Kategoria: EUE, 2005
Julkaisut ja internet suosituimpia EU-tiedon lähteitä
Tämän lisäksi EU-tietoa halutaan sanomalehtien ja TV:n kautta. Tiedon toivotaan olevan kansantajuista ja ymmärrettävää kieleltä. Näin ilmeni Eurooppa-tiedotuksen tekemässä mielipidekysyelyssä.Uudenmaan Eurooppa-tiedotus Helsingin kirjamessuilla 27.-30.10.2005Eurooppa-tiedotus kyseli Helsingin kirjamessuilla 27.–30.10. mielipiteitä EU-asioiden kansalaistiedottamisesta sekä EU-perustuslaista. Kyselyyn vastasi 348 Eurooppa-tiedotuksen messuosastoon tutustunutta kävijää.
Eurooppa-neuvosto pääsi sopuun unionin vuosien 2007-2013 rahoituskehyksistä
Brysselissä 15. ja 16. joulukuuta kokoontunut Eurooppa-neuvosto saavutti poliittisen yhteisymmärryksen unionin rahoituskehyksistä vuosille 2007 - 2013. Rahoitussopu myös mahdollisti ehdokasvaltion aseman myöntämisen Makedonialle. Rahoituskehyksistä päästiin sopuun pitkien neuvotteluiden jälkeen. Kuva: Euroopan unionin neuvostoYhteisymmärrykseen pääsyllä vältettiin syvä poliittinen kriisi, joka kokouksen epäonnistumisesta olisi seurannut. Rahoituskehykset ovat Suomen näkemyksen mukaan kokonaisuutena tasapainoiset. Niiden merkitys on erityisen suuri uusien jäsenmaiden lähivuosien talouskehitykselle.
Helsinkiin sijoittuvan EU:n kemikaaliviraston valmistelu etenee
EU:n kilpailukykyneuvosto pääsi 13.12. yhteisymmärrykseen REACH-kemikaaliasetusehdotuksesta. Tämä vauhdittaa myös Helsinkiin perustettavan EU:n kemikaaliviraston valmisteluja. Kilpailukykyneuvosto saavutti 13.12. yhteisymmärryksen REACH-asetuksesta.
Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Pohjois-Savo
Pohjois-Savo pääsi unionin rakennepolitiikkaan kunnolla mukaan vasta Agenda 2000 jälkeen. - Tuloksia on vaikea mitata, mutta vuosien 2000-2003 työpaikkaluvut näyttävät n. 2000 nettolisäystä, toteaa maakunnan vs. maakuntajohtaja Jussi Huttunen. Puijolta avautuu yksi Pohjois-Savon parhaimmista näkymistä.
Aluetunnus .eu haettavissa
Uusi aluetunnus .eu tuli vuosien valmistelun jälkeen jakoon 7.12.2005 alkaen. Tunnusta voidaan käyttää sekä verkkosivujen osoitteissa että sähköpostiosoitteissa. Ensimmäisenä pääsevät rekisteröitymään eurooppalaiset julkiset tahot ja tavaramerkin omistavat yritykset. Neljän kuukauden rajatumman rekisteröinnin jälkeen .eu-tunnukseen päättyvän osoitteen voi varata kuka tahansa EU-maassa asuva henkilö tai EU:ssa sijaitseva yritys nopeusjärjestyksessä. Myös unionin hakijamaissa toimivat yritykset ovat osoitekelpoisia.
Kiinnostus opiskelijavaihtoon lisääntynyt EU-jäsenyyden aikana
Korkeakouluopiskelijoiden kiinnostus lähteä vaihto-opiskeluun ulkomaille on lisääntynyt runsaasti Suomen EU-jäsenyyden aikana. Myös ulkomaalaisten opiskelijoiden kiinnostus viettää vaihto-opiskeluvuosi tai suorittaa koko tutkinto Suomessa on kasvanut. Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston logo Kuva: Euroopan komissioEU:n rahoittama Erasmus-ohjelma on suosituin korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelma
EU ja Maailman Kauppajärjstö WTO:n neuvottelut – kaupasta hyötyä kaikille?
Eri maiden on tingittävä ns. saavutetuista eduistaan, mikäli kaupan vapauttamista halutaan jatkaa, painotti kaupallinen neuvos Kent Wilska ulkoasiainministeriön kauppapoliittiselta osastolta luennoidessaan maanantaina 12. joulukuuta Uudenmaan Eurooppa-tiedotuksen järjestämässä yleistötilaisuudessa. <bMaailmankaupan vapauttaminen edellyttää saavutetuista eduista tinkimistä
Euro-Välimeri -kumppanuudelle uusi viisivuotinen toimintasuunnitelma
Euro-Välimeri yhteistyön eli niin sanotun Barcelonan prosessin kymmenvuotishuippukokous pidettiin Barcelonassa Espanjassa 27.-28 marraskuuta. Komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso Barcelonan kokouksessa Kuva: Euroopan komissioKokouksessa tarkasteltiin kymmenvuotisen toiminnan tuloksia ja sovittiin suuntaviivoista tulevaksi viisivuotiskaudeksi. Yhteistyöprosessissa ovat mukana EU-maiden lisäksi kymmenen Välimeren alueen kumppania eli Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Marokko, Syyria, Turkki, Tunisia ja palestiinalaishallinto.
EU:n sosiaalipolitiikkaa käsitellyt avoin yleisöluento
Kehittämispäällikkö Elina Palola Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta alusti 28. marraskuuta EU:n sosiaalipolitiikasta. Palola keskittyi Uudenmaan Eurooppa-tiedotuksen järjestämällä avoimella yleisöluennolla erityisesti kuluvaan vuoteen, jota voidaan pitää Euroopan unionin muutosten vuotena sosiaalipolitiikan kannalta. Palolan mukaan Suomen liittyessä Euroopan unioniin 90-luvun puolivälissä lähtökohtana oli se, että EU-jäsenyys ei vaikuta millään muotoa Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. Toisin kuitenkin kävi ja nykyään EU vaikuttaa monin tavoin myös jäsenmaiden sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. Palola totesi, että Matti Karin ja Juho Saaren teos Sosiaalinen Eurooppa on hyvä johdatus aiheeseen, mutta samalla hän kehotti kuulijoita tutustumaan myös muiden kirjoittajien tuotantoon aiheesta. Sosiaalipolitiikka kun sivuaa läheisesti päivänpolitiikkaa.
Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Pohjois-Pohjanmaa
”EU-jäsenyydessä vaikeinta on ehkä ollut kasvava byrokratia ja erilaiset tarkastukset ja tarkastusten tarkastukset. Positiivinen yllätys oli, että maakunnasta yhtäkkiä löytyi paljon kehitettävää." Eurooppa-päivän viettoa Oulun Rotuaarilla.
Pohjoiselle ulottuvuudelle uudet suuntaviivat
Pohjoisen ulottuvuuden jatkoa linjattiin Brysselissä 21. marraskuuta pidetyssä ministerikokouksessa. Kokouksessa päätettiin suuntaviivoista, joiden pohjalle Pohjoisen ulottuvuuden -politiikan jatkoa aiotaan rakentaa vuodesta 2007 eteenpäin. Pohjoisen ulottuvuuden -politiikan maantieteellinen kohdentuminen. Kuva: Euroopan komissioPohjoisen ulottuvuuden (PU) tämänhetkinen toimintaohjelma umpeutuu vuoden 2006 lopussa. Nyt päätettyjen suuntaviivojen mukaan PU:lle tullaan luomaan vuoden 2007 alusta vakaa ja pysyvä konsepti aikaisempien kolmivuotisten toimintaohjelmien tilalle. Mukana kokouksessa olivat ulkoministerit EU-maista, Venäjältä, Norjasta ja Islannista sekä edustajat pohjoisilla alueilla toimivista alueellisista organisaatioista, kansainvälisistä rahoituslaitoksista ja EU-instituutioista.
Turkin EU-jäsenyysneuvottelut – tavoitteet, haasteet ja mahdollisuudet?
Uudenmaan Eurooppa-tiedotuksen järjestämässä EU-luentotilaisuudessa pohdittiin Turkin EU-valmiuksia ja jäsenyysneuvottelujen edistymistä. Hagia Sofia Istanbulissa.
Maakunnat kymmenen vuotta EU:ssa: Etelä-Pohjanmaa
Suomen jäsenyys unionissa on aktivoinut ihmisiä oman alueensa kehittämiseen. Hankemaailma on tuonut maakuntaan myös kansainvälisyyttä. Etelä-Pohjanmaalaista maisemaa. Kuvassa Kyrönjoki. Kuva: UM/Hannu Valas.Pohtii Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Timo Vesiluoma. Kehittämisyhdistys on Isojoen, Jurvan, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin alueella toimiva maaseudun kehittämisyhdistys.
Hallitus antoi 25. marraskuuta eduskunnalle selonteon EU:n perustuslakisopimuksesta
Sopimusta tarkastellaan selonteossa yksityiskohtaisesti. Lisäksi pohditaan sitä, miten unionia tulevaisuudessa tulisi kehittää. Selonteossa painotetaan, että Suomen tulee aktiivisesti osallistua unionin toimintaa sekä sen kehittämiseen kaikilla tasoilla ja aloilla. Kuva: Euroopan komissioHallituksen mukaan perustuslakisopimus muodostaisi tasapainoisen ja Suomen hyväksyttävissä olevan kokonaisuuden. Sopimus myös vahvistaisi unionin toiminta- ja päätöksentekokykyä. Selonteossa painotetaan, että unionin toiminta ja sen kehittäminen eivät voi pysähtyä perustuslakisopimuksen kohtaamiin vaikeuksiin. Unionin tulee tehostaa toimintaansa jo nykyistenkin perussopimusten puitteissa.
Maakunnat kymmenen vuotta EU:ssa: Pohjanmaa
Vaasanseudulla koettiin enemmän pelkoja kuin suuria odotuksia EU-jäsenyyden suhteen, muistelee professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopiston aluetieteen laitokselta. Pohjanmaan maakunnan alue jäsenkuntineen.Maakunnan lähtötilanne ennen jäsenyyttä
Suomen EU-puheenjohtajakauden asialista hahmottuu
EU-ministerivaliokunta käsitteli puheenjohtajakauden asialista-arviota 11.11. Suomen tavoitteena on mm. perustuslakisopimuksen tuumaustaukoon liittyvän keskustelun edistäminen, laajentumisen osalta seurataan Bulgarian ja Romanian edistymistä jäsenyysvelvoitteiden täytänöönpanossa. Kuva: Euroopan komissio.Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana 1.7.-31.12.2006. Suomen puheenjohtajakauden työn pohjana on yhdessä edeltävän puheenjohtajamaan Itävallan kanssa vuodelle 2006 laadittava neuvoston vuosiohjelma. Vuosiohjelma on tarkoitus esitellään muille jäsenmaille 12. joulukuuta yleisten ja ulkosuhteiden neuvostossa.
Suomi nimesi uudet edustajat alueiden komiteaan
Alueiden komitea on neuvoa antava poliittinen edustuselin, joka tarjoaa paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin Euroopan unionin keskuspaikoilla. Alueiden komitean täysistunto.
Maakunnat kymmenen vuotta EU:ssa: Pirkanmaa
Pirkanmaan kehitys on ollut vankkaa etenemistä. Etenkin innovatiivinen tutkimuksen ja kehityksen yhteistyö maakunnassa on ollut tehokasta, sanoo Pirkkalan kunnanjohtaja Risto Koivisto. Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitoksella on seurattu jo pitkään Euroopan yhdentymisen vaikutuksia alueellisesti. Kuvassa yliopiston Pinni A-rakennus, kuva: Tampereen yliopisto/Erkki Karén.Koiviston mukaan myös EU:n tavoiteohjelmat ovat onnistuneet Pirkanmaalla melko hyvin. Joissakin ohjelmissa on menestytty paremmin, joissakin huonommin, mutta kokonaisuuteen voi olla tyytyväinen. Tosin maataloudessa on jouduttu tekemään vaikeita ratkaisuja myös Pirkanmaalla, mutta Koiviston mukaan ne olisivat olleet edessä ilman unionin jäsenyyttäkin. Työllisyyskehityksen Koivisto arvio paremmaksi kuin mitä tilanne olisi ollut EU:n ulkopuolella.
EU:n ulkoministerit tukevat Ahtisaaren roolia Kosovossa
EU:n ulkoministerien kokouksessa Brysselissä 7.11. keskusteltiin lisäksi mm. Lähi-Idästä ja rahoituskehyksistä. EU:n ulkoministerit keskustelivat YK:n pääsihteerin erityisavustajaksi nimitettävän presidentti Martti Ahtisaaren kanssa.
Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Kymenlaakso
EU-jäsenyys on merkinnyt taloudellista vakautta niin yksityisille ihmisille kuin yrityksillekin. Vakaus on näkynyt matalana korkotasona, joka on antanut uutta potkua investoinneille, sanoo Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen. Hamina on tunnettu pyöreästä asemakkaavastaan, jonka erityispiirteet näkyvät selvästi tästä ilmakuvasta. Haminasta on matkaa Venäjän rajalle 40 km, Viipuriin 270 ja Helsinkiin 150 km.Suomalaisten äänestäessä vuonna 1994 liittymisestä Euroopan unioniin, sai liittyminen Kymen vaalipiirissä varsin vahvan tuen: yli 65 prosenttia äänestäjistä piirsi rastinsa kyllä-vaihtoehdon puolelle. Kaikkein vahvinta kannatus Kymenlaaksossa oli Haminassa ja Kotkassa, jossa kolme äänestäjää neljästä valitsi kyllä –vaihtoehdon. Syyksi arveltiin ennen muuta sitä, että vientiteollisuudella ja ulkomaankaupalla oli vahva merkitys alueen talouselämälle, eikä riskiä asemien menettämisestä haluttu ottaa.
Euroopan yhdentymisen kronologia 2000-luvulla
Milloin eurosetelit otettiinkaan käyttöön? Miten Suomi ratifioi Nizzan sopimuksen? - uudesta kronologiasta löydät tietoa ja tarkennusta mm. näihin kysymyksiin. Eurooppa-tiedotuksen Helsingin kirjamessuilla 28.10. julkaisema Euroopan yhdentymisen kronologia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1994, tuorein painos 2003. Sen alkupuolella seurattiin Euroopan unionin syntyä ja kehitystä alkaen Winston Churchillin ajatuksesta Euroopan Yhdysvalloista vuonna 1946 ja päätyen Suomen EU-jäseneksi liittymisen kautta Nizzan sopimuksen ratifiointiin.
EU-maat keskustelivat Euroopan tulevaisuudesta Lontoossa
EU-maiden valtion- tai hallitusten päämiehet kokoontuivat 27.10.2005 Lontoossa epäviralliseen tapaamiseen. Kuva Euroopan komissioKeskeisiä aiheita tapaamisessa olivat puheenjohtajamaan esiin nostamat demografia ja ikääntyminen, energiasektori, turvallisuus ml. maahanmuutto, T & K -toimet, korkeakoulutus sekä unionin kansainvälinen rooli.
Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa ; Uusimaa
Päällimmäiseksi Uudellamaalla nousevat erilaiset kulttuuriprojektit, joita sekä Helsingissä että Sammatissa on toteutettu EU-jäsenyyden aikana. Kulttuuritapahtumien kautta myös Euroopan unioni on tullut lähemmäksi kansalaisia. Helsingin Lasipalatsin kunnostus toteutettiin osin EU:n Urban Pilot -erityisohjelmasta saatavalla tuella.EU-jäsenyyskokemuksista kertovat sekä pääkaupungin Helsingin edustajat että Sammatin kunnanjohtaja, Hanna-Maria Grandell.
Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Itä-Uusimaa
Porvoon kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotte on seurannut paalupaikalta Itä-Uudenmaan kehitystä koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Hän arvioi, että kansalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin on muuttunut hiukan kielteisemmäksi tänä aikana. Kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotten työnkuva on muuttunut EU-jäsenyyden myötä.- Luulen, että kielteisempi asenne unionia kohtaan tänä päivänä johtuu suureksi osaksi uutisoinnista, pohtii Slotte. Jostain syystä kielteisiä asioita nostetaan esille, kun taas jäsenyyden hyödyistä ei nimeksikään puhuta. Suomalaisilla on myös tapana kyseenalaistaa päätöksiä ja arvostella päätöksentekijöitä. Tämä ei välttämättä tarkoita, etteikö Suomi kuitenkin olisi arvostelijan mielestä hyvä maa. Samalla tavalla arvostelu voidaan suunnata Brysseliin, tarkoittamatta, että haluttaisiin erota unionista.
Bulgarian ja Romanian jäsenyysvalmiudet
Molemmat maat ovat edenneet valmisteluissa. Niillä on mahdollisuus täyttää EU-jäsenyyden edellytykset 1.1.2007 mennessä. Tämä vaatii kuitenkin panostamista uudistuksiin ja erityisesti uudistusten toimeenpanoon. Kuva Euroopan komissioBulgarian ja Romanian liittymissopimus allekirjoitettiin 25.4.2004. Maiden on tarkoitus liittyä unonin jäseniksi 1.1.2007, jos maat ovat siihen valmiit. Sekä Bulgarian että Romanian jäsenyyttä voidaan lykätä vuodella, mikäli jäsenyysvelvoitteiden toimeenpanossa havaitaan vakavia puutteita.
Eurooppa-tiedotuksen Pohjois-Pohjanmaan aluetiedottajan virka haettavana
Ulkoasiainministeriö hakee
Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Päijät-Häme
EU-hankkeet ovat tuoneet uusia elementtejä maakunnan toimintaan ja samalla maakunta on kansainvälistynyt. Olemme osallistuneet hankkeisiin, joissa on ollut jopa 14 maata mukana kertoo kehittämisjohtaja Marja Koivula Päijät-Hämeen liitosta. Lahden sataman ja Sibeliustalon rakentaminen on ollut yksi näkyvimmistä EU-hankkeista.EU arkipäiväistynyt – maakunta kansainvälistynyt
Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Etelä-Savo
Maakuntajohtaja Hannu Vesan mukaan Suomen EU-jäsenyyden aikana Etelä-Savossa on tapahtunut voimakkaita muutoksia etenkin maataloudessa. Jäsenyyden myötä Suomessa on ryhdytty harjoittamaan uutta ohjelmapohjaista alue- ja rakennepolitiikkaa. Olavinlinna Savonlinnassa.
Sosiaalinen Eurooppa – EU:n sosiaalipolitiikka -kirja
Nyt keskustellaan siitä, onko Euroopan sosiaalista mallia edes olemassa, ja jos on, onko se rasite vai voimavara Euroopalle, kirjoittaa ministeri Tuomioja kirjan alkusanoissa. Mika Launiksen piirros Sosiaalinen Eurooppa -kirjan kannessa.Eurooppa-tiedotus on julkaissut kirjan Sosiaalinen Eurooppa. Se pyrkii kuvaamaan Euroopan unionin sosiaalipolitiikkaa kymmenen viime vuoden aikana. Ministeri Tuomioja toteaa kirjan alkusanoissa globalisaation ja kiristyvän kilpailun nostaneen esille kysymyksen Euroopan sosiaalisesta mallista ja sen kestävyydestä. Keskustelua käydään nyt siitä, onko tällaista mallia edes olemassa, ja jos on, onko se rasite vai voimavara Euroopalle kansainvälisessä kilpailussa.
Suomen EU-puheenjohtajakausi 2006
Suomen EU-puheenjohtajakauden asialistaan tulevat vaikuttamaan käynnissä olevat merkittävät hankkeet, kuten perustuslakisopimuksen tulevaisuus, rahoituskehykset 2007-2013, WTO-neuvottelut ja laajentuminen. Kuva: UM, kuvaaja: Matti TirriKukin EU-jäsenvaltio toimii vuorollaan kuusi kuukautta Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa 1.7.-31.12.2006.
Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Pohjois-Karjala
EU:n pitäisi konkretisoitua ihmisille. Unionista puhutaan päivittäin mediassa ja kirjallisuutta aiheesta on paljon. Kyse ei ole tiedon puutteesta, vaan siitä, että EU:lle saataisiin kasvot - kaikissa EU-maissa, pohtii lehdistöneuvos Pekka Sitari. Lehdistöneuvos Pekka Sitari
Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Satakunta
EU:n parhaimpia saavutuksia on ollut yhtenäisvaluutta euron käyttöönotto. Euro on tuonut konkreettisia hyötyjä niin liikkuville EU-kansalaisille kuin yrityksillekin valuuttakurssien vakautena ja valuuttariskien vähenemisenä. Porin Eteläranta.
Koulutusta EU:n instituutioiden rekrytointikilpailuihin osallistuville suomalaisille
Valtioneuvoston kanslia järjestää yhteistyössä HAUS kehittämiskeskus Oy:n kanssa koulutusta EU:n instituutioiden avoimiin rekrytointikilpailuihin osallistuville. Kuva: Euroopan komissioKoulutuksen tavoitteena on parantaa suomalaishakijoiden mahdollisuuksia menestyä kilpailussa. Hakijoita valmennetaan kilpailun esivalintakokeeseen, kirjalliseen kokeeseen ja suulliseen kokeeseen. Hakijoille pyritään antamaan mahdollisimman realistinen kuva kilpailujen koetilanteesta ja sisällöstä. Koulutusta järjestetään pääsääntöisesti internet-pohjaisesti, joten myös etäopiskelu on mahdollista. Koulutusmateriaali sisältää mm. ajankohtaista EU-tietoa sekä esimerkkikysymyksiä.
Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Lappi
Kun Suomen liittymisestä Euroopan unioniin järjestettiin kansanäänestys vuonna 1994, 57 prosenttia koko maan äänestäjistä kannatti jäsenyyttä. Enemmistö lappilaisista oli kuitenkin jäsenyyttä vastaan. Lapissa pelättiin, että maakunta jää unionin rattaisiin pienen kokonsa ja syrjäisen sijaintinsa vuoksi. Ruska Lapissa
Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Keski-Suomi
Rakennerahasto-ohjelmien kautta alueet siirtyivät Suomessa oma-ehtoiseen aluekehittämistyöhön. Kuva: Jyväsjärvi, Jyväskylän kaupunki, Hanna KorhonenNäin pohtii yksikön päällikkö Pekka Järvinen Jyväskylän ammattikorkeakoulun T&K -yksiköstä EU-jäsenyyden vaikutuksia Keski-Suomeen.
Suomen maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa; Varsinais-Suomi
"Loimaan seudulla, Varsinais-Suomessa, tulevaisuudennäkymät eivät olleet kovin valoisat kymmenen vuotta sitten. Tulevaisuus ei luvannut maataloudelle hyvää." Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Pauli Salminen"Kymmenen EU-jäsenyysvuoden aikana metalliteollisuuden kehittyminen ja uudet elinkeinot, kuten matkailu ovat vieneet seutukuntaa kuitenkin voimakkaasti eteenpäin", toteaa Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Pauli Salminen.
Maakunnat 10 vuotta EU:ssa; ministeri Tuomiojan näkemyksiä
Eurooppa-tiedotus aloittaa verkkosivuillaan haastattelusarjan, jossa tarkastellaan Suomen EU-jäsenyyttä maakuntien näkökulmasta. Johdantona sarjalle ministeri Tuomiojan pohdintoja EU-jäsenyyden merkityksestä.
Eurooppa-tiedotuksen päällikkö vaihtuu elokuussa
Eurooppa-tiedotusta vuoden 2002 keväästä luotsannut Hämäläinen siirtyy uuteen tehtävään Suomen Tallinnan suurlähetystöön elokuun alusta. Eurooppa-tiedotuksen toimipisteen avaaminen Porvoossa 28.5.2003 oli yksi kohokodista näiden kolmen vuoden aikana, Hämäläinen muistelee.Uutena päällikkönä Eurooppa-tiedotuksessa 15.8. lukien aloittaa Roberto Tanzi-Albi. Hän on aiemmin toiminut mm. ulkoministeriön tiedotusyksikön päällikkönä sekä Washingtonin, Pariisin ja viimeksi Tallinnan suurlähetystön kakkosvirkamiehenä.
ASEM lyhyesti
Helsingissä syksyllä 2006 järjestettävä kuudes ASEM-huippukokous vahvistaa Aasian ja Euroopan välistä yhteistyötä ja tiivistää alueiden välistä vuorovaikutusta. Aasian ja Euroopan välinen yhteistyöfoorumi ASEM (Asia Europe Meeting) käynnistettiin vuonna 1996. Osanottajia on tällä hetkellä yhteensä 39 eli kaikki 10 Asean-maata, Kiina, Japani ja Etelä-Korea, EU:n 25 jäsenmaata sekä Euroopan komissio. ASEM-prosessin keskeinen tehtävä on lähentää Euroopan ja Aasian välisiä suhteita. Yhteistyön tarkoituksena on vahvistaa Euroopan ja Aasian välistä dialogia ja vuorovaikutusta sekä vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin.
Myös pienet kirjastot tarjoavat EU-tietoa asiakkaille
EU-tietoa saa halutessaan aika monesta paikasta: tiedotuspisteistä, internetistä, sanomalehdistä jne. Yksi paikka on lisättävä luetteloon: lähes jokainen suomalainen kirjasto on varannut hyllytilaa myös EU-tiedolle. Kirjastonjohtaja Kirsti Pohjonen Nämä ns. kylmät tietopisteet ilmestyivät kirjastoihin suunnilleen samoihin aikoihin, kun Suomen EU-jäsenyydestä alettiin toden teolla puhua. Siitä pitäen hyllyt ovat kirjastoissa pysyneet.
EY-tuomioistuin tukee vuoden 2002 ravintolisädirektiiviä koskien terveystuotteita
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on 12. heinäkuuta tekemällään päätöksellä päätynyt tukemaan vuonna 2002 annettua direktiiviä, joka säätelee terveystuotteisiin sisältyviä ravintolisiä. Päätöksen seurauksena noin 200 ravintolisän myynti kielletään ja vitamiinimäärille asetetaan ylärajat. Monet terveysasiantuntijat ovat sitä mieltä, että vitamiinien ja mineraalien kayttöä olisi kontrolloitava samalla tavoin kuin perinteisten lääkeaineiden. Nyt elokuussa voimaan tulevan ravintolisädirektiivin mukaan ravintolisät voivat sisältää ainoastaan niitä vitamiineja ja mineraaleja, jotka ovat hyväksyttyjen aineiden listalla. Jo markkinoilla olevien tuotteiden valmistajilla on aikaa vuoden 2009 joulukuuhun vaihtaa tuotteessaan oleva kielletty ravintolisä.
Muutoksia uimaveden laatua koskevaan direktiiviin?
Komissio on esittänyt uimavesidirektiiviehdotuksen, jonka tarkoituksena on tarkistaa vuoden 1976 uimavesidirektiiviä ja säätää uimaveden laadun seurannasta ja luokituksesta, laadun hallinnasta ja uimaveden laatua koskevasta tiedottamisesta. Direktiiviehdotuksessa uimavedelle on asetettu kolme laatuluokitusta ; « erinomainen », « hyvä » ja « huono ». Luokitus perustuu mokrobiologisiin analyyseihin, erityisesti suolistoperäisten bakteerien määrään. Komission esitys on ollut neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyssä.
Luxemburgin kansanäänestyksessä EU:n perustuslaista myönteinen tulos
Luxemburgissa järjestettiin 10. heinäkuuta neuvoa-antava kansanäänestys EU:n perustuslakisopimuksesta. Äänestyksen tulos oli myönteinen 56.5 %:n kannattaessa sopimuksen hyväksymistä ja 43.5 %:n vastustaessa sitä. Etukäteen äänestyksestä veikattiin tiukkaa. Kansanäänestyksiin osallistuminen on Luxemburgissa pakollista.
Mikä merkitys on Europassi-asiakirjoilla?
Opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta pyritään helpottamaan uusilla Europassi-asiakirjoilla, joiden tarkoituksena on auttaa heitä osoittamaan osaamistaan kaikkialla Euroopassa. Euroopan yhteisiä tutkinto- ja pätevyysvaatimuksia selkeyttävä Europassi-järjestelmä hyväksyttiin Euroopan parlamentissa 14.12.2004. Järjestelmän tavoitteena on helpottaa tutkintotodistusten kansainvälistä vertailua ja se pyritään saamaan käyttöön Suomessa vuoden 2005 aikana.
EU:n Välimeri-yhteistyöohjelma täyttää kymmenen vuotta
Vuosi 2005 on Euroopan unionin ja sen 10 kumppanuusmaan toimesta julistettu Välimeren vuodeksi. Syksyllä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Barcelonan julistus aloitti yhteistyön edistämisen EU:n ja Välimeren itä- ja etelärannikon valtioiden välillä. Tällä hetkellä yhteistyöohjelmaan kuuluvat 25 EU-jäsenmaata sekä 10 muuta Välimeren maata; Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Marokko, Palestiinan autoniminen alue, Syyria, Tunisia sekä Turkki.
Tietoa uudesta energiatehokkuustodistuksesta
EU:n energiatehokkuusdirektiivi edellyttää, että jäsenmaat ottavat käyttöön rakennusten energiatehokkuutta koskevan todistuksen.
Ison-Britannian EU-puheenjohtajuuskausi alkaa 1. 7.2005
Britannia toimii EU:n ministerineuvoston puheenjohtajamaana puoli vuotta 1. heinäkuuta alkaen. Britannia sekä edellinen puheenjohtajamaa Luxemburg ovat sopineet yhteisestä toimintaohjelmasta, jonka mukaan vuoden 2005 tärkeitä painopisteitä ovat mm. ympäristöpolitiikka, Lissabonin strategia, maatalous- ja kalastuspolitiikka, turvallisuus-, oikeus- sekä turvapaikkapolitiikka ja EU:n laajentuminen.
EU:n perustuslakikriisi – onko sellainen olemassa?
Viime kesäkuussa monien vaiheitten jälkeen EU:lle hyväksytty perustuslakisopimus on ollut viime viikkoina vilkkaan keskustelun kohteena niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Eurooppa-tiedotuksen Näkemyksiä-sarjassa oikeustieteen tohtori ja valtiotieteen maisteri Liisa Nieminen pohtii EU:n perustuslain tilannetta. Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysten kielteisten lopputulosten jälkeen jotkut ovat olleet valmiit luopumaan koko perustuslakihankkeesta.
Eurooppa-neuvosto Brysselissa 16. ja 17. kesäkuuta
Perustuslaillisen sopimuksen ratifiointia lykätään. Unionin rahoituskehyksistä ei ratkaisua. Perustuslaillisen sopimuksen ratifiointiprosessia päätettiin lykätä ensi vuoteen. Ranskan ja Hollannin kansaäänestysten tulokset edellyttävät laajan kansalaiskeskustelun käymistä jäsenmaissa, keskustelujen pohjalta päätetään ratifioinnin jatkosta vuoden 2006 alkupuoliskolla.
Ranskalaiset ja hollantilaiset sanoivat ei EU:n perustuslakisopimukselle
Ranskan kansanäänestyksessä 54,9 % äänesti EU:n perustuslakisopimusta vastaan ja Hollannissa 61,6 %. Ranskassa järjestettiin 29.5. kansanäänestys EU:n perustuslakisopimuksesta. Äänestysprosentti oli lähes 70. 54,9 % äänesti sopimusta vastaan, 45,1 % äänesti sopimuksen puolesta.
Eurooppa-neuvostossa esillä kaksi isoa kysymystä
Brysselissä 16. ja 17. kesäkuuta kokoontuva Eurooppa-neuvosto keskittyy perustuslakisopimukseen ja rahoituskehyksiin. Eurooppa-neuvosto tulee keskittymään kahteen isoon pääteemaan, EU:n perustuslaillisen sopimuksen tilanteeseen ja sen arviointiin sekä rahoituskehyksiin vuosille 2007-2013. Asialistalle ei ole haluttu nostaa laajentumista, joten Turkkia ja Kosovoa ei kokouksessa tulla käsittelemään.
Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelma
Pääministeri Vanhanen antoi 8.6. eduskunnassa ilmoituksen pohjoisesta ulottuvuudesta ja EU-asioista. Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelma päättyy vuoden 2006 lopulla. Uuden poliittisen asiakirjan viimeistely, jonka on määrä astua voimaan vuoden 2007 alussa, jää mahdollisesti Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle syksylle 2006.
Suomen EU-puheenjohtajuuskausi 2006
EU-ministerivaliokunta päätti 10.12. Suomen puheenjohtajuuskauden kokouspaikat. Kukin EU:n jäsenvaltio toimii vuorollaan kuusi kuukautta Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana. Suomen puheenjohtajuuskausi on 1.7. - 31.12.2006. Tämän jälkeen Suomi on seuraavan kerran EU:n puheenjohtaja vuonna 2020.
Eurooppa-tiedotuksen asiakaspalvelupisteet osaksi Europe Direct -verkostoa
Eurooppa-tiedotuksen 20 asiakaspalvelupistettä ovat 1 toukokuuta 2005 liittyneet osaksi Europe Direct -tiedotusverkostoa. Ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotuksen maakunnissa sijaitsevat 20 asiakaspalvelupistettä ovat 1 toukokuuta 2005 liittyneet osaksi EU-komission tukemaa Europe Direct -tiedotusverkostoa. Suomessa Europe Direct -tiedotusverkostoon kuuluu kaikkiaan 23 tiedotuspistettä. Ulkoasiainministeriö allekirjoitti komission kanssa nelivuotiset puitesopimukset tiedotuspisteiden ylläpitämisestä. Puitesopimukset ovat voimassa vuoteen 2008 saakka. Lisäksi vuosittain allekirjoitetaan komission kanssa toiminta-avustussopimukset, joiden perusteella määräytyy vuotuinen määräraha. Vuonna 2005 tämä määräraha on 15 000 euroa Eurooppa-tiedotuksen asiakaspalvelupistettä kohden, yhteensä 300 000 euroa.
Bulgaria ja Romania kohti EU-jäsenyyttä
Bulgarian ja Romanian liittymissopimukset allekirjoitettu ja maat saaneet tarkkailija-aseman unionin toimielimissä. Bulgaria ja Romania jättivät jäsenyyshakemuksensa kesäkuussa 1995. Eurooppa-neuvosto päätti Helsingissä joulukuussa 1999 jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta molempien maiden kanssa.
Keskustelutilaisuuksien sarja perustuslakisopimuksesta keväällä 2005
Eurooppa-tiedotuksen käynnisti helmikuun puolessa välissä keskustelutilaisuuksien sarja EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta. Ulkoministeri Erkki Tuomioja perustuslakitilaisuudessa TurussaTilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 23 eri puolilla Suomea.
Suomi 10 vuotta Euroopan unionissa – Taloudelliset vaikutukset
EU-jäsenyyden edellä maalaillut pahimmat uhkakuvat eivät ole jäsenyyden kymmenen ensimmäisen vuoden aikana toteutuneet, todetaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuskeskuksen raportissa, jonka ovat toimittaneet Jaakko Kiander ja Antti Romppanen. Tutkimuksen mukaan Suomen EU-jäsenyyden taloudellinen menestys on ollut kaikilla mittareilla hyvä. Osasyynä tähän nähdään EU-jäsenyyden alla ollut vaikea lama. Talouden, etenkin viennin kasvu on ollut nopeaa, inflaatio hidasta, korkotaso alentunut ja julkisen talouden tasapaino hyvä. Työllisyyden ja työttömyyden suhteen Suomi on päässyt EU-15-maiden keskiarvon tuntumaan. Suomen maksut EU:lle ovat kohonneet talouskasvun tahdissa, kun taas tulot EU:lta ovat vaihdelleet.
Kansalaisten 15 yleisintä kysymystä EU:n perustuslaista
Eurooppa-tiedotuksen uusi esite pyrkii vastaamaan siihen,
Ulkoministeriö myönsi avustuksia kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen
Tuen tavoitteen on Euroopan unioniin liittyvän tietouden lisääminen. Tänä vuonna painotettiin EU:n perustuslailliseen sopimukseen liittyvää tiedotustoimintaa. Ulkoasiainministeriö on myöntänyt valtionavustuksia kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen.
Ulkoasiainministeriössä on haettavana aluetiedottajan viransijaisuus
Eurooppa-tiedotuksen Lapin asiakaspalvelupisteeseen Rovaniemelle haetaan aluetiedottajan viransijaista ajalle 13.4.2005-17.4.2007. Aluetiedottajan tehtäviin kuuluu aktiivinen tiedottaminen maakunnassa Euroopan unionista ja Suomen jäsenyydestä unionissa. Valittavalta henkilöltä edellytetään lähtökohtaisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa, työkokemusta toimittajan tai tiedottajan tehtävistä, hyviä EU-tietoja, kykyä hallita suuria asiakokonaisuuksia, mediatuntemusta sekä molempien kotimaisten kielten ja englannin kielen hyvää taitoa. Maakunnan tuntemus sekä muu kielitaito lasketaan eduksi.
EU:lle perustuslaki – mikä muuttuu?
Ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen järjestämän keskustelukiertueen EU:n perustuslakisopimuksesta toinen tilaisuus pidettiin Tampereella 17.2. 2005. Pääkirjasto Metsossa alustivat yksikön päällikkö Sakari Vuorensola ulkoministeriöstä, kaupunginvaltuutettu Joonas Lepistö sekä kansanedustaja Kimmo Sasi.
Valtionavustukset kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen
Hakuaika päättyi 28. tammikuuta 2005. Ulkoasiainministeriö julistaa haettavaksi valtionavustukset kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen.
EU:n perustuslaillinen sopimus ja kansalaisen asema
Miten perustuslaillinen sopimus vaikuttaa kansalaisen asemaan? Ihmisoikeusyksikön päällikkö Johanna Suurpää ja Ihmisoikeusliiton edustajat Kristiina Kouros ja Aysu Shakir vastaavat. Ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkö Johanna SuurpääEuroopan unionin perusoikeuskirja:
Luxemburgin EU-puheenjohtajuus alkoi 1.1.2005
Luxemburg toimii 1.1. alkaen puolen vuoden ajan EU:n ministerineuvoston puheenjohtajamaana. Luxemburgin jälkeen vuorossa on Iso-Britannia, jonka puheenjohtajuuskausi alkaa vuoden 2005 heinäkuussa. Vuoden 2006 alusta ruoriin astuu Itävalta, ja Suomen vuoro olla puheenjohtajanmaana on 1.7-31.12.2006. Luxemburgin puheenjohtajuussivutLuxemburgin kauden painopisteet