuuluu monikielisyys. EU:ssa on 24 virallista kieltä.
Mikä ihmeen MFF eli monivuotinen rahoituskehys?
Euroopan unionin monivuotisella rahoituskehyksellä (MFF, multiannual financial framework) tarkoitetaan EU:n pitkän aikavälin budjettia, joka sovitaan seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. Monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021-2027 on tarkoitus sopia Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella, syksyn 2019 aikana. Komissio on ehdottanut rahoituskehyksen suuruudeksi 1 161 miljardia euroa. Mitä monivuotinen rahoituskehys sisältää ja mikä on Suomen rooli rahoituskehyksen neuvotteluissa?
Kuukauden kysymys: Muuttuuko EU vaalien myötä, Tapio Raunio?
EU-vaalit järjestettiin kaikissa jäsenvaltioissa 23.-26.5.2019. Suomessa virallinen äänestyspäivä oli sunnuntaina 26.5.2019. Kuinka vaalit tulevat vaikuttamaan Euroopan unioniin? Kysyimme tätä Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Rauniolta.
Puheenjohtajuuskulisseissa: Anna Yletyinen luo puitteet sujuville korkean tason kokouksille
Tässä sarjassa kurkistamme Suomen EU-puheenjohtajakauden kulisseihin ja tutustumme siellä työskenteleviin henkilöihin. Tällä kertaa esittäytyy EU-puheenjohtajuussihteeristön erityisasiantuntija Anna Yletyinen.
Tiedätkö, mitä ihosi alle päätyy? – tatuointivärit EU:n valvontaan
Yhdellä kymmenestä EU-kansalaisesta on tatuointi ja määrän odotetaan vain kasvavan tulevaisuudessa. Tatuointien yleisyydestä huolimatta EU ei ole säännellyt tatuointivärejä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä komissio on pyytänyt Euroopan kemikaalivirastoa (ECHA) selvittämään tarvetta tatuointien turvallisuuden takaavalle sääntelylle. Helsingissä Vanhan kirkkopuiston kupeessa majaileva ECHA onkin tarttunut toimeen – alustavat esitykset rajoituksista on jo tehty.
Kestävä kehitys näkyy EU-puheenjohtajuuden ilmeessä ja kokouksissa
Suomi ottaa kestävän kehityksen periaatteet johdonmukaisesti huomioon EU-puheenjohtajakauden kokousjärjestelyissä. Suomi haluaa näin kiinnittää huomiota ilmastovaikutuksiin ja uudistaa toimintatapoja. Kestävyysajattelu näkyy myös puheenjohtajuuden visuaalisessa ilmeessä: Suomen edellisen PJ-kauden ilme on kierrätetty ja uudistettu heinäkuussa alkavaa puheenjohtajuutta varten.
EU etsii uusia työntekijöitä – olisitko sinä yksi heistä?
Ilmastonmuutoksen hillitseminen, talouskasvun ja työllisyyden edistäminen, elintarviketurvallisuuden takaaminen ja ihmisoikeuksien suojeleminen ovat muutamia esimerkkejä EU:n vastuualueista. Näiden ja muiden tehtävien hoitamiseksi EU tarjoaa töitä monien eri alojen osaajille. Juristien, ekonomien, viestijöiden ja kielitieteilijöiden lisäksi unioni tarvitsee palvelukseensa esimerkiksi tutkimuksen, ulkosuhteiden ja rakentamisen asiantuntijoita.
Kuukauden kysymys: Miksi nuorten pitäisi äänestää EU-vaaleissa, Lauri Ikola?
EU-vaalien ennakkoäänestys pidetään 15.-21.5. ja varsinainen äänestyspäivä on 26.5. Vaaleista toiseen äänestysaktiivisuus on laahannut Suomessa matalissa luvuissa (2014: 39%) ja erityisesti nuorten aktiivisuus on jäänyt todella alhaiseksi (2014: 10%). Minkä takia nuorten äänen tulisi kuulua EU:n päätöksenteossa entistä paremmin? Kysyimmekin Tampereen Eurooppanuorten puheenjohtaja Lauri Ikolalta, miksi nuorten tulisi äänestää EU-vaaleissa.
EU-johtajat keskustelivat EU:n tulevista painopisteistä Sibiussa
Romaniassa Eurooppa-päivänä 9.5. järjestetty epävirallinen huippukokous katsoi tulevaisuuteen. EU-maiden päämiehet keskustelivat ensimmäistä kertaa unionin painopistealueista seuraavalle viidelle vuodelle. EU-johtajat hyväksyivät myös Sibiun julistuksen, joka korostaa EU:n yhtenäisyyden vahvistamista epävakaassa ja haastavassa maailmassa.
Eurooppa-päivän juhlinta aloittaa EU-vaalien loppukirin
Eurooppa-päivä piristää jälleen eurooppalaisten kaupunkien katukuvaa Schumanin julistuksen vuosipäivänä 9.5. Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin vuonna 1950 antamaa julistusta pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna. Tarkoituksena oli edistää hiili- ja terästuotannon yhdistämisen ja eurooppalaisen yhtenäisyyden avulla rauhaa ja hyvinvointia. EU:n jäsenmaiden johtajat sopivat Milanon huippukokouksessa vuonna 1985, että toukokuun 9. päivää juhlitaan Euroopan päivänä.
Kuukauden kysymys: Mitä Brexitille myönnetty lisäaika merkitsee EU:n toiminnalle, Timo Miettinen?
Iso-Britannia aloitti artikla 50:n mukaisen menettelyn Euroopan unionista eroamiseksi vuonna 2017. Sen oli määrä päättyä eroon viimeistään maaliskuun lopussa 2019. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä Britannian parlamentti ei saanut hyväksyttyä Britannian hallituksen ja EU:n neuvottelemaa erosopimusta. Koska molemmat osapuolet haluavat välttää sopimuksettoman eron eli niin sanotun kovan brexitin, on myönnetty lisäaikaa 31.10. saakka ratkaisun löytämiseksi.
Puheenjohtajuuskulisseissa: Terhi Bundersilla ei ole tylsiä työpäiviä
Tässä sarjassa kurkistamme Suomen EU-puheenjohtajakauden kulisseihin ja tutustumme siellä työskenteleviin henkilöihin. Esittelyvuorossa on Terhi Bunders, joka koordinoi EU-asioita ulkoministeriön Eurooppa-osastolla.
Suomen EU-puheenjohtajakausi 2019: viestintäpäällikkö Anne Sjöholm
Uusi sarjamme esittelee henkilöitä Suomen heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajakauden taustalta. Ensimmäisenä on vuorossa valtioneuvoston kanslian EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, joka on kokenut Suomen aiemmat puheenjohtajakaudet uutistoimittajana. Sjöholm kertoo Suomen puheenjohtajakauden viestinnällisistä periaatteista, joista avoimuus on kaiken lähtökohtana.
Kuukauden kysymys: Miten brexit vaikuttaa EU-vaaleihin ja uuteen parlamenttiin, Jarmo Oikarinen?
EU-vaalit lähestyvät hyvää vauhtia. Suomessa varsinainen vaalipäivä on 26.5. ja ennakkoäänestämään pääsee jo 18.5. EU-vaalien järjestämistä määrittää EU:n vaalilaki, jossa määritellään keskeiset yhteiset periaatteet, joiden mukaisesti toimitaan. Näihin periaatteisiin kuuluvat muun muassa suhteellinen vaalitapa ja se, ettei Euroopan parlamentin jäsen voi olla samaan aikaan myös edustaja kansallisessa parlamentissa. Tällä kertaa vaaleihin valmistautuminen on myös edellyttänyt valmistautumista Ison-Britannian mahdolliseen EU-eroon.
EU-vaalit 2019 – mitä, missä, milloin?
Vuoden 2019 europarlamenttivaalit käytiin toukokuussa 2019. Vaaleissa valitaan jäsenet Euroopan parlamenttiin seuraavalle viiden vuoden kaudelle. Parlamentti on ainut Euroopan unionin toimielin, jonka jäsenet valitaan suoraan vaaleilla. Vaalit toteutetaan kussakin jäsenmaassa sen oman vaalilainsäädännön mukaisesti. Suomessa vaalipäivä on 26.5. ja ennakkoäänestyspäivät ovat kotimaassa 15.-21.5. ja ulkomailla 15.-18.5. Vaalipiirejä on Suomessa yksi, jonka muodostaa koko maa Ahvenanmaa mukaan lukien. Suomen alustavat tulokset löydät vaalit.fi -sivustolta. Koko EU:n tuloksia voit tarkastella vaalitulokset.eu-sivulla.
EUE:n kolumni: Biotalous tarjoaa kestäviä ratkaisuja
Suomalaista biotaloutta esiteltiin tammikuun lopulla näkyvästi Brysselin virkamiehille. Silloin virkamiesryhmä lähti pysyvän edustajan sijaisen Minna Kivimäen johdolla tutustumaan suomalaisiin biotalouden innovaatioihin. Monialainen biotalous uusiutuu tutkimuksen ja innovaatioiden avulla ja voi toimia ratkaisuna ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Valtionavustukset kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen vuodelle 2019 myönnetty
Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 470 000 euroa valtionavustusta kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen. Lisäksi myönnettiin 100 000 euroa europarlamenttivaaleihin liittyvään tiedotustoimintaan.
Suomalaiset aktiivisesti mukana EU-kansalaiskeskustelussa
Viime vuonna eri puolella Suomea järjestettiin totuttuakin enemmän EU-aiheisia keskustelutilaisuuksia. Hiljattain valmistuneesta yhteenvedosta selviää myös, että Suomi osallistui aktiivisesti EU-maiden yhteiseen tempaukseen kansalaiskeskustelun edistämiseksi.
EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus astuu voimaan helmikuussa
Tiedote 31.1.2019
Kuukauden kysymys: Miten EU ratkoo mikromuoviongelmaa, Matti Vainio Euroopan kemikaalivirastosta?
Mikromuovi on nopeasti kasvava ongelma maaperässä ja vesistöissä. Euroopan kemikaalivirasto on juuri valmistellut rajoitusehdotuksen, joka kieltäisi useimmat tuotteisiin tarkoituksellisesti lisättävät mikromuovit, mikäli ne päätyvät ympäristöön. Tämä suojelee luontoa ja kuluttajia koko EU:n laajuisesti.
Eurooppatiedotus mukana Educa-messuilla
Ulkoministeriö osallistuu opetusalan Educa-messuille 25.-26. tammikuuta. Ulkoministeriön osastolla ovat mukana Eurooppatiedotus ja kehitysviestintä. Tarjolla on tietoa, keskusteluja ja julkaisuja sekä EU- että kehityspoliittisista aiheista.
Jusun ja Krebin normipäivä – feat. mummo!
Euroopan unioni vaikuttaa monin tavoin sinunkin arkeesi, mutta moni EU:n helpottama tai mahdollista asia jää helposti huomaamatta. Emmehän luonnollisesti pohdi mikä laki, direktiivi tai päätös varmistaa meille tuotteen palautusoikeuden tai turvaa oikeuksiamme, kun lentomme perutaan. Eurooppatiedotuksen yhteistyössä Tussitaikureiden kanssa toteutetulla videolla Jusu ja Krebi huomaavat päivän aikana monta kertaa, että unionista saattaakin olla jotain hyötyä...
Romania ensi kertaa EU-puheenjohtajamaaksi
Romania toimii EU:n neuvoston puheenjohtajana 1.1.-30.6.2019. Puheenjohtajakausi on Romanialle ensimmäinen. Maa liittyi Euroopan unioniin vuonna 2007.